Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla

Translated title of the contribution: Impact of kilometre-based taxation on travelling in the Helsinki region

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten mahdollinen kilometrivero vaikuttaisi liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena oli rakentaa vaikutusarviokehikko ja tuottaa numeerinen arvio kilometriveron vaikutuksista liikennemääriin ja liikkumiseen hyödyntämällä Liikennelabra-hankkeessa kerättyä aineistoa. Vaikutusarviokehikossa vaikutuksia arvioitiin kolmelle eri matkatyypille (työ- ja opiskelumatkat, muut lyhyet matkat ja pitkät matkat) erikseen vuorokauden liikenteellisesti erilaisina ajankohtina. Mallilla arvioitiin vaikutuksia henkilöauto-, joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen matkojen määriin pääkaupunkiseudulla. Vaikutusarvio perustui kulkutapajakaumaan ko. ajankohtana ko. matkatyypillä ja siihen, millä osuudella kyseisistä matkoista henkilöautolle olisi realistinen vaihtoehto ja kuinka suurella osalla tästä potentiaalista kulkutapaa vaihdettaisiin kilometriveron myötä. Esitetyllä vaikutusarviokehikolla laskettuna kilometriveron vaikutus henkilöautomatkamääriin olisi työmatkoilla -11 %, muilla lyhyillä matkoilla -10 % ja pitkillä matkoilla -5 %. Tuntia kohti laskettuna vaikutus olisi suurin päiväliikenteessä (-12 500 henkilöautomatkaa/tunti) ja iltapäiväruuhkassa (-12 200 henkilöautomatkaa/tunti). Keskimääräinen vaikutus henkilöautomatkoihin olisi -9 % (-161 000 matkaa/vrk). Joukkoliikenteeseen tulisi kilometriveron myötä 9 % lisää matkoja (89 000 matkaa/vrk) ja kevyeen liikenteeseen 5 % (73 000 matkaa/vrk). 5-11 % muutos henkilöautomatkamääriin on suuri. On oletettavaa, että kynnys vaihtaa kulkutapaa on suurempi sellaisilla matkoilla, jolloin matkustaa yksin henkilöautossa, verrattuna niihin matkoihin, jolloin henkilöautossa matkustaa useampi henkilö. Näin ollen vaikutus liikennemääriin voisi olla vielä suurempi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehty tutkimus osoittaa kilometriveron ohjaavan liikkujia henkilöauton käytöstä joukkoliikenteeseen ja pyöräilemään tai kävele ään. Näin ollen tutkimus vahvistaa mm. HSL:n tiemaksuihin liittyvän tutkimustuloksen johtopäätökset.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages20
    ISBN (Electronic)978-951-38-8407-9
    Publication statusPublished - 2016
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number254
    ISSN2242-1211

    Fingerprint

    Valsartan
    Taxes

    Keywords

    • km-based taxation
    • impacts
    • obility
    • number of journeys
    • transport modes

    Cite this

    Innamaa, S., & Malin, F. (2016). Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 254
    Innamaa, Satu ; Malin, Fanny. / Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2016. 20 p. (VTT Technology; No. 254).
    @book{85a55f63cd92438fba6ae0225ca4b752,
    title = "Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla",
    abstract = "T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa selvitettiin, miten mahdollinen kilometrivero vaikuttaisi liikkumiseen p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla. Tavoitteena oli rakentaa vaikutusarviokehikko ja tuottaa numeerinen arvio kilometriveron vaikutuksista liikennem{\"a}{\"a}riin ja liikkumiseen hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}ll{\"a} Liikennelabra-hankkeessa ker{\"a}tty{\"a} aineistoa. Vaikutusarviokehikossa vaikutuksia arvioitiin kolmelle eri matkatyypille (ty{\"o}- ja opiskelumatkat, muut lyhyet matkat ja pitk{\"a}t matkat) erikseen vuorokauden liikenteellisesti erilaisina ajankohtina. Mallilla arvioitiin vaikutuksia henkil{\"o}auto-, joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen matkojen m{\"a}{\"a}riin p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla. Vaikutusarvio perustui kulkutapajakaumaan ko. ajankohtana ko. matkatyypill{\"a} ja siihen, mill{\"a} osuudella kyseisist{\"a} matkoista henkil{\"o}autolle olisi realistinen vaihtoehto ja kuinka suurella osalla t{\"a}st{\"a} potentiaalista kulkutapaa vaihdettaisiin kilometriveron my{\"o}t{\"a}. Esitetyll{\"a} vaikutusarviokehikolla laskettuna kilometriveron vaikutus henkil{\"o}automatkam{\"a}{\"a}riin olisi ty{\"o}matkoilla -11 {\%}, muilla lyhyill{\"a} matkoilla -10 {\%} ja pitkill{\"a} matkoilla -5 {\%}. Tuntia kohti laskettuna vaikutus olisi suurin p{\"a}iv{\"a}liikenteess{\"a} (-12 500 henkil{\"o}automatkaa/tunti) ja iltap{\"a}iv{\"a}ruuhkassa (-12 200 henkil{\"o}automatkaa/tunti). Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen vaikutus henkil{\"o}automatkoihin olisi -9 {\%} (-161 000 matkaa/vrk). Joukkoliikenteeseen tulisi kilometriveron my{\"o}t{\"a} 9 {\%} lis{\"a}{\"a} matkoja (89 000 matkaa/vrk) ja kevyeen liikenteeseen 5 {\%} (73 000 matkaa/vrk). 5-11 {\%} muutos henkil{\"o}automatkam{\"a}{\"a}riin on suuri. On oletettavaa, ett{\"a} kynnys vaihtaa kulkutapaa on suurempi sellaisilla matkoilla, jolloin matkustaa yksin henkil{\"o}autossa, verrattuna niihin matkoihin, jolloin henkil{\"o}autossa matkustaa useampi henkil{\"o}. N{\"a}in ollen vaikutus liikennem{\"a}{\"a}riin voisi olla viel{\"a} suurempi. Johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksen{\"a} voidaan todeta, ett{\"a} tehty tutkimus osoittaa kilometriveron ohjaavan liikkujia henkil{\"o}auton k{\"a}yt{\"o}st{\"a} joukkoliikenteeseen ja py{\"o}r{\"a}ilem{\"a}{\"a}n tai k{\"a}vele {\"a}{\"a}n. N{\"a}in ollen tutkimus vahvistaa mm. HSL:n tiemaksuihin liittyv{\"a}n tutkimustuloksen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset.",
    keywords = "km-based taxation, impacts, obility, number of journeys, transport modes",
    author = "Satu Innamaa and Fanny Malin",
    year = "2016",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Technology",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "254",
    address = "Finland",

    }

    Innamaa, S & Malin, F 2016, Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. VTT Technology, no. 254, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. / Innamaa, Satu; Malin, Fanny.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2016. 20 p. (VTT Technology; No. 254).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla

    AU - Innamaa, Satu

    AU - Malin, Fanny

    PY - 2016

    Y1 - 2016

    N2 - Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten mahdollinen kilometrivero vaikuttaisi liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena oli rakentaa vaikutusarviokehikko ja tuottaa numeerinen arvio kilometriveron vaikutuksista liikennemääriin ja liikkumiseen hyödyntämällä Liikennelabra-hankkeessa kerättyä aineistoa. Vaikutusarviokehikossa vaikutuksia arvioitiin kolmelle eri matkatyypille (työ- ja opiskelumatkat, muut lyhyet matkat ja pitkät matkat) erikseen vuorokauden liikenteellisesti erilaisina ajankohtina. Mallilla arvioitiin vaikutuksia henkilöauto-, joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen matkojen määriin pääkaupunkiseudulla. Vaikutusarvio perustui kulkutapajakaumaan ko. ajankohtana ko. matkatyypillä ja siihen, millä osuudella kyseisistä matkoista henkilöautolle olisi realistinen vaihtoehto ja kuinka suurella osalla tästä potentiaalista kulkutapaa vaihdettaisiin kilometriveron myötä. Esitetyllä vaikutusarviokehikolla laskettuna kilometriveron vaikutus henkilöautomatkamääriin olisi työmatkoilla -11 %, muilla lyhyillä matkoilla -10 % ja pitkillä matkoilla -5 %. Tuntia kohti laskettuna vaikutus olisi suurin päiväliikenteessä (-12 500 henkilöautomatkaa/tunti) ja iltapäiväruuhkassa (-12 200 henkilöautomatkaa/tunti). Keskimääräinen vaikutus henkilöautomatkoihin olisi -9 % (-161 000 matkaa/vrk). Joukkoliikenteeseen tulisi kilometriveron myötä 9 % lisää matkoja (89 000 matkaa/vrk) ja kevyeen liikenteeseen 5 % (73 000 matkaa/vrk). 5-11 % muutos henkilöautomatkamääriin on suuri. On oletettavaa, että kynnys vaihtaa kulkutapaa on suurempi sellaisilla matkoilla, jolloin matkustaa yksin henkilöautossa, verrattuna niihin matkoihin, jolloin henkilöautossa matkustaa useampi henkilö. Näin ollen vaikutus liikennemääriin voisi olla vielä suurempi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehty tutkimus osoittaa kilometriveron ohjaavan liikkujia henkilöauton käytöstä joukkoliikenteeseen ja pyöräilemään tai kävele ään. Näin ollen tutkimus vahvistaa mm. HSL:n tiemaksuihin liittyvän tutkimustuloksen johtopäätökset.

    AB - Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten mahdollinen kilometrivero vaikuttaisi liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena oli rakentaa vaikutusarviokehikko ja tuottaa numeerinen arvio kilometriveron vaikutuksista liikennemääriin ja liikkumiseen hyödyntämällä Liikennelabra-hankkeessa kerättyä aineistoa. Vaikutusarviokehikossa vaikutuksia arvioitiin kolmelle eri matkatyypille (työ- ja opiskelumatkat, muut lyhyet matkat ja pitkät matkat) erikseen vuorokauden liikenteellisesti erilaisina ajankohtina. Mallilla arvioitiin vaikutuksia henkilöauto-, joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen matkojen määriin pääkaupunkiseudulla. Vaikutusarvio perustui kulkutapajakaumaan ko. ajankohtana ko. matkatyypillä ja siihen, millä osuudella kyseisistä matkoista henkilöautolle olisi realistinen vaihtoehto ja kuinka suurella osalla tästä potentiaalista kulkutapaa vaihdettaisiin kilometriveron myötä. Esitetyllä vaikutusarviokehikolla laskettuna kilometriveron vaikutus henkilöautomatkamääriin olisi työmatkoilla -11 %, muilla lyhyillä matkoilla -10 % ja pitkillä matkoilla -5 %. Tuntia kohti laskettuna vaikutus olisi suurin päiväliikenteessä (-12 500 henkilöautomatkaa/tunti) ja iltapäiväruuhkassa (-12 200 henkilöautomatkaa/tunti). Keskimääräinen vaikutus henkilöautomatkoihin olisi -9 % (-161 000 matkaa/vrk). Joukkoliikenteeseen tulisi kilometriveron myötä 9 % lisää matkoja (89 000 matkaa/vrk) ja kevyeen liikenteeseen 5 % (73 000 matkaa/vrk). 5-11 % muutos henkilöautomatkamääriin on suuri. On oletettavaa, että kynnys vaihtaa kulkutapaa on suurempi sellaisilla matkoilla, jolloin matkustaa yksin henkilöautossa, verrattuna niihin matkoihin, jolloin henkilöautossa matkustaa useampi henkilö. Näin ollen vaikutus liikennemääriin voisi olla vielä suurempi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehty tutkimus osoittaa kilometriveron ohjaavan liikkujia henkilöauton käytöstä joukkoliikenteeseen ja pyöräilemään tai kävele ään. Näin ollen tutkimus vahvistaa mm. HSL:n tiemaksuihin liittyvän tutkimustuloksen johtopäätökset.

    KW - km-based taxation

    KW - impacts

    KW - obility

    KW - number of journeys

    KW - transport modes

    M3 - Report

    T3 - VTT Technology

    BT - Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Innamaa S, Malin F. Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen pääkaupunkiseudulla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2016. 20 p. (VTT Technology; No. 254).