Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut

Heikki Tuominen, Juhani Parmanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Ikkunan ja ulkoseinän ääneneristävyyden mittalukuja ja niiden suhteita on selvitetty lähtökohtana subjektiivinen, asukkaan aistein arvioima eristävyys. Mittaluvun tulisi asettaa ikkunarakenteet samaan paremmuusjärjestykseen kuin subjektiivinen suure ne asettaisi. Näin ei aina tapahdu käytännössä. Mittalukujen eroja ja yhteyksiä käsiteltiin teorian pohjalta. Mittalukuja on vertailtu myös käytännön mittausaineistossa. Liikennemelueristävyyden indeksin määrittämistapaa on parannettu. Eristävyyden mittausmenetelmiä on tarkasteltu lyhyesti lähinnä tarkkuusongelmien kannalta. Mittausmenetelmät voivat antaa paljonkin toisistaan poikkeavia tuloksia, tämän osoittaa myös suoritettu mittaussarja. Erot johtuvat osittain yksinkertaistuksista ikkunaan kohdistuvan tehon laskemisessa. Tehon laskemista varten on johdettu yleisiä lausekkeita, joita voidaan soveltaa esim. rakenteellisten ominaisuuksien arvioimiseen käyttöpaikalla vallitsevassa melussa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-1506-4
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number107
ISSN0358-5077

Cite this

Tuominen, H., & Parmanen, J. (1982). Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 107
Tuominen, Heikki ; Parmanen, Juhani. / Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 107).
@book{e2d1531ec7de40b9ac314b17d2e60700,
title = "Ikkunan {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyyden mittaluvut",
abstract = "Ikkunan ja ulkosein{\"a}n {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyyden mittalukuja ja niiden suhteita on selvitetty l{\"a}ht{\"o}kohtana subjektiivinen, asukkaan aistein arvioima erist{\"a}vyys. Mittaluvun tulisi asettaa ikkunarakenteet samaan paremmuusj{\"a}rjestykseen kuin subjektiivinen suure ne asettaisi. N{\"a}in ei aina tapahdu k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a}. Mittalukujen eroja ja yhteyksi{\"a} k{\"a}siteltiin teorian pohjalta. Mittalukuja on vertailtu my{\"o}s k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n mittausaineistossa. Liikennemeluerist{\"a}vyyden indeksin m{\"a}{\"a}ritt{\"a}mistapaa on parannettu. Erist{\"a}vyyden mittausmenetelmi{\"a} on tarkasteltu lyhyesti l{\"a}hinn{\"a} tarkkuusongelmien kannalta. Mittausmenetelm{\"a}t voivat antaa paljonkin toisistaan poikkeavia tuloksia, t{\"a}m{\"a}n osoittaa my{\"o}s suoritettu mittaussarja. Erot johtuvat osittain yksinkertaistuksista ikkunaan kohdistuvan tehon laskemisessa. Tehon laskemista varten on johdettu yleisi{\"a} lausekkeita, joita voidaan soveltaa esim. rakenteellisten ominaisuuksien arvioimiseen k{\"a}ytt{\"o}paikalla vallitsevassa melussa.",
author = "Heikki Tuominen and Juhani Parmanen",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1506-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "107",
address = "Finland",

}

Tuominen, H & Parmanen, J 1982, Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 107, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut. / Tuominen, Heikki; Parmanen, Juhani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 107).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut

AU - Tuominen, Heikki

AU - Parmanen, Juhani

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Ikkunan ja ulkoseinän ääneneristävyyden mittalukuja ja niiden suhteita on selvitetty lähtökohtana subjektiivinen, asukkaan aistein arvioima eristävyys. Mittaluvun tulisi asettaa ikkunarakenteet samaan paremmuusjärjestykseen kuin subjektiivinen suure ne asettaisi. Näin ei aina tapahdu käytännössä. Mittalukujen eroja ja yhteyksiä käsiteltiin teorian pohjalta. Mittalukuja on vertailtu myös käytännön mittausaineistossa. Liikennemelueristävyyden indeksin määrittämistapaa on parannettu. Eristävyyden mittausmenetelmiä on tarkasteltu lyhyesti lähinnä tarkkuusongelmien kannalta. Mittausmenetelmät voivat antaa paljonkin toisistaan poikkeavia tuloksia, tämän osoittaa myös suoritettu mittaussarja. Erot johtuvat osittain yksinkertaistuksista ikkunaan kohdistuvan tehon laskemisessa. Tehon laskemista varten on johdettu yleisiä lausekkeita, joita voidaan soveltaa esim. rakenteellisten ominaisuuksien arvioimiseen käyttöpaikalla vallitsevassa melussa.

AB - Ikkunan ja ulkoseinän ääneneristävyyden mittalukuja ja niiden suhteita on selvitetty lähtökohtana subjektiivinen, asukkaan aistein arvioima eristävyys. Mittaluvun tulisi asettaa ikkunarakenteet samaan paremmuusjärjestykseen kuin subjektiivinen suure ne asettaisi. Näin ei aina tapahdu käytännössä. Mittalukujen eroja ja yhteyksiä käsiteltiin teorian pohjalta. Mittalukuja on vertailtu myös käytännön mittausaineistossa. Liikennemelueristävyyden indeksin määrittämistapaa on parannettu. Eristävyyden mittausmenetelmiä on tarkasteltu lyhyesti lähinnä tarkkuusongelmien kannalta. Mittausmenetelmät voivat antaa paljonkin toisistaan poikkeavia tuloksia, tämän osoittaa myös suoritettu mittaussarja. Erot johtuvat osittain yksinkertaistuksista ikkunaan kohdistuvan tehon laskemisessa. Tehon laskemista varten on johdettu yleisiä lausekkeita, joita voidaan soveltaa esim. rakenteellisten ominaisuuksien arvioimiseen käyttöpaikalla vallitsevassa melussa.

M3 - Report

SN - 951-38-1506-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tuominen H, Parmanen J. Ikkunan ääneneristävyyden mittaluvut. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 107).