Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

Translated title of the contribution: Impact assessments of the Medium-term Climate Change Policy Plan

Tiina Koljonen, Sampo Soimakallio, Markku Ollikainen, Timo Lanki, Antti Asikainen, Tommi Ekholm, Mikael Hildén, Juha Honkatukia, Antti Lehtilä, Merja Saarinen, Jyri Seppälä, Lassi Similä, Pekka Tiittanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.
Original languageFinnish
PublisherPrime Minister's Office Finland
Number of pages81
ISBN (Electronic)978-952-287-439-9
Publication statusPublished - 6 Jul 2017
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
Number57/2017
ISSN2342-6799

Fingerprint

Anadelphia
mink
climate change

Keywords

  • climate change policy plan
  • medium-term
  • effort-sharing

Cite this

Koljonen, T., Soimakallio, S., Ollikainen, M., Lanki, T., Asikainen, A., Ekholm, T., ... Tiittanen, P. (2017). Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Prime Minister's Office Finland. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, No. 57/2017
Koljonen, Tiina ; Soimakallio, Sampo ; Ollikainen, Markku ; Lanki, Timo ; Asikainen, Antti ; Ekholm, Tommi ; Hildén, Mikael ; Honkatukia, Juha ; Lehtilä, Antti ; Saarinen, Merja ; Seppälä, Jyri ; Similä, Lassi ; Tiittanen, Pekka. / Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Prime Minister's Office Finland, 2017. 81 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; No. 57/2017).
@book{5d08db72107d4a91ac29e07fa829a9f2,
title = "Keskipitk{\"a}n aikav{\"a}lin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot",
abstract = "Kest{\"a}v{\"a} energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteisty{\"o}ss{\"a} Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ymp{\"a}rist{\"o}keskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. T{\"a}ss{\"a} raportissa esitet{\"a}{\"a}n Keskipitk{\"a}n aikav{\"a}lin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyspotentiaalit ovat liikenteess{\"a}, mutta toisaalta liikenteen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseen sek{\"a} siit{\"a} aiheutuviin kustannuksiin ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksiin liittyv{\"a}t my{\"o}s merkitt{\"a}vimm{\"a}t ep{\"a}varmuudet. Lis{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyksi{\"a} on mahdollista saavuttaa erityisesti v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a} mineraali{\"o}ljyn k{\"a}ytt{\"o}{\"a} rakennusten l{\"a}mmityksess{\"a} ja ty{\"o}koneiden polttoainek{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Biopolttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}ys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteess{\"a}, rakennusten l{\"a}mmityksess{\"a} ja ty{\"o}koneissa on merkitt{\"a}vin yksitt{\"a}inen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin v{\"a}h{\"a}inen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdess{\"a} muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekij{\"o}ist{\"a}, mink{\"a} vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia ep{\"a}varmuustekij{\"o}it{\"a}. Vaikutusten seuranta on siten t{\"a}rke{\"a}{\"a} tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.",
keywords = "climate change policy plan, medium-term, effort-sharing",
author = "Tiina Koljonen and Sampo Soimakallio and Markku Ollikainen and Timo Lanki and Antti Asikainen and Tommi Ekholm and Mikael Hild{\'e}n and Juha Honkatukia and Antti Lehtil{\"a} and Merja Saarinen and Jyri Sepp{\"a}l{\"a} and Lassi Simil{\"a} and Pekka Tiittanen",
year = "2017",
month = "7",
day = "6",
language = "Finnish",
series = "Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja",
publisher = "Prime Minister's Office Finland",
number = "57/2017",
address = "Finland",

}

Koljonen, T, Soimakallio, S, Ollikainen, M, Lanki, T, Asikainen, A, Ekholm, T, Hildén, M, Honkatukia, J, Lehtilä, A, Saarinen, M, Seppälä, J, Similä, L & Tiittanen, P 2017, Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, no. 57/2017, Prime Minister's Office Finland.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. / Koljonen, Tiina; Soimakallio, Sampo; Ollikainen, Markku; Lanki, Timo; Asikainen, Antti; Ekholm, Tommi; Hildén, Mikael; Honkatukia, Juha; Lehtilä, Antti; Saarinen, Merja; Seppälä, Jyri; Similä, Lassi; Tiittanen, Pekka.

Prime Minister's Office Finland, 2017. 81 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; No. 57/2017).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

AU - Koljonen, Tiina

AU - Soimakallio, Sampo

AU - Ollikainen, Markku

AU - Lanki, Timo

AU - Asikainen, Antti

AU - Ekholm, Tommi

AU - Hildén, Mikael

AU - Honkatukia, Juha

AU - Lehtilä, Antti

AU - Saarinen, Merja

AU - Seppälä, Jyri

AU - Similä, Lassi

AU - Tiittanen, Pekka

PY - 2017/7/6

Y1 - 2017/7/6

N2 - Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.

AB - Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.

KW - climate change policy plan

KW - medium-term

KW - effort-sharing

M3 - Report

T3 - Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

BT - Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

PB - Prime Minister's Office Finland

ER -

Koljonen T, Soimakallio S, Ollikainen M, Lanki T, Asikainen A, Ekholm T et al. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot. Prime Minister's Office Finland, 2017. 81 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; No. 57/2017).