Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius

Jorma Heikkinen, Tapio Korkala, Marianna Luoma, Heikki Salomaa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa on selvitetty ilmanvaihtojärjestelmien tyypillisimmät virhetoiminnat, niiden syyt ja parannuskeinoja epäkohtien välttämiseksi. Useista tutkimuksista viime vuosina kertynyt vikatietous koottiin yhteen. Lisäksi kartoitettiin virhetoimintoja liike- ja toimistorakennuksista sekä sairaalakompleksista seurantapöytäkirjojen perusteella. Kenttämittauksin tutkittiin korvausilman jakautumista kerrostalohuoneistoissa. Analysoinnilla selvitettiin virhetoimintojen syitä ja parannuskeinoja sekä ilmanvaihtojärjestelmien herkkyyttä häiriötekijöille. Tyypillisimmiksi ilmanvaihdon epäkohdiksi osoittautuivat veto, huoneilman tunkkaisuus, hajujen leviäminen huoneistojen välillä ja sisällä, kondessihaitat rakenteissa sekä melu. Energiatalouden ja sisäilmaston kannalta merkittävimmät virhetoiminnat liittyvät ilmanvaihtojärjestelmien lämmityslaitteisiin, puhaltimiin ja pellistöihin sekä lämmön talteenottolaitteisiin. Puutteet ulkoilman sisäänotossa ja ilmavirtojen säädöissä sekä ulkovaipan ja rakennuksen sisäinen heikko tiiviys aiheuttavat myös ongelmia. Melu aiheutuu puutteellisesta äänenvaimennuksesta tai kanaviston heikosta tiiviydestä. Monet epäkohdat ovat peräisin jo rakentamisvaiheesta, useimmiten syynä ovat kuitenkin käytön ja huollon puutteet. Lähtökohtana epäkohtien välttämisessä on mahdollisimman yksinkertaisien ja selkeiden järjestelmien toteuttaminen. Ilmanvaihtojärjestelmien stabiilius häiriötekijoiden suhteen ja helppo säädettävyys edeltyttävät, että kanavistopaineet ovat riittävän korkeita, kanaviston painehäviöt pieniä ja pääte-elimien painehäviöt suuria. Pitkälle viety esivalmistus mahdollistaisi kokoonpanoon keskittyvän urakoinnin, jolloin työmaa-aikainen säätö- ja viritystyö minimoituu. Rakennuttajat ovat avainasemassa suunnittelun ja urakoinnin tavoitteiden asettamisessa ja rakentamisen valvonnassa. Tulevaisuuden ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään ilmavirtojen ja lämpötilojen ohjausmahdollisuutta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä asettaa uusia vaatimuksia mitoitusperusteille, perussäädöille ja laitteilta vaadittaville ominaisuuksille. Sisäilmaston, energiatalouden tms. kannalta parhaat järjestelmät voidaan valita sekä komponenttien ja rakenteiden tavoitearvot määritellä tietokonesimulointien avulla. Vasta tavoitearvojen edellyttämän tuotekehitysvaiheen jälkeen on perusteltua siirtyä koerakentamisvaiheeseen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages160
ISBN (Print)951-38-2954-5
Publication statusPublished - 1987
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number737
ISSN0358-5085

Keywords

  • ventilation
  • air conditioning equipment
  • failure
  • odor control
  • humidity control
  • temperature control

Cite this

Heikkinen, J., Korkala, T., Luoma, M., & Salomaa, H. (1987). Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 737
Heikkinen, Jorma ; Korkala, Tapio ; Luoma, Marianna ; Salomaa, Heikki. / Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 160 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 737).
@book{73b5a3ef4bf746b683eff18eb82d2b45,
title = "Ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien virhetoiminnat ja h{\"a}iri{\"o}alttius",
abstract = "Tutkimuksessa on selvitetty ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien tyypillisimm{\"a}t virhetoiminnat, niiden syyt ja parannuskeinoja ep{\"a}kohtien v{\"a}ltt{\"a}miseksi. Useista tutkimuksista viime vuosina kertynyt vikatietous koottiin yhteen. Lis{\"a}ksi kartoitettiin virhetoimintoja liike- ja toimistorakennuksista sek{\"a} sairaalakompleksista seurantap{\"o}yt{\"a}kirjojen perusteella. Kentt{\"a}mittauksin tutkittiin korvausilman jakautumista kerrostalohuoneistoissa. Analysoinnilla selvitettiin virhetoimintojen syit{\"a} ja parannuskeinoja sek{\"a} ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien herkkyytt{\"a} h{\"a}iri{\"o}tekij{\"o}ille. Tyypillisimmiksi ilmanvaihdon ep{\"a}kohdiksi osoittautuivat veto, huoneilman tunkkaisuus, hajujen levi{\"a}minen huoneistojen v{\"a}lill{\"a} ja sis{\"a}ll{\"a}, kondessihaitat rakenteissa sek{\"a} melu. Energiatalouden ja sis{\"a}ilmaston kannalta merkitt{\"a}vimm{\"a}t virhetoiminnat liittyv{\"a}t ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien l{\"a}mmityslaitteisiin, puhaltimiin ja pellist{\"o}ihin sek{\"a} l{\"a}mm{\"o}n talteenottolaitteisiin. Puutteet ulkoilman sis{\"a}{\"a}notossa ja ilmavirtojen s{\"a}{\"a}d{\"o}iss{\"a} sek{\"a} ulkovaipan ja rakennuksen sis{\"a}inen heikko tiiviys aiheuttavat my{\"o}s ongelmia. Melu aiheutuu puutteellisesta {\"a}{\"a}nenvaimennuksesta tai kanaviston heikosta tiiviydest{\"a}. Monet ep{\"a}kohdat ovat per{\"a}isin jo rakentamisvaiheesta, useimmiten syyn{\"a} ovat kuitenkin k{\"a}yt{\"o}n ja huollon puutteet. L{\"a}ht{\"o}kohtana ep{\"a}kohtien v{\"a}ltt{\"a}misess{\"a} on mahdollisimman yksinkertaisien ja selkeiden j{\"a}rjestelmien toteuttaminen. Ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien stabiilius h{\"a}iri{\"o}tekijoiden suhteen ja helppo s{\"a}{\"a}dett{\"a}vyys edeltytt{\"a}v{\"a}t, ett{\"a} kanavistopaineet ovat riitt{\"a}v{\"a}n korkeita, kanaviston paineh{\"a}vi{\"o}t pieni{\"a} ja p{\"a}{\"a}te-elimien paineh{\"a}vi{\"o}t suuria. Pitk{\"a}lle viety esivalmistus mahdollistaisi kokoonpanoon keskittyv{\"a}n urakoinnin, jolloin ty{\"o}maa-aikainen s{\"a}{\"a}t{\"o}- ja viritysty{\"o} minimoituu. Rakennuttajat ovat avainasemassa suunnittelun ja urakoinnin tavoitteiden asettamisessa ja rakentamisen valvonnassa. Tulevaisuuden ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmilt{\"a} edellytet{\"a}{\"a}n ilmavirtojen ja l{\"a}mp{\"o}tilojen ohjausmahdollisuutta yksil{\"o}llisten tarpeiden mukaan. T{\"a}m{\"a} asettaa uusia vaatimuksia mitoitusperusteille, peruss{\"a}{\"a}d{\"o}ille ja laitteilta vaadittaville ominaisuuksille. Sis{\"a}ilmaston, energiatalouden tms. kannalta parhaat j{\"a}rjestelm{\"a}t voidaan valita sek{\"a} komponenttien ja rakenteiden tavoitearvot m{\"a}{\"a}ritell{\"a} tietokonesimulointien avulla. Vasta tavoitearvojen edellytt{\"a}m{\"a}n tuotekehitysvaiheen j{\"a}lkeen on perusteltua siirty{\"a} koerakentamisvaiheeseen.",
keywords = "ventilation, air conditioning equipment, failure, odor control, humidity control, temperature control",
author = "Jorma Heikkinen and Tapio Korkala and Marianna Luoma and Heikki Salomaa",
year = "1987",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2954-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "737",
address = "Finland",

}

Heikkinen, J, Korkala, T, Luoma, M & Salomaa, H 1987, Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 737, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius. / Heikkinen, Jorma; Korkala, Tapio; Luoma, Marianna; Salomaa, Heikki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 160 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 737).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius

AU - Heikkinen, Jorma

AU - Korkala, Tapio

AU - Luoma, Marianna

AU - Salomaa, Heikki

PY - 1987

Y1 - 1987

N2 - Tutkimuksessa on selvitetty ilmanvaihtojärjestelmien tyypillisimmät virhetoiminnat, niiden syyt ja parannuskeinoja epäkohtien välttämiseksi. Useista tutkimuksista viime vuosina kertynyt vikatietous koottiin yhteen. Lisäksi kartoitettiin virhetoimintoja liike- ja toimistorakennuksista sekä sairaalakompleksista seurantapöytäkirjojen perusteella. Kenttämittauksin tutkittiin korvausilman jakautumista kerrostalohuoneistoissa. Analysoinnilla selvitettiin virhetoimintojen syitä ja parannuskeinoja sekä ilmanvaihtojärjestelmien herkkyyttä häiriötekijöille. Tyypillisimmiksi ilmanvaihdon epäkohdiksi osoittautuivat veto, huoneilman tunkkaisuus, hajujen leviäminen huoneistojen välillä ja sisällä, kondessihaitat rakenteissa sekä melu. Energiatalouden ja sisäilmaston kannalta merkittävimmät virhetoiminnat liittyvät ilmanvaihtojärjestelmien lämmityslaitteisiin, puhaltimiin ja pellistöihin sekä lämmön talteenottolaitteisiin. Puutteet ulkoilman sisäänotossa ja ilmavirtojen säädöissä sekä ulkovaipan ja rakennuksen sisäinen heikko tiiviys aiheuttavat myös ongelmia. Melu aiheutuu puutteellisesta äänenvaimennuksesta tai kanaviston heikosta tiiviydestä. Monet epäkohdat ovat peräisin jo rakentamisvaiheesta, useimmiten syynä ovat kuitenkin käytön ja huollon puutteet. Lähtökohtana epäkohtien välttämisessä on mahdollisimman yksinkertaisien ja selkeiden järjestelmien toteuttaminen. Ilmanvaihtojärjestelmien stabiilius häiriötekijoiden suhteen ja helppo säädettävyys edeltyttävät, että kanavistopaineet ovat riittävän korkeita, kanaviston painehäviöt pieniä ja pääte-elimien painehäviöt suuria. Pitkälle viety esivalmistus mahdollistaisi kokoonpanoon keskittyvän urakoinnin, jolloin työmaa-aikainen säätö- ja viritystyö minimoituu. Rakennuttajat ovat avainasemassa suunnittelun ja urakoinnin tavoitteiden asettamisessa ja rakentamisen valvonnassa. Tulevaisuuden ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään ilmavirtojen ja lämpötilojen ohjausmahdollisuutta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä asettaa uusia vaatimuksia mitoitusperusteille, perussäädöille ja laitteilta vaadittaville ominaisuuksille. Sisäilmaston, energiatalouden tms. kannalta parhaat järjestelmät voidaan valita sekä komponenttien ja rakenteiden tavoitearvot määritellä tietokonesimulointien avulla. Vasta tavoitearvojen edellyttämän tuotekehitysvaiheen jälkeen on perusteltua siirtyä koerakentamisvaiheeseen.

AB - Tutkimuksessa on selvitetty ilmanvaihtojärjestelmien tyypillisimmät virhetoiminnat, niiden syyt ja parannuskeinoja epäkohtien välttämiseksi. Useista tutkimuksista viime vuosina kertynyt vikatietous koottiin yhteen. Lisäksi kartoitettiin virhetoimintoja liike- ja toimistorakennuksista sekä sairaalakompleksista seurantapöytäkirjojen perusteella. Kenttämittauksin tutkittiin korvausilman jakautumista kerrostalohuoneistoissa. Analysoinnilla selvitettiin virhetoimintojen syitä ja parannuskeinoja sekä ilmanvaihtojärjestelmien herkkyyttä häiriötekijöille. Tyypillisimmiksi ilmanvaihdon epäkohdiksi osoittautuivat veto, huoneilman tunkkaisuus, hajujen leviäminen huoneistojen välillä ja sisällä, kondessihaitat rakenteissa sekä melu. Energiatalouden ja sisäilmaston kannalta merkittävimmät virhetoiminnat liittyvät ilmanvaihtojärjestelmien lämmityslaitteisiin, puhaltimiin ja pellistöihin sekä lämmön talteenottolaitteisiin. Puutteet ulkoilman sisäänotossa ja ilmavirtojen säädöissä sekä ulkovaipan ja rakennuksen sisäinen heikko tiiviys aiheuttavat myös ongelmia. Melu aiheutuu puutteellisesta äänenvaimennuksesta tai kanaviston heikosta tiiviydestä. Monet epäkohdat ovat peräisin jo rakentamisvaiheesta, useimmiten syynä ovat kuitenkin käytön ja huollon puutteet. Lähtökohtana epäkohtien välttämisessä on mahdollisimman yksinkertaisien ja selkeiden järjestelmien toteuttaminen. Ilmanvaihtojärjestelmien stabiilius häiriötekijoiden suhteen ja helppo säädettävyys edeltyttävät, että kanavistopaineet ovat riittävän korkeita, kanaviston painehäviöt pieniä ja pääte-elimien painehäviöt suuria. Pitkälle viety esivalmistus mahdollistaisi kokoonpanoon keskittyvän urakoinnin, jolloin työmaa-aikainen säätö- ja viritystyö minimoituu. Rakennuttajat ovat avainasemassa suunnittelun ja urakoinnin tavoitteiden asettamisessa ja rakentamisen valvonnassa. Tulevaisuuden ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään ilmavirtojen ja lämpötilojen ohjausmahdollisuutta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä asettaa uusia vaatimuksia mitoitusperusteille, perussäädöille ja laitteilta vaadittaville ominaisuuksille. Sisäilmaston, energiatalouden tms. kannalta parhaat järjestelmät voidaan valita sekä komponenttien ja rakenteiden tavoitearvot määritellä tietokonesimulointien avulla. Vasta tavoitearvojen edellyttämän tuotekehitysvaiheen jälkeen on perusteltua siirtyä koerakentamisvaiheeseen.

KW - ventilation

KW - air conditioning equipment

KW - failure

KW - odor control

KW - humidity control

KW - temperature control

M3 - Report

SN - 951-38-2954-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heikkinen J, Korkala T, Luoma M, Salomaa H. Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 160 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 737).