Ikkunoiden ja muiden ulkoseinän rakenneosien ääneneristävyys

Raportissa tarkastellaan ulkoseinän rakenneosien, lähinnä ikkunan lasirakenteiden ja ulkoilmaventtiilien ilmaääneneristävyyskäyttäytymistä. Eri lasirakenteille ja venttiilirakenteille tehtiin kokeita, joilla selvitettiin ääneneristävyyteen vaikuttavia päätekijöitä. Mittauksin selvitettiin käytännön ikkunoiden, parvekeovien ja venttiilien erillis- ja yhteisääneneristävyyttä. Labo-ratorioasennettujen ikkunarakenteiden tuloksia verrattiin käytännön ikkunoilla saatujen mittaustulosten kanssa. Tarkastelun kohteena oli erityisesti ikkunoiden ääneneristävyys pienillä taajuuksilla (ääneneristävyys liikennemelun suhteen) ja näitä kuvaavat standardoidut mittaluvut. Yhteisääneneristävyyden osalta keskityttiin tutkimaan sitä, voiko eri ulkoseinän rakennuso-sien ääneneristävyydet yhdistää tehollisesti kuvaamaan koko julkisivun ääneneristävyyttä (yksinkertainen laskentamalli). Mittauksien mukaan lasirakenteiden ja ikkunoiden merkittävimmin vaikuttavat tekijät ovat kaksoisrakenteen resonanssitaajuus (lasipaksuudet ja ilmaväli), koinsidenssitaajuus ja alimman ominaismuodon koinsidenssi, joka vaikuttaa etenkin eristyslasielementin ääneneristävyyteen. Verrattaessa laboratorioasennuksena tehtyä ikkunaa vastaavaan käytännön ikkunaan todetaan, että erot niiden välillä johtuvat lähinnä tiivistyksen vaikutuksesta ja karmin kautta kulkeutuvasta äänestä. Tiivistyksen parantamisen ja karmin halkaisun jälkeen käytännön ikkunan ääneneristävyys on lähes sama kuin laboratorioikkunalla (laboratorioikkuna vastaa jo hyvin ideaalista kaksoisrakennetta). Laboratoriossa tehtyjen yhteisääneneristävyyskokeiden perusteella ikkunoiden, parvekeovien, ulkoilmaventtiilien yms. yhteisääneneristävyys kullakin 1/3-oktaavikaistalla voidaan laskea erittäin tarkasti niiden yksittäisten ääneneristävyyksien perusteella. Ulkoseinässä yhteisääneneristävyys voidaan määrittää riittävän tarkasti myös rakennusosien yksilukuarvojen (Rw ja/tai Dn,e,w) perusteella yksinkertaiseen teholasken-taan perustuen.