Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin

Kari Silvennoinen, Hannu Pyy

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Rakennusmateriaaleista mm. marmorin, kalkkikivien ja rappausten, erityisesti kalkkirappausten, on todettu vaurioituneen alueilla, joissa ilman happamoittavien epäpuhtauksien pitoisuudet ovat suuria. Jopa vuosisatoja säilyneet rakennukset ovat alkaneet rapautua yhä nopeammin. Useissa tutkimuksissa vaurioitumisen syyksi on esim. Euroopassa todettu rikin oksidit, jotka vaikuttavat sekä kaasumaisina että sateiden happamoitumista aiheuttaen. Projektissa on aluksi selvitetty kirjallisuuden avulla rikkiyhdisteiden vaikutusta marmorin, kalkkikivien ja rappausten rapautumiseen. Projektin kokeellisessa osassa kerättiin tietoja rikin oksidien pitoisuuksista Suomessa ja kerättiin sarja rappauslaastinäytteitä Helsingistä, Ahvenanmaalta, Tampereelta, Mikkelistä ja Oulusta. Näytteistä analysoitiin kemiallisesti rikkipitoisuus ja ohuthietutkimuksilla rapautumisaste. Erityisesti Helsingistä otetuista näytteistä todettiin suuria rikkipitoisuuksia. Ohuthietutkimusten perusteella ko. näytteiden pinnalla todettiin kipsikerros. Sade- ja valumavesien kastelemilta pinnoilta kipsi kuitenkin liukenee pois. Tulokset korreloivat hyvin kirjallisuudessa esitettyjen rapautumismekanismien kanssa. Ahvenanmaalta otetuissa vanhoissa kalkkirappausnäytteissä rikkipitoisuudet olivat vähäisiä eikä niissä ohuhietutkimusten perusteella ollut kipsiä. Laastinäytteistä tehtyjen rikkipitoisuusanalyysien ja ohuthietutkimusten perusteella paikallisten pistemäisten rikkipäästöjen merkitys kipsin muodostumiselle on oleellinen. Rapautumisnopeuden selvittäminen näin suppean kenttätutkimuksen avulla ei ole mahdollista. Se edellyttäisi ajallisesti pitkää seurantatutkimusta ja sen käynnistämistä heti rappauksen jälkeen. Typpiyhdisteiden osuutta rapautumiseen ei tutkittu.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Print)951-38-3266-X
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number568
ISSN0358-5077

Fingerprint

plaster
air

Keywords

  • building materials
  • weathering
  • acid rain
  • sulphur
  • plaster
  • marble
  • limestone

Cite this

Silvennoinen, K., & Pyy, H. (1988). Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 568
Silvennoinen, Kari ; Pyy, Hannu. / Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 568).
@book{be7489b0a46944f58bb2fe228243b316,
title = "Ilman happamoittavien ep{\"a}puhtauksien vaikutus rappauksiin",
abstract = "Rakennusmateriaaleista mm. marmorin, kalkkikivien ja rappausten, erityisesti kalkkirappausten, on todettu vaurioituneen alueilla, joissa ilman happamoittavien ep{\"a}puhtauksien pitoisuudet ovat suuria. Jopa vuosisatoja s{\"a}ilyneet rakennukset ovat alkaneet rapautua yh{\"a} nopeammin. Useissa tutkimuksissa vaurioitumisen syyksi on esim. Euroopassa todettu rikin oksidit, jotka vaikuttavat sek{\"a} kaasumaisina ett{\"a} sateiden happamoitumista aiheuttaen. Projektissa on aluksi selvitetty kirjallisuuden avulla rikkiyhdisteiden vaikutusta marmorin, kalkkikivien ja rappausten rapautumiseen. Projektin kokeellisessa osassa ker{\"a}ttiin tietoja rikin oksidien pitoisuuksista Suomessa ja ker{\"a}ttiin sarja rappauslaastin{\"a}ytteit{\"a} Helsingist{\"a}, Ahvenanmaalta, Tampereelta, Mikkelist{\"a} ja Oulusta. N{\"a}ytteist{\"a} analysoitiin kemiallisesti rikkipitoisuus ja ohuthietutkimuksilla rapautumisaste. Erityisesti Helsingist{\"a} otetuista n{\"a}ytteist{\"a} todettiin suuria rikkipitoisuuksia. Ohuthietutkimusten perusteella ko. n{\"a}ytteiden pinnalla todettiin kipsikerros. Sade- ja valumavesien kastelemilta pinnoilta kipsi kuitenkin liukenee pois. Tulokset korreloivat hyvin kirjallisuudessa esitettyjen rapautumismekanismien kanssa. Ahvenanmaalta otetuissa vanhoissa kalkkirappausn{\"a}ytteiss{\"a} rikkipitoisuudet olivat v{\"a}h{\"a}isi{\"a} eik{\"a} niiss{\"a} ohuhietutkimusten perusteella ollut kipsi{\"a}. Laastin{\"a}ytteist{\"a} tehtyjen rikkipitoisuusanalyysien ja ohuthietutkimusten perusteella paikallisten pistem{\"a}isten rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen merkitys kipsin muodostumiselle on oleellinen. Rapautumisnopeuden selvitt{\"a}minen n{\"a}in suppean kentt{\"a}tutkimuksen avulla ei ole mahdollista. Se edellytt{\"a}isi ajallisesti pitk{\"a}{\"a} seurantatutkimusta ja sen k{\"a}ynnist{\"a}mist{\"a} heti rappauksen j{\"a}lkeen. Typpiyhdisteiden osuutta rapautumiseen ei tutkittu.",
keywords = "building materials, weathering, acid rain, sulphur, plaster, marble, limestone",
author = "Kari Silvennoinen and Hannu Pyy",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3266-X",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "568",
address = "Finland",

}

Silvennoinen, K & Pyy, H 1988, Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 568, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin. / Silvennoinen, Kari; Pyy, Hannu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 568).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin

AU - Silvennoinen, Kari

AU - Pyy, Hannu

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Rakennusmateriaaleista mm. marmorin, kalkkikivien ja rappausten, erityisesti kalkkirappausten, on todettu vaurioituneen alueilla, joissa ilman happamoittavien epäpuhtauksien pitoisuudet ovat suuria. Jopa vuosisatoja säilyneet rakennukset ovat alkaneet rapautua yhä nopeammin. Useissa tutkimuksissa vaurioitumisen syyksi on esim. Euroopassa todettu rikin oksidit, jotka vaikuttavat sekä kaasumaisina että sateiden happamoitumista aiheuttaen. Projektissa on aluksi selvitetty kirjallisuuden avulla rikkiyhdisteiden vaikutusta marmorin, kalkkikivien ja rappausten rapautumiseen. Projektin kokeellisessa osassa kerättiin tietoja rikin oksidien pitoisuuksista Suomessa ja kerättiin sarja rappauslaastinäytteitä Helsingistä, Ahvenanmaalta, Tampereelta, Mikkelistä ja Oulusta. Näytteistä analysoitiin kemiallisesti rikkipitoisuus ja ohuthietutkimuksilla rapautumisaste. Erityisesti Helsingistä otetuista näytteistä todettiin suuria rikkipitoisuuksia. Ohuthietutkimusten perusteella ko. näytteiden pinnalla todettiin kipsikerros. Sade- ja valumavesien kastelemilta pinnoilta kipsi kuitenkin liukenee pois. Tulokset korreloivat hyvin kirjallisuudessa esitettyjen rapautumismekanismien kanssa. Ahvenanmaalta otetuissa vanhoissa kalkkirappausnäytteissä rikkipitoisuudet olivat vähäisiä eikä niissä ohuhietutkimusten perusteella ollut kipsiä. Laastinäytteistä tehtyjen rikkipitoisuusanalyysien ja ohuthietutkimusten perusteella paikallisten pistemäisten rikkipäästöjen merkitys kipsin muodostumiselle on oleellinen. Rapautumisnopeuden selvittäminen näin suppean kenttätutkimuksen avulla ei ole mahdollista. Se edellyttäisi ajallisesti pitkää seurantatutkimusta ja sen käynnistämistä heti rappauksen jälkeen. Typpiyhdisteiden osuutta rapautumiseen ei tutkittu.

AB - Rakennusmateriaaleista mm. marmorin, kalkkikivien ja rappausten, erityisesti kalkkirappausten, on todettu vaurioituneen alueilla, joissa ilman happamoittavien epäpuhtauksien pitoisuudet ovat suuria. Jopa vuosisatoja säilyneet rakennukset ovat alkaneet rapautua yhä nopeammin. Useissa tutkimuksissa vaurioitumisen syyksi on esim. Euroopassa todettu rikin oksidit, jotka vaikuttavat sekä kaasumaisina että sateiden happamoitumista aiheuttaen. Projektissa on aluksi selvitetty kirjallisuuden avulla rikkiyhdisteiden vaikutusta marmorin, kalkkikivien ja rappausten rapautumiseen. Projektin kokeellisessa osassa kerättiin tietoja rikin oksidien pitoisuuksista Suomessa ja kerättiin sarja rappauslaastinäytteitä Helsingistä, Ahvenanmaalta, Tampereelta, Mikkelistä ja Oulusta. Näytteistä analysoitiin kemiallisesti rikkipitoisuus ja ohuthietutkimuksilla rapautumisaste. Erityisesti Helsingistä otetuista näytteistä todettiin suuria rikkipitoisuuksia. Ohuthietutkimusten perusteella ko. näytteiden pinnalla todettiin kipsikerros. Sade- ja valumavesien kastelemilta pinnoilta kipsi kuitenkin liukenee pois. Tulokset korreloivat hyvin kirjallisuudessa esitettyjen rapautumismekanismien kanssa. Ahvenanmaalta otetuissa vanhoissa kalkkirappausnäytteissä rikkipitoisuudet olivat vähäisiä eikä niissä ohuhietutkimusten perusteella ollut kipsiä. Laastinäytteistä tehtyjen rikkipitoisuusanalyysien ja ohuthietutkimusten perusteella paikallisten pistemäisten rikkipäästöjen merkitys kipsin muodostumiselle on oleellinen. Rapautumisnopeuden selvittäminen näin suppean kenttätutkimuksen avulla ei ole mahdollista. Se edellyttäisi ajallisesti pitkää seurantatutkimusta ja sen käynnistämistä heti rappauksen jälkeen. Typpiyhdisteiden osuutta rapautumiseen ei tutkittu.

KW - building materials

KW - weathering

KW - acid rain

KW - sulphur

KW - plaster

KW - marble

KW - limestone

M3 - Report

SN - 951-38-3266-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Silvennoinen K, Pyy H. Ilman happamoittavien epäpuhtauksien vaikutus rappauksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 568).