Abstract
Tutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmien
puhdistuksen vaikutukset toimistorakennusten tulo- ja
sisäilman laatuun, tuloilmakanaviston hygieniaan sekä
työntekijöiden viihtyvyyteen ja oireiluun. Tutkimuksessa
oli mukana 15 toimistorakennusta, joissa ei ollut
tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia. Kohteissa tehtiin
sisäilmatutkimus, jossa selvitettiin
ilmanvaihtoparametrit, hiukkasten lukumäärä- ja
massapitoisuus, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja
mikrobien pitoisuudet sekä CO2-pitoisuudet.
Tuloilmakanavistojen hygieenisyyttä tarkasteltiin pöly-
ja mikrobikertymänäytteiden avulla. Työntekijöiden
viihtyisyyttä ja oireilua selvitettiin
sisäilmastokyselyllä (MM-40-FIN). Mittaukset ja kysely
toteutettiin muutamaa päivää ennen kanavistojen
puhdistusta ja vähintään kuukausi puhdistuksen jälkeen.
Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksella ei havaittu
olevan vaikutusta käytetyillä mittausmenetelmillä
tutkittujen toimistojen tulo- ja sisäilman
epäpuhtauspitoisuuksiin. Keskimääräinen ilmavirta ylitti
selvästi ilmanvaihdon vähimmäismääräykset ja oli yli 20
dm3/s henkilöä kohden sekä ennen että jälkeen
ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen.
Tuloilmakanavistojen pölykertymä väheni merkittävästi
puhdistuksen ansiosta (ennen puhdistusta 8,4 ± 9,1 g/m2,
puhdistuksen jälkeen 1,9 ± 2,1 g/m2). Tuloilmakanaviston
keskimääräinen mikrobikertymä väheni mallasuuteagarilla
noin 70 % ja dikloranglyseroliagarilla 90 %.
Tuloilman TVOC-pitoisuus oli 31 % pienempi kanaviston
puhdistuksen jälkeen, mutta tämä johtui todennäköisesti
muutoksista ulkoilman TVOC-pitoisuuksissa.
Tuloilmakanavien pinnalla ollut pöly ei merkittävästi
adsorboinut tai desorboinut kemiallisia yhdisteitä
TVOC-tasolla. Ilmanvaihtojärjestelmä osoittautui
joidenkin yksittäisten yhdisteiden lähteeksi ja
joidenkin yhdisteiden emissio oli hiukan voimakkaampi
puhdistuksen jälkeen, mutta pitoisuustasot olivat
kuitenkin matalia.
Työntekijät kokivat työympäristöolosuhteet puhdistuksen
jälkeen paremmiksi useimpien tekijöiden suhteen ja myös
oireilu oli vähentynyt. Merkittävin parannus
työympäristötekijöissä havaittiin tunkkaisen ilman
kokemisen osalta (p < 0,001), ja oireissa nenän
ärsytysoireiden osalta (p < 0,01). Vaikka tutkituissa
rakennuksissa ei ollut tiedossa merkittäviä
sisäilmaongelmia, työhön liitettyjä oireita raportoitiin
ennen puhdistusta yllättävän yleisesti.
Tutkimus osoitti, että ilmanvaihtojärjestelmän
puhdistuksen vaikutuksia tulo- ja sisäilman laatuun on
vaikea osoittaa mittauksin. Työntekijät kuitenkin kokivat
parannusta työympäristötekijöissä ja oireilussa
puhdistuksen myötä. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistusta
ja ilmavirtojen tasapainotusta voidaan suositella osaksi
koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän
säännöllistä ylläpitoa myös sellaisissa kohteissa, joissa
sisäilman laatu on mittausten perusteella kunnossa. Kun
työntekijät kokevat työympäristönsä paremmaksi ja oireilu
vähenee, vähenevät myös työstä poissaolot ja työn
tuottavuus mitä todennäköisemmin lisääntyy.
Translated title of the contribution | The effect of ventilation system cleaning on indoor air quality and perceived work environment in office buildings: Licenciate thesis |
---|---|
Original language | Finnish |
Qualification | Licentiate Degree |
Awarding Institution |
|
Supervisors/Advisors |
|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | |
Print ISBNs | 951-38-6048-5 |
Electronic ISBNs | 951-38-6222-4 |
Publication status | Published - 2003 |
MoE publication type | G3 Licentiate thesis |
Keywords
- HVAC
- ventilation
- office buildings
- ducts
- indoor air
- cleaning
- working environment
- volatile organic compounds
- supply air