Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla

Rauno Sairinen, Suvi Järvinen, Johanna Kohl

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien sopeutumistoimien vaikutuksia maaseudun hyvinvointiin ja paikallisyhteisöihin. Tutkimusaihetta lähestytään kahden teemallisen kehyksen, maankäytön ja luonnonvarojen, kautta. Lisäksi lähtökohtana on sosiaalisten vaikutusten arviointi. Tapauskohteena oli Varsinais-Suomen maaseutu. Menetelmänä käytettiin tulevaisuudentutkimuksesta tuttua argumentoivaa delfoi-paneelia. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla, sähköpostikyselyillä ja työpajalla. Koska teeman tutkimus on Suomessa täysin uutta, laadittiin myös kansainvälinen katsaus. Kanadan, Australian ja Ison-Britannian maakohtaisessa esittelyssä käy ilmi, että sosiaalista ja yhteisöllistä tasoa sekä maaseudun erityiskysymyksiä pohditaan jo monin tavoin näiden maiden ilmastosopeutumisessa. Ilmastosopeutuminen puhutti Varsinais-Suomen maaseudun toimijoita monin tavoin, mutta samalla näistä asioista on runsaasti epätietoisuutta. Ilmastonmuutos koetaan vaikeasti käsiteltäväksi ilmiöksi, joka herättää epävarmuutta ja pelkoa. Sitä on myös hankala lähestyä, koska se ei vaikuta heti, vaan vähitellen voimistuen. Etenkin lämpötilannousu, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja tulvariskien lisääntyminen puhuttivat. Vaikutukset myös kohdistuvat eri tavoin eri alueille, eri väestöryhmiin ja elinkeinoihin. Haavoittuvien alueiden, elinkeinojen ja väestöryhmien tunnistaminen onkin jatkossa erityisen tärkeää. Riippuvuus ilmastonmuutoksen eri vaikutuksille herkistä elinkeinoista ja sijainneista voi aiheuttaa toimeentulolle kestämättömiä heilahteluja puskureiden puuttuessa. Ilmastomuutoksen sosiaaliset vaikutukset voivat olla hyvinkin konkreettisia seurausvaikutuksia ympäristön muutoksista. Esille nousi sellaisia teemoja kuten vaikutukset maa- ja metsätalouteen ja matkailuun sekä näiden muutosten seuraukset maaseudun hyvinvointiin. Varsinais-Suomen erityisteema on saariston, rannikon ja rantojen haavoittuvuus (tuulisuus, myrskyt, tulvat). Kumulatiiviset ja vähitellen syntyvät vaikutukset voivat merkitä uusia ja yllättäviäkin muutoksia elinkeinoihin ja hyvinvoinnin olosuhteisiin (esimerkiksi lumettomuuden vaikutus matkailuun, uudet paikalliset energiantuotantoratkaisut, paikallisyhteisöstä nousevat uudet yritysmuodot). Oman elämänmuodon haavoittuvuus voi tarkoittaa asumista alueella, johon kohdistuu uudenlaisia riskejä (tie- ja saaristoyhteyksien haavoittuvuus, toimintojen sähköriippuvuus, tulvariskit). Ilmastonmuutoksen riskeillä on merkitystä myös oman elämän suunnittelulle: vaikutukset voivat vaikeuttaa tulevaisuuteen kohdistuvien suunnitelmien toteuttamista riskialueilla. Toisaalta vaikutukset voivat johtua myös yleisemmistä arvoihin, kulttuuriin tai henkiseen hyvinvointiin liittyvistä muutoksista paikallisyhteisössä (mm. yhteisöjen kulttuuriset käytännöt, psykososiaalinen terveys, elämäntyyli). Siten ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen voivat käynnistää tapahtumaketjuja, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteisöjen toimintaan ja keskeisiin resursseihin. Kysymys toimijuudesta ja eri toimijoiden vastuista ilmastosopeutumisen osalta on keskeinen. Elinvoimainen maaseutu vaikuttaisi olevan tärkeää maaseutuyhteisöjen ilmastosopeutumisen kannalta. Tässä suhteessa tutkimuksessa nousi esille paljon pohdintaa maaseudun yhteisöllisten toimintatapojen kehittämistarpeista. Jos voidaan vain välttää epätoivo, niin ongelmatilanteet, konkreettiset menetykset ja kriisit saattavat lisätä halukkuutta yhteisöllisiin toimintamalleihin. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen sopeutumisen tarkasteluun tulisi yhdistää nykyistä selvästi vahvemmin ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi, psyykkinen ja terveysnäkökulma, yhteisöjen turvallisuus ja haavoittuvuus sekä sopeutumistoimien hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus. Avainsanat: ilmastonmuutos, hillintä, sopeutuminen, sosiaaliset vaikutukset, maankäyttö, luonnonvarat, maaseutu, tulevaisuudentutkimus.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationJoensuu
    PublisherUniversity of Eastern Finland
    Number of pages85
    ISBN (Electronic)978-952-61-0170-5
    ISBN (Print)978-952-61-0169-9
    Publication statusPublished - 2010
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesPublications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies
    Volume1
    ISSN1798-5765

    Keywords

    • climate change
    • adaptation
    • social impact

    Cite this

    Sairinen, R., Järvinen, S., & Kohl, J. (2010). Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla. Joensuu: University of Eastern Finland. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, Vol.. 1
    Sairinen, Rauno ; Järvinen, Suvi ; Kohl, Johanna. / Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla. Joensuu : University of Eastern Finland, 2010. 85 p. (Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, Vol. 1).
    @book{a33abb8b97314301a9dbd66bd0c9cb0f,
    title = "Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla",
    abstract = "Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien sopeutumistoimien vaikutuksia maaseudun hyvinvointiin ja paikallisyhteis{\"o}ihin. Tutkimusaihetta l{\"a}hestyt{\"a}{\"a}n kahden teemallisen kehyksen, maank{\"a}yt{\"o}n ja luonnonvarojen, kautta. Lis{\"a}ksi l{\"a}ht{\"o}kohtana on sosiaalisten vaikutusten arviointi. Tapauskohteena oli Varsinais-Suomen maaseutu. Menetelm{\"a}n{\"a} k{\"a}ytettiin tulevaisuudentutkimuksesta tuttua argumentoivaa delfoi-paneelia. Aineistoa ker{\"a}ttiin teemahaastatteluilla, s{\"a}hk{\"o}postikyselyill{\"a} ja ty{\"o}pajalla. Koska teeman tutkimus on Suomessa t{\"a}ysin uutta, laadittiin my{\"o}s kansainv{\"a}linen katsaus. Kanadan, Australian ja Ison-Britannian maakohtaisessa esittelyss{\"a} k{\"a}y ilmi, ett{\"a} sosiaalista ja yhteis{\"o}llist{\"a} tasoa sek{\"a} maaseudun erityiskysymyksi{\"a} pohditaan jo monin tavoin n{\"a}iden maiden ilmastosopeutumisessa. Ilmastosopeutuminen puhutti Varsinais-Suomen maaseudun toimijoita monin tavoin, mutta samalla n{\"a}ist{\"a} asioista on runsaasti ep{\"a}tietoisuutta. Ilmastonmuutos koetaan vaikeasti k{\"a}sitelt{\"a}v{\"a}ksi ilmi{\"o}ksi, joka her{\"a}tt{\"a}{\"a} ep{\"a}varmuutta ja pelkoa. Sit{\"a} on my{\"o}s hankala l{\"a}hesty{\"a}, koska se ei vaikuta heti, vaan v{\"a}hitellen voimistuen. Etenkin l{\"a}mp{\"o}tilannousu, s{\"a}{\"a}n {\"a}{\"a}ri-ilmi{\"o}iden lis{\"a}{\"a}ntyminen ja tulvariskien lis{\"a}{\"a}ntyminen puhuttivat. Vaikutukset my{\"o}s kohdistuvat eri tavoin eri alueille, eri v{\"a}est{\"o}ryhmiin ja elinkeinoihin. Haavoittuvien alueiden, elinkeinojen ja v{\"a}est{\"o}ryhmien tunnistaminen onkin jatkossa erityisen t{\"a}rke{\"a}{\"a}. Riippuvuus ilmastonmuutoksen eri vaikutuksille herkist{\"a} elinkeinoista ja sijainneista voi aiheuttaa toimeentulolle kest{\"a}m{\"a}tt{\"o}mi{\"a} heilahteluja puskureiden puuttuessa. Ilmastomuutoksen sosiaaliset vaikutukset voivat olla hyvinkin konkreettisia seurausvaikutuksia ymp{\"a}rist{\"o}n muutoksista. Esille nousi sellaisia teemoja kuten vaikutukset maa- ja mets{\"a}talouteen ja matkailuun sek{\"a} n{\"a}iden muutosten seuraukset maaseudun hyvinvointiin. Varsinais-Suomen erityisteema on saariston, rannikon ja rantojen haavoittuvuus (tuulisuus, myrskyt, tulvat). Kumulatiiviset ja v{\"a}hitellen syntyv{\"a}t vaikutukset voivat merkit{\"a} uusia ja yll{\"a}tt{\"a}vi{\"a}kin muutoksia elinkeinoihin ja hyvinvoinnin olosuhteisiin (esimerkiksi lumettomuuden vaikutus matkailuun, uudet paikalliset energiantuotantoratkaisut, paikallisyhteis{\"o}st{\"a} nousevat uudet yritysmuodot). Oman el{\"a}m{\"a}nmuodon haavoittuvuus voi tarkoittaa asumista alueella, johon kohdistuu uudenlaisia riskej{\"a} (tie- ja saaristoyhteyksien haavoittuvuus, toimintojen s{\"a}hk{\"o}riippuvuus, tulvariskit). Ilmastonmuutoksen riskeill{\"a} on merkityst{\"a} my{\"o}s oman el{\"a}m{\"a}n suunnittelulle: vaikutukset voivat vaikeuttaa tulevaisuuteen kohdistuvien suunnitelmien toteuttamista riskialueilla. Toisaalta vaikutukset voivat johtua my{\"o}s yleisemmist{\"a} arvoihin, kulttuuriin tai henkiseen hyvinvointiin liittyvist{\"a} muutoksista paikallisyhteis{\"o}ss{\"a} (mm. yhteis{\"o}jen kulttuuriset k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t, psykososiaalinen terveys, el{\"a}m{\"a}ntyyli). Siten ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen voivat k{\"a}ynnist{\"a}{\"a} tapahtumaketjuja, joilla voi olla merkitt{\"a}vi{\"a} vaikutuksia yhteis{\"o}jen toimintaan ja keskeisiin resursseihin. Kysymys toimijuudesta ja eri toimijoiden vastuista ilmastosopeutumisen osalta on keskeinen. Elinvoimainen maaseutu vaikuttaisi olevan t{\"a}rke{\"a}{\"a} maaseutuyhteis{\"o}jen ilmastosopeutumisen kannalta. T{\"a}ss{\"a} suhteessa tutkimuksessa nousi esille paljon pohdintaa maaseudun yhteis{\"o}llisten toimintatapojen kehitt{\"a}mistarpeista. Jos voidaan vain v{\"a}ltt{\"a}{\"a} ep{\"a}toivo, niin ongelmatilanteet, konkreettiset menetykset ja kriisit saattavat lis{\"a}t{\"a} halukkuutta yhteis{\"o}llisiin toimintamalleihin. Tutkimuksen tulokset korostavat sit{\"a}, ett{\"a} ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen sopeutumisen tarkasteluun tulisi yhdist{\"a}{\"a} nykyist{\"a} selv{\"a}sti vahvemmin ihmisten ja yhteis{\"o}jen hyvinvointi, psyykkinen ja terveysn{\"a}k{\"o}kulma, yhteis{\"o}jen turvallisuus ja haavoittuvuus sek{\"a} sopeutumistoimien hyv{\"a}ksytt{\"a}vyys ja oikeudenmukaisuus. Avainsanat: ilmastonmuutos, hillint{\"a}, sopeutuminen, sosiaaliset vaikutukset, maank{\"a}ytt{\"o}, luonnonvarat, maaseutu, tulevaisuudentutkimus.",
    keywords = "climate change, adaptation, social impact",
    author = "Rauno Sairinen and Suvi J{\"a}rvinen and Johanna Kohl",
    year = "2010",
    language = "Finnish",
    isbn = "978-952-61-0169-9",
    series = "Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies",
    publisher = "University of Eastern Finland",
    address = "Finland",

    }

    Sairinen, R, Järvinen, S & Kohl, J 2010, Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, vol. 1, University of Eastern Finland, Joensuu.

    Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla. / Sairinen, Rauno; Järvinen, Suvi; Kohl, Johanna.

    Joensuu : University of Eastern Finland, 2010. 85 p. (Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, Vol. 1).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla

    AU - Sairinen, Rauno

    AU - Järvinen, Suvi

    AU - Kohl, Johanna

    PY - 2010

    Y1 - 2010

    N2 - Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien sopeutumistoimien vaikutuksia maaseudun hyvinvointiin ja paikallisyhteisöihin. Tutkimusaihetta lähestytään kahden teemallisen kehyksen, maankäytön ja luonnonvarojen, kautta. Lisäksi lähtökohtana on sosiaalisten vaikutusten arviointi. Tapauskohteena oli Varsinais-Suomen maaseutu. Menetelmänä käytettiin tulevaisuudentutkimuksesta tuttua argumentoivaa delfoi-paneelia. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla, sähköpostikyselyillä ja työpajalla. Koska teeman tutkimus on Suomessa täysin uutta, laadittiin myös kansainvälinen katsaus. Kanadan, Australian ja Ison-Britannian maakohtaisessa esittelyssä käy ilmi, että sosiaalista ja yhteisöllistä tasoa sekä maaseudun erityiskysymyksiä pohditaan jo monin tavoin näiden maiden ilmastosopeutumisessa. Ilmastosopeutuminen puhutti Varsinais-Suomen maaseudun toimijoita monin tavoin, mutta samalla näistä asioista on runsaasti epätietoisuutta. Ilmastonmuutos koetaan vaikeasti käsiteltäväksi ilmiöksi, joka herättää epävarmuutta ja pelkoa. Sitä on myös hankala lähestyä, koska se ei vaikuta heti, vaan vähitellen voimistuen. Etenkin lämpötilannousu, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja tulvariskien lisääntyminen puhuttivat. Vaikutukset myös kohdistuvat eri tavoin eri alueille, eri väestöryhmiin ja elinkeinoihin. Haavoittuvien alueiden, elinkeinojen ja väestöryhmien tunnistaminen onkin jatkossa erityisen tärkeää. Riippuvuus ilmastonmuutoksen eri vaikutuksille herkistä elinkeinoista ja sijainneista voi aiheuttaa toimeentulolle kestämättömiä heilahteluja puskureiden puuttuessa. Ilmastomuutoksen sosiaaliset vaikutukset voivat olla hyvinkin konkreettisia seurausvaikutuksia ympäristön muutoksista. Esille nousi sellaisia teemoja kuten vaikutukset maa- ja metsätalouteen ja matkailuun sekä näiden muutosten seuraukset maaseudun hyvinvointiin. Varsinais-Suomen erityisteema on saariston, rannikon ja rantojen haavoittuvuus (tuulisuus, myrskyt, tulvat). Kumulatiiviset ja vähitellen syntyvät vaikutukset voivat merkitä uusia ja yllättäviäkin muutoksia elinkeinoihin ja hyvinvoinnin olosuhteisiin (esimerkiksi lumettomuuden vaikutus matkailuun, uudet paikalliset energiantuotantoratkaisut, paikallisyhteisöstä nousevat uudet yritysmuodot). Oman elämänmuodon haavoittuvuus voi tarkoittaa asumista alueella, johon kohdistuu uudenlaisia riskejä (tie- ja saaristoyhteyksien haavoittuvuus, toimintojen sähköriippuvuus, tulvariskit). Ilmastonmuutoksen riskeillä on merkitystä myös oman elämän suunnittelulle: vaikutukset voivat vaikeuttaa tulevaisuuteen kohdistuvien suunnitelmien toteuttamista riskialueilla. Toisaalta vaikutukset voivat johtua myös yleisemmistä arvoihin, kulttuuriin tai henkiseen hyvinvointiin liittyvistä muutoksista paikallisyhteisössä (mm. yhteisöjen kulttuuriset käytännöt, psykososiaalinen terveys, elämäntyyli). Siten ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen voivat käynnistää tapahtumaketjuja, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteisöjen toimintaan ja keskeisiin resursseihin. Kysymys toimijuudesta ja eri toimijoiden vastuista ilmastosopeutumisen osalta on keskeinen. Elinvoimainen maaseutu vaikuttaisi olevan tärkeää maaseutuyhteisöjen ilmastosopeutumisen kannalta. Tässä suhteessa tutkimuksessa nousi esille paljon pohdintaa maaseudun yhteisöllisten toimintatapojen kehittämistarpeista. Jos voidaan vain välttää epätoivo, niin ongelmatilanteet, konkreettiset menetykset ja kriisit saattavat lisätä halukkuutta yhteisöllisiin toimintamalleihin. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen sopeutumisen tarkasteluun tulisi yhdistää nykyistä selvästi vahvemmin ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi, psyykkinen ja terveysnäkökulma, yhteisöjen turvallisuus ja haavoittuvuus sekä sopeutumistoimien hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus. Avainsanat: ilmastonmuutos, hillintä, sopeutuminen, sosiaaliset vaikutukset, maankäyttö, luonnonvarat, maaseutu, tulevaisuudentutkimus.

    AB - Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien sopeutumistoimien vaikutuksia maaseudun hyvinvointiin ja paikallisyhteisöihin. Tutkimusaihetta lähestytään kahden teemallisen kehyksen, maankäytön ja luonnonvarojen, kautta. Lisäksi lähtökohtana on sosiaalisten vaikutusten arviointi. Tapauskohteena oli Varsinais-Suomen maaseutu. Menetelmänä käytettiin tulevaisuudentutkimuksesta tuttua argumentoivaa delfoi-paneelia. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla, sähköpostikyselyillä ja työpajalla. Koska teeman tutkimus on Suomessa täysin uutta, laadittiin myös kansainvälinen katsaus. Kanadan, Australian ja Ison-Britannian maakohtaisessa esittelyssä käy ilmi, että sosiaalista ja yhteisöllistä tasoa sekä maaseudun erityiskysymyksiä pohditaan jo monin tavoin näiden maiden ilmastosopeutumisessa. Ilmastosopeutuminen puhutti Varsinais-Suomen maaseudun toimijoita monin tavoin, mutta samalla näistä asioista on runsaasti epätietoisuutta. Ilmastonmuutos koetaan vaikeasti käsiteltäväksi ilmiöksi, joka herättää epävarmuutta ja pelkoa. Sitä on myös hankala lähestyä, koska se ei vaikuta heti, vaan vähitellen voimistuen. Etenkin lämpötilannousu, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja tulvariskien lisääntyminen puhuttivat. Vaikutukset myös kohdistuvat eri tavoin eri alueille, eri väestöryhmiin ja elinkeinoihin. Haavoittuvien alueiden, elinkeinojen ja väestöryhmien tunnistaminen onkin jatkossa erityisen tärkeää. Riippuvuus ilmastonmuutoksen eri vaikutuksille herkistä elinkeinoista ja sijainneista voi aiheuttaa toimeentulolle kestämättömiä heilahteluja puskureiden puuttuessa. Ilmastomuutoksen sosiaaliset vaikutukset voivat olla hyvinkin konkreettisia seurausvaikutuksia ympäristön muutoksista. Esille nousi sellaisia teemoja kuten vaikutukset maa- ja metsätalouteen ja matkailuun sekä näiden muutosten seuraukset maaseudun hyvinvointiin. Varsinais-Suomen erityisteema on saariston, rannikon ja rantojen haavoittuvuus (tuulisuus, myrskyt, tulvat). Kumulatiiviset ja vähitellen syntyvät vaikutukset voivat merkitä uusia ja yllättäviäkin muutoksia elinkeinoihin ja hyvinvoinnin olosuhteisiin (esimerkiksi lumettomuuden vaikutus matkailuun, uudet paikalliset energiantuotantoratkaisut, paikallisyhteisöstä nousevat uudet yritysmuodot). Oman elämänmuodon haavoittuvuus voi tarkoittaa asumista alueella, johon kohdistuu uudenlaisia riskejä (tie- ja saaristoyhteyksien haavoittuvuus, toimintojen sähköriippuvuus, tulvariskit). Ilmastonmuutoksen riskeillä on merkitystä myös oman elämän suunnittelulle: vaikutukset voivat vaikeuttaa tulevaisuuteen kohdistuvien suunnitelmien toteuttamista riskialueilla. Toisaalta vaikutukset voivat johtua myös yleisemmistä arvoihin, kulttuuriin tai henkiseen hyvinvointiin liittyvistä muutoksista paikallisyhteisössä (mm. yhteisöjen kulttuuriset käytännöt, psykososiaalinen terveys, elämäntyyli). Siten ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen voivat käynnistää tapahtumaketjuja, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteisöjen toimintaan ja keskeisiin resursseihin. Kysymys toimijuudesta ja eri toimijoiden vastuista ilmastosopeutumisen osalta on keskeinen. Elinvoimainen maaseutu vaikuttaisi olevan tärkeää maaseutuyhteisöjen ilmastosopeutumisen kannalta. Tässä suhteessa tutkimuksessa nousi esille paljon pohdintaa maaseudun yhteisöllisten toimintatapojen kehittämistarpeista. Jos voidaan vain välttää epätoivo, niin ongelmatilanteet, konkreettiset menetykset ja kriisit saattavat lisätä halukkuutta yhteisöllisiin toimintamalleihin. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen sopeutumisen tarkasteluun tulisi yhdistää nykyistä selvästi vahvemmin ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi, psyykkinen ja terveysnäkökulma, yhteisöjen turvallisuus ja haavoittuvuus sekä sopeutumistoimien hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus. Avainsanat: ilmastonmuutos, hillintä, sopeutuminen, sosiaaliset vaikutukset, maankäyttö, luonnonvarat, maaseutu, tulevaisuudentutkimus.

    KW - climate change

    KW - adaptation

    KW - social impact

    M3 - Report

    SN - 978-952-61-0169-9

    T3 - Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies

    BT - Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla

    PB - University of Eastern Finland

    CY - Joensuu

    ER -

    Sairinen R, Järvinen S, Kohl J. Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla. Joensuu: University of Eastern Finland, 2010. 85 p. (Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, Vol. 1).