Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

Translated title of the contribution: Impact assessments of the Medium-term Climate Change Policy Plan

Tiina Koljonen, Sampo Soimakallio, Markku Ollikainen, Timo Lanki, Antti Asikainen, Tommi Ekholm, Mikael Hildén, Juha Honkatukia, Antti Lehtilä, Merja Saarinen, Jyri Seppälä, Lassi Similä, Pekka Tiittanen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.
    Original languageFinnish
    PublisherPrime Minister's Office Finland
    Number of pages81
    ISBN (Electronic)978-952-287-439-9
    Publication statusPublished - 6 Jul 2017
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
    Number57/2017
    ISSN2342-6799

    Fingerprint

    Anadelphia
    mink
    climate change

    Keywords

    • climate change policy plan
    • medium-term
    • effort-sharing

    Cite this

    Koljonen, T., Soimakallio, S., Ollikainen, M., Lanki, T., Asikainen, A., Ekholm, T., ... Tiittanen, P. (2017). Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Prime Minister's Office Finland. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, No. 57/2017
    Koljonen, Tiina ; Soimakallio, Sampo ; Ollikainen, Markku ; Lanki, Timo ; Asikainen, Antti ; Ekholm, Tommi ; Hildén, Mikael ; Honkatukia, Juha ; Lehtilä, Antti ; Saarinen, Merja ; Seppälä, Jyri ; Similä, Lassi ; Tiittanen, Pekka. / Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Prime Minister's Office Finland, 2017. 81 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; No. 57/2017).
    @book{5d08db72107d4a91ac29e07fa829a9f2,
    title = "Keskipitk{\"a}n aikav{\"a}lin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot",
    abstract = "Kest{\"a}v{\"a} energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteisty{\"o}ss{\"a} Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ymp{\"a}rist{\"o}keskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. T{\"a}ss{\"a} raportissa esitet{\"a}{\"a}n Keskipitk{\"a}n aikav{\"a}lin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyspotentiaalit ovat liikenteess{\"a}, mutta toisaalta liikenteen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseen sek{\"a} siit{\"a} aiheutuviin kustannuksiin ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksiin liittyv{\"a}t my{\"o}s merkitt{\"a}vimm{\"a}t ep{\"a}varmuudet. Lis{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyksi{\"a} on mahdollista saavuttaa erityisesti v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a} mineraali{\"o}ljyn k{\"a}ytt{\"o}{\"a} rakennusten l{\"a}mmityksess{\"a} ja ty{\"o}koneiden polttoainek{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Biopolttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}ys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteess{\"a}, rakennusten l{\"a}mmityksess{\"a} ja ty{\"o}koneissa on merkitt{\"a}vin yksitt{\"a}inen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin v{\"a}h{\"a}inen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdess{\"a} muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekij{\"o}ist{\"a}, mink{\"a} vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia ep{\"a}varmuustekij{\"o}it{\"a}. Vaikutusten seuranta on siten t{\"a}rke{\"a}{\"a} tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.",
    keywords = "climate change policy plan, medium-term, effort-sharing",
    author = "Tiina Koljonen and Sampo Soimakallio and Markku Ollikainen and Timo Lanki and Antti Asikainen and Tommi Ekholm and Mikael Hild{\'e}n and Juha Honkatukia and Antti Lehtil{\"a} and Merja Saarinen and Jyri Sepp{\"a}l{\"a} and Lassi Simil{\"a} and Pekka Tiittanen",
    year = "2017",
    month = "7",
    day = "6",
    language = "Finnish",
    series = "Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja",
    publisher = "Prime Minister's Office Finland",
    number = "57/2017",
    address = "Finland",

    }

    Koljonen, T, Soimakallio, S, Ollikainen, M, Lanki, T, Asikainen, A, Ekholm, T, Hildén, M, Honkatukia, J, Lehtilä, A, Saarinen, M, Seppälä, J, Similä, L & Tiittanen, P 2017, Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, no. 57/2017, Prime Minister's Office Finland.

    Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. / Koljonen, Tiina; Soimakallio, Sampo; Ollikainen, Markku; Lanki, Timo; Asikainen, Antti; Ekholm, Tommi; Hildén, Mikael; Honkatukia, Juha; Lehtilä, Antti; Saarinen, Merja; Seppälä, Jyri; Similä, Lassi; Tiittanen, Pekka.

    Prime Minister's Office Finland, 2017. 81 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; No. 57/2017).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

    AU - Koljonen, Tiina

    AU - Soimakallio, Sampo

    AU - Ollikainen, Markku

    AU - Lanki, Timo

    AU - Asikainen, Antti

    AU - Ekholm, Tommi

    AU - Hildén, Mikael

    AU - Honkatukia, Juha

    AU - Lehtilä, Antti

    AU - Saarinen, Merja

    AU - Seppälä, Jyri

    AU - Similä, Lassi

    AU - Tiittanen, Pekka

    PY - 2017/7/6

    Y1 - 2017/7/6

    N2 - Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.

    AB - Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.

    KW - climate change policy plan

    KW - medium-term

    KW - effort-sharing

    M3 - Report

    T3 - Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

    BT - Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

    PB - Prime Minister's Office Finland

    ER -

    Koljonen T, Soimakallio S, Ollikainen M, Lanki T, Asikainen A, Ekholm T et al. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Prime Minister's Office Finland, 2017. 81 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; No. 57/2017).