Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus

Kimmo Lylykangas, Pekka Lahti, Tuukka Vainio

Research output: Book/ReportReport

Abstract

"Energiakaavoituksen mallit"-tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin Porvoon Skaftkärrhankkeen tuloksia hyödyntäen kuvata asemakaavoituksen vaikutusmahdollisuudet rakennetun ympäristön CO2e-päästöihin (kasvihuonekaasupäästöihin) sekä esittää toteutusmalleja energiatehokkuutta edistävälle ja CO2e-päästöjä vähentävälle asemakaavoitukselle. Asemakaavoituksen energiatehokkuus- ja päästötavoitteet voivat perustua kansallisten ilmastotavoitteiden johdonmukaiseen toteuttamiseen suunnittelualueella. Ilmastotavoitteiden esittämiä lukuarvoja voidaan kuitenkin erilaisista laskentaperiaatteista johtuen pitää lähinnä asemakaavoituksen tavoitetasojen asettamisen ja suuruusluokkien arvioinnin viitekehyksenä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta alueiden käytön suunnittelun tavoite on luoda vähäpäästöisen elämän puitteet. CO2e-päästöjä ohjaava asemakaava ei ole rakentamismääräysten jatke, vaan se on luonteeltaan alueellisia erityispiirteitä ymmärtävä ja erilaisia maankäytön tavoitteita yhteensovittava suunnitelma tulevasta rakentamisesta. Useassa tapauksessa asemakaavoituksella mahdollistetaan vähäpäästöinen ratkaisu ja tuetaan muita ilmastotavoitteita toteuttavia ohjauskeinoja. Ilmastotavoitteiden toteuttamisen keinot ja painopisteet voivat vaihdella aluekohtaisesti. Hyvä vaikuttavuus saavutetaan, kun aluekohtaista päästövähennysstrategiaa toteutetaan johdonmukaisesti maapolitiikassa, eri kaavatasoilla ja rakennussuunnittelussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen asemakaavoituksen keinoin edellyttää uudenlaisia käytäntöjä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten asemakaavan ohjauskeinojen täsmentämistä erityisesti kaavamääräysten osalta. Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävä CO2e-päästölaskenta on osa ympäristövaikutusten arviointia sekä suunnittelun apuväline, jonka avulla yksittäisten ratkaisujen vaikutusta ja eri vaihtoehtoja voidaan verrattain luotettavasti arvioida. Laskentaan tarvittavia kansallisia tietokantoja tulisi kehittää ja laskentamenetelmiä täsmentää. Asemakaavatason CO2e-päästölaskentamallin tarkoituksena on esittää perusteet yhtenäisille laskentakäytännöille ja parantaa tulosten vertailukelpoisuutta. Mallissa suunnittelun kohteena olevan ympäristön katsotaan standardin ISO 15392 jaottelua soveltaen koostuvan luonnonympäristöstä ja rakennetusta ympäristöstä, joka puolestaan käsittää rakennukset ja infrastruktuurin. CO2e-päästötarkastelu kattaa hiilijalanjälkilaskentaa koskevien ENstandardien periaatteiden mukaisesti koko elinkaaren. Luonnonympäristöstä laskentamalliin sisällytetään maankäytön muutos, jonka vaikutus on aiemmin yleensä jätetty aluetason CO2epäästötarkastelujen ulkopuolelle. Tuloksia voidaan hyödyntää suunnitelman kehittämisessä, vaihtoehtojen vertailussa sekä asemakaavamääräysten ja rakentamistapaohjeiden asettamisessa. Tutkimuksen kuvaamat laskentatulokset osoittavat, että asemakaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi CO2e-päästöihin ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen.
Original languageFinnish
PublisherAalto University
Number of pages123
ISBN (Electronic)978-952-60-5340-0
Publication statusPublished - 2013
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesAalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia
Volume12/2013
ISSN1799-487X

Keywords

  • architecture
  • environmental science
  • regional planning
  • energy

Cite this

Lylykangas, K., Lahti, P., & Vainio, T. (2013). Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus. Aalto University. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia, Vol.. 12/2013
Lylykangas, Kimmo ; Lahti, Pekka ; Vainio, Tuukka. / Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus. Aalto University, 2013. 123 p. (Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia, Vol. 12/2013).
@book{c0fb5f00a9d945148050cdfa7d6dc56e,
title = "Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus",
abstract = "{"}Energiakaavoituksen mallit{"}-tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin Porvoon Skaftk{\"a}rrhankkeen tuloksia hy{\"o}dynt{\"a}en kuvata asemakaavoituksen vaikutusmahdollisuudet rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n CO2e-p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin (kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin) sek{\"a} esitt{\"a}{\"a} toteutusmalleja energiatehokkuutta edist{\"a}v{\"a}lle ja CO2e-p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}lle asemakaavoitukselle. Asemakaavoituksen energiatehokkuus- ja p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteet voivat perustua kansallisten ilmastotavoitteiden johdonmukaiseen toteuttamiseen suunnittelualueella. Ilmastotavoitteiden esitt{\"a}mi{\"a} lukuarvoja voidaan kuitenkin erilaisista laskentaperiaatteista johtuen pit{\"a}{\"a} l{\"a}hinn{\"a} asemakaavoituksen tavoitetasojen asettamisen ja suuruusluokkien arvioinnin viitekehyksen{\"a}. Ilmastonmuutoksen hillinn{\"a}n n{\"a}k{\"o}kulmasta alueiden k{\"a}yt{\"o}n suunnittelun tavoite on luoda v{\"a}h{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}isen el{\"a}m{\"a}n puitteet. CO2e-p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ohjaava asemakaava ei ole rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}ysten jatke, vaan se on luonteeltaan alueellisia erityispiirteit{\"a} ymm{\"a}rt{\"a}v{\"a} ja erilaisia maank{\"a}yt{\"o}n tavoitteita yhteensovittava suunnitelma tulevasta rakentamisesta. Useassa tapauksessa asemakaavoituksella mahdollistetaan v{\"a}h{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}inen ratkaisu ja tuetaan muita ilmastotavoitteita toteuttavia ohjauskeinoja. Ilmastotavoitteiden toteuttamisen keinot ja painopisteet voivat vaihdella aluekohtaisesti. Hyv{\"a} vaikuttavuus saavutetaan, kun aluekohtaista p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennysstrategiaa toteutetaan johdonmukaisesti maapolitiikassa, eri kaavatasoilla ja rakennussuunnittelussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen asemakaavoituksen keinoin edellytt{\"a}{\"a} uudenlaisia k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a} sek{\"a} maank{\"a}ytt{\"o}- ja rakennuslain mukaisten asemakaavan ohjauskeinojen t{\"a}sment{\"a}mist{\"a} erityisesti kaavam{\"a}{\"a}r{\"a}ysten osalta. Asemakaavoituksen yhteydess{\"a} teht{\"a}v{\"a} CO2e-p{\"a}{\"a}st{\"o}laskenta on osa ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten arviointia sek{\"a} suunnittelun apuv{\"a}line, jonka avulla yksitt{\"a}isten ratkaisujen vaikutusta ja eri vaihtoehtoja voidaan verrattain luotettavasti arvioida. Laskentaan tarvittavia kansallisia tietokantoja tulisi kehitt{\"a}{\"a} ja laskentamenetelmi{\"a} t{\"a}sment{\"a}{\"a}. Asemakaavatason CO2e-p{\"a}{\"a}st{\"o}laskentamallin tarkoituksena on esitt{\"a}{\"a} perusteet yhten{\"a}isille laskentak{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ille ja parantaa tulosten vertailukelpoisuutta. Mallissa suunnittelun kohteena olevan ymp{\"a}rist{\"o}n katsotaan standardin ISO 15392 jaottelua soveltaen koostuvan luonnonymp{\"a}rist{\"o}st{\"a} ja rakennetusta ymp{\"a}rist{\"o}st{\"a}, joka puolestaan k{\"a}sitt{\"a}{\"a} rakennukset ja infrastruktuurin. CO2e-p{\"a}{\"a}st{\"o}tarkastelu kattaa hiilijalanj{\"a}lkilaskentaa koskevien ENstandardien periaatteiden mukaisesti koko elinkaaren. Luonnonymp{\"a}rist{\"o}st{\"a} laskentamalliin sis{\"a}llytet{\"a}{\"a}n maank{\"a}yt{\"o}n muutos, jonka vaikutus on aiemmin yleens{\"a} j{\"a}tetty aluetason CO2ep{\"a}{\"a}st{\"o}tarkastelujen ulkopuolelle. Tuloksia voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} suunnitelman kehitt{\"a}misess{\"a}, vaihtoehtojen vertailussa sek{\"a} asemakaavam{\"a}{\"a}r{\"a}ysten ja rakentamistapaohjeiden asettamisessa. Tutkimuksen kuvaamat laskentatulokset osoittavat, ett{\"a} asemakaavoituksella voidaan vaikuttaa merkitt{\"a}v{\"a}sti CO2e-p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen.",
keywords = "architecture, environmental science, regional planning, energy",
author = "Kimmo Lylykangas and Pekka Lahti and Tuukka Vainio",
year = "2013",
language = "Finnish",
series = "Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia",
publisher = "Aalto University",
address = "Finland",

}

Lylykangas, K, Lahti, P & Vainio, T 2013, Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia, vol. 12/2013, Aalto University.

Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus. / Lylykangas, Kimmo; Lahti, Pekka; Vainio, Tuukka.

Aalto University, 2013. 123 p. (Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia, Vol. 12/2013).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus

AU - Lylykangas, Kimmo

AU - Lahti, Pekka

AU - Vainio, Tuukka

PY - 2013

Y1 - 2013

N2 - "Energiakaavoituksen mallit"-tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin Porvoon Skaftkärrhankkeen tuloksia hyödyntäen kuvata asemakaavoituksen vaikutusmahdollisuudet rakennetun ympäristön CO2e-päästöihin (kasvihuonekaasupäästöihin) sekä esittää toteutusmalleja energiatehokkuutta edistävälle ja CO2e-päästöjä vähentävälle asemakaavoitukselle. Asemakaavoituksen energiatehokkuus- ja päästötavoitteet voivat perustua kansallisten ilmastotavoitteiden johdonmukaiseen toteuttamiseen suunnittelualueella. Ilmastotavoitteiden esittämiä lukuarvoja voidaan kuitenkin erilaisista laskentaperiaatteista johtuen pitää lähinnä asemakaavoituksen tavoitetasojen asettamisen ja suuruusluokkien arvioinnin viitekehyksenä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta alueiden käytön suunnittelun tavoite on luoda vähäpäästöisen elämän puitteet. CO2e-päästöjä ohjaava asemakaava ei ole rakentamismääräysten jatke, vaan se on luonteeltaan alueellisia erityispiirteitä ymmärtävä ja erilaisia maankäytön tavoitteita yhteensovittava suunnitelma tulevasta rakentamisesta. Useassa tapauksessa asemakaavoituksella mahdollistetaan vähäpäästöinen ratkaisu ja tuetaan muita ilmastotavoitteita toteuttavia ohjauskeinoja. Ilmastotavoitteiden toteuttamisen keinot ja painopisteet voivat vaihdella aluekohtaisesti. Hyvä vaikuttavuus saavutetaan, kun aluekohtaista päästövähennysstrategiaa toteutetaan johdonmukaisesti maapolitiikassa, eri kaavatasoilla ja rakennussuunnittelussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen asemakaavoituksen keinoin edellyttää uudenlaisia käytäntöjä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten asemakaavan ohjauskeinojen täsmentämistä erityisesti kaavamääräysten osalta. Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävä CO2e-päästölaskenta on osa ympäristövaikutusten arviointia sekä suunnittelun apuväline, jonka avulla yksittäisten ratkaisujen vaikutusta ja eri vaihtoehtoja voidaan verrattain luotettavasti arvioida. Laskentaan tarvittavia kansallisia tietokantoja tulisi kehittää ja laskentamenetelmiä täsmentää. Asemakaavatason CO2e-päästölaskentamallin tarkoituksena on esittää perusteet yhtenäisille laskentakäytännöille ja parantaa tulosten vertailukelpoisuutta. Mallissa suunnittelun kohteena olevan ympäristön katsotaan standardin ISO 15392 jaottelua soveltaen koostuvan luonnonympäristöstä ja rakennetusta ympäristöstä, joka puolestaan käsittää rakennukset ja infrastruktuurin. CO2e-päästötarkastelu kattaa hiilijalanjälkilaskentaa koskevien ENstandardien periaatteiden mukaisesti koko elinkaaren. Luonnonympäristöstä laskentamalliin sisällytetään maankäytön muutos, jonka vaikutus on aiemmin yleensä jätetty aluetason CO2epäästötarkastelujen ulkopuolelle. Tuloksia voidaan hyödyntää suunnitelman kehittämisessä, vaihtoehtojen vertailussa sekä asemakaavamääräysten ja rakentamistapaohjeiden asettamisessa. Tutkimuksen kuvaamat laskentatulokset osoittavat, että asemakaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi CO2e-päästöihin ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen.

AB - "Energiakaavoituksen mallit"-tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin Porvoon Skaftkärrhankkeen tuloksia hyödyntäen kuvata asemakaavoituksen vaikutusmahdollisuudet rakennetun ympäristön CO2e-päästöihin (kasvihuonekaasupäästöihin) sekä esittää toteutusmalleja energiatehokkuutta edistävälle ja CO2e-päästöjä vähentävälle asemakaavoitukselle. Asemakaavoituksen energiatehokkuus- ja päästötavoitteet voivat perustua kansallisten ilmastotavoitteiden johdonmukaiseen toteuttamiseen suunnittelualueella. Ilmastotavoitteiden esittämiä lukuarvoja voidaan kuitenkin erilaisista laskentaperiaatteista johtuen pitää lähinnä asemakaavoituksen tavoitetasojen asettamisen ja suuruusluokkien arvioinnin viitekehyksenä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta alueiden käytön suunnittelun tavoite on luoda vähäpäästöisen elämän puitteet. CO2e-päästöjä ohjaava asemakaava ei ole rakentamismääräysten jatke, vaan se on luonteeltaan alueellisia erityispiirteitä ymmärtävä ja erilaisia maankäytön tavoitteita yhteensovittava suunnitelma tulevasta rakentamisesta. Useassa tapauksessa asemakaavoituksella mahdollistetaan vähäpäästöinen ratkaisu ja tuetaan muita ilmastotavoitteita toteuttavia ohjauskeinoja. Ilmastotavoitteiden toteuttamisen keinot ja painopisteet voivat vaihdella aluekohtaisesti. Hyvä vaikuttavuus saavutetaan, kun aluekohtaista päästövähennysstrategiaa toteutetaan johdonmukaisesti maapolitiikassa, eri kaavatasoilla ja rakennussuunnittelussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen asemakaavoituksen keinoin edellyttää uudenlaisia käytäntöjä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten asemakaavan ohjauskeinojen täsmentämistä erityisesti kaavamääräysten osalta. Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävä CO2e-päästölaskenta on osa ympäristövaikutusten arviointia sekä suunnittelun apuväline, jonka avulla yksittäisten ratkaisujen vaikutusta ja eri vaihtoehtoja voidaan verrattain luotettavasti arvioida. Laskentaan tarvittavia kansallisia tietokantoja tulisi kehittää ja laskentamenetelmiä täsmentää. Asemakaavatason CO2e-päästölaskentamallin tarkoituksena on esittää perusteet yhtenäisille laskentakäytännöille ja parantaa tulosten vertailukelpoisuutta. Mallissa suunnittelun kohteena olevan ympäristön katsotaan standardin ISO 15392 jaottelua soveltaen koostuvan luonnonympäristöstä ja rakennetusta ympäristöstä, joka puolestaan käsittää rakennukset ja infrastruktuurin. CO2e-päästötarkastelu kattaa hiilijalanjälkilaskentaa koskevien ENstandardien periaatteiden mukaisesti koko elinkaaren. Luonnonympäristöstä laskentamalliin sisällytetään maankäytön muutos, jonka vaikutus on aiemmin yleensä jätetty aluetason CO2epäästötarkastelujen ulkopuolelle. Tuloksia voidaan hyödyntää suunnitelman kehittämisessä, vaihtoehtojen vertailussa sekä asemakaavamääräysten ja rakentamistapaohjeiden asettamisessa. Tutkimuksen kuvaamat laskentatulokset osoittavat, että asemakaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi CO2e-päästöihin ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen.

KW - architecture

KW - environmental science

KW - regional planning

KW - energy

M3 - Report

T3 - Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia

BT - Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus

PB - Aalto University

ER -

Lylykangas K, Lahti P, Vainio T. Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus. Aalto University, 2013. 123 p. (Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + Teknologia, Vol. 12/2013).