Ilmanvaihtojärjestelmien virhetoiminnat ja häiriöalttius

Tutkimuksessa on selvitetty ilmanvaihtojärjestelmien tyypillisimmät virhetoiminnat, niiden syyt ja parannuskeinoja epäkohtien välttämiseksi. Useista tutkimuksista viime vuosina kertynyt vikatietous koottiin yhteen. Lisäksi kartoitettiin virhetoimintoja liike- ja toimistorakennuksista sekä sairaalakompleksista seurantapöytäkirjojen perusteella. Kenttämittauksin tutkittiin korvausilman jakautumista kerrostalohuoneistoissa. Analysoinnilla selvitettiin virhetoimintojen syitä ja parannuskeinoja sekä ilmanvaihtojärjestelmien herkkyyttä häiriötekijöille. Tyypillisimmiksi ilmanvaihdon epäkohdiksi osoittautuivat veto, huoneilman tunkkaisuus, hajujen leviäminen huoneistojen välillä ja sisällä, kondessihaitat rakenteissa sekä melu. Energiatalouden ja sisäilmaston kannalta merkittävimmät virhetoiminnat liittyvät ilmanvaihtojärjestelmien lämmityslaitteisiin, puhaltimiin ja pellistöihin sekä lämmön talteenottolaitteisiin. Puutteet ulkoilman sisäänotossa ja ilmavirtojen säädöissä sekä ulkovaipan ja rakennuksen sisäinen heikko tiiviys aiheuttavat myös ongelmia. Melu aiheutuu puutteellisesta äänenvaimennuksesta tai kanaviston heikosta tiiviydestä. Monet epäkohdat ovat peräisin jo rakentamisvaiheesta, useimmiten syynä ovat kuitenkin käytön ja huollon puutteet. Lähtökohtana epäkohtien välttämisessä on mahdollisimman yksinkertaisien ja selkeiden järjestelmien toteuttaminen. Ilmanvaihtojärjestelmien stabiilius häiriötekijoiden suhteen ja helppo säädettävyys edeltyttävät, että kanavistopaineet ovat riittävän korkeita, kanaviston painehäviöt pieniä ja pääte-elimien painehäviöt suuria. Pitkälle viety esivalmistus mahdollistaisi kokoonpanoon keskittyvän urakoinnin, jolloin työmaa-aikainen säätö- ja viritystyö minimoituu. Rakennuttajat ovat avainasemassa suunnittelun ja urakoinnin tavoitteiden asettamisessa ja rakentamisen valvonnassa. Tulevaisuuden ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään ilmavirtojen ja lämpötilojen ohjausmahdollisuutta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä asettaa uusia vaatimuksia mitoitusperusteille, perussäädöille ja laitteilta vaadittaville ominaisuuksille. Sisäilmaston, energiatalouden tms. kannalta parhaat järjestelmät voidaan valita sekä komponenttien ja rakenteiden tavoitearvot määritellä tietokonesimulointien avulla. Vasta tavoitearvojen edellyttämän tuotekehitysvaiheen jälkeen on perusteltua siirtyä koerakentamisvaiheeseen.