Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa

Ilmastonmuutos saattaa parantaa Suomen maatalouden tuotantokykyä lähitulevaisuudessa pidentyvän kasvukauden ja suuremman lämpösumman kautta. Ilmastonmuutoksen myötä säätilan vaihtelut, ääri-ilmiöt ja suurempi tauti- ja tuholaispaine saattavat kuitenkin aiheuttaa ennalta arvaamattomia haittoja maataloudelle. Myönteisistä muutoksista voidaan parhaiten hyötyä ja haasteista selviytyä varautumalla muutoksiin joustavasti. Viljelymenetelmiä ja -järjestelmiä on kehitettävä jatkuvasti, on rakennettava hälytysjärjestelmiä mm. tuholaisten massaesiintymisten tai tautiepidemioiden varalle ja huolehdittava siitä, että kasvinjalostus tuottaa jatkuvasti uusia lajikkeita uusiin oloihin. Kasvintuotannossa etenkin talvella lisääntyvä kosteus lisää vesitalouden hallintatarvetta. Kohonneet lämpötilat voivat johtaa kasvien liian nopeaan kehitysrytmiin, joka saattaa johtaa alentuneisiin satoihin. Kotieläintaloudessa vaarana ovat yleistyvät eläintaudit ja rehuissa esiintyvät homesienimyrkyt eli mykotoksiinit.

Elintarviketaloudessa lämpimämpi ja kosteampi ilmasto saattaa lisätä ruoan varastointiongelmia ja uhata ruoan hygieenisyyttä ja laatua. Etenkin vieraslajien ja uusien haittamikrobien yleistymistä ja leviämistä Suomeen on seurattava ja arvioitava, miten niiden aiheuttamat haitat tulevaisuuden ilmastossa voivat muuttua ja miten muutoksiin voidaan varautua.

Maatalouden ympäristönsuojelussa on varauduttava lisätoimiin, kun kasvitautien ja -tuholaisten torjunta ja lisääntyvät sateet uhkaavat lisätä torjunta-aineiden ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Varautumisessa on tärkeää paitsi tietyn uhkan tunteminen, myös joustavuus sopeutumisessa sekä tunnettuihin että tuntemattomiin tekijöihin. Joustavuutta voidaan parantaa monipuolisella tuotannolla, jossa yksittäisen maatilan käytössä on esim. useita viljelykasvilajikkeita ja viljelykasveja yksipuolisen peltoviljelyn sijaan