Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Translated title of the contribution: Impacts of climate change on the built environment

Tiina Ala-Outinen, Irmeli Harmaajärvi, Harri Kivikoski, Ilpo Kouhia, Lasse Makkonen, Seppo Saarelainen, Markku Tuhola, Jouko Törnqvist

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Ilmastotutkijoiden mukaan ilman keskilämpötila Suomessa tulee todennäköisesti nousemaan neljä astetta lähimmän sadan vuoden aikana. Keskilämpötilan nousuun liittyy muutoksia esimerkiksi lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa sekä meriveden lämpötiloissa. Ennustetut sademäärän muutokset Suomessa ovat suuria, varsinkin syksyllä. Ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja rankkasateiden sekä pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen, todennäköisyys kasvaa. Rakennukset suunnitellaan yleensä ainakin 50-100 vuoden käyttöikää varten. Nykyisissä rakennusnormeissa, esimerkiksi Eurocode-ohjeissa, sääilmiöiden aiheuttamat tilastolliset äärikuormat määritellään 50 vuoden toistuvuusajan perusteella. Ne puolestaan perustuvat yleensä ilmastodataan nykyhetkeä edeltävältä 30 vuoden ajanjaksolta. Siten tuleva ilmastonmuutos olisi jo nyt otettava huomioon rakennusten ja yhdyskuntien suunnittelussa sekä käyttöikään liittyvissä tarkasteluissa. Myös olemassa olevan rakennuskannan säilymisestä tulevissa ilmasto-olosuhteissa olisi huolehdittava. Varautumalla ilmastonmuutokseen etukäteen sen kielteisiä vaikutuksia voidaan pienentää ja myönteisiä vaikutuksia hyödyntää. Lumettomien alueiden keskimääräisten talvien roudan syvyydet pienenisivät noin 0,5-1,0 m nykyisestä. Etelärannikolla useammin kuin joka toinen vuosi routaa ei olisi käytännössä ollenkaan. Routasuojaus on tulevaisuudessakin tarpeen koko maassa, mutta tarkennuksia routasuojausten paksuuksiin voidaan tehdä. Taajamatulvien esiintymistodennäköisyys kasvaa. Talvisateiden lisääntyessä ja maanpinnan ollessa jäässä pintavirtaukset lisääntyvät, jolloin sadevesiviemärien kuormitus kasvaa. Myös rankkasateilla sadevesiviemäriverkosto ylikuormittuu, tonteilta huuhtoutuvien vesien pääsy verkostoon estyy sekä kellarien ja tonttien tulvehtimisriski kasvaa. Tulvimisen aiheuttamien riskien torjumiseksi sadevesiviemäröinnin uusimis- ja saneeraustarve lisääntyy. Jos tulvat leviävät alueilla, jossa on ympäristölle vaarallisia aineita, nämä voivat levitä ympäristöön. Lisääntyneiden sateiden takia eroosiota ja sortumia voi tulevaisuudessa tapahtua aiempaa matalimmilla korkeustasoilla. Pohjaveden pinta tulee nousemaan sademäärien kasvaessa, lumen lisääntyneen sulannan takia ja maapohjan ollessa talvisin pidempiä aikoja sulana. Maan vesipitoisuuden kasvaessa maan lujuus pienenee ja kantavuus alenee. Kuivuuden lisääntyminen kesällä yhdessä puiden aiheuttaman maaperän kuivumisen kanssa voi saada aikaan pohjavedenpinnan alentumista. Siitä voi edelleen aiheutua savimaapohjilla painumisen seurauksena putkirikkoja. Tulevaisuudessa on syytä varautua painumaeroihin putkijohtoja asennettaessa. Sateiden lisääntyminen lisää rakennusten ulkopintojen kosteuskuormaa. Viistosade lisää seinärakenteille ja ikkunoille tulevaa rasitusta. Erityisesti huokoisten materiaalien kosteushaitat sekä esteettiset haitat lisääntyvät. Myös toistuvat 0 °C -ohituskerrat lisäävät seinärakenteille tulevaa rasitusta. Tästä seuraa, että ulkoverhousten käyttöikä lyhenee tai huollon tarve lisääntyy. Ulkoverhousmateriaalien tulisi olla paremmin kosteutta ja tuulisuutta kestäviä. Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta muuttuu lämpötilan kohotessa. Pakkasajanjaksojen lyhentyessä seinärakenteiden olosuhteet paranevat lukuun ottamatta ulkoverhouksia. Rakennusmateriaalien tasapainokosteus alenee lämpötilan kohotessa, jos suhteellinen kosteus ei muutu. Talvien lämpeneminen helpottaa betonointia ja perustustöitä. Vetenä tulevien sateiden lisääntyessä talvisaikaan rakenteiden kuivattamisesta aiheutuu lisäkustannuksia ja rakenteiden vaurioitumisriski kasvaa. Toistuvat sulamis- ja jäätymisvaihtelut lisäävät kunnossapidon tarvetta myös rakennustyömailla sekä aiheuttavat rakennusmateriaalien säilytykselle lisävaatimuksia. Kaavoituksessa tulisi varautua ilmastonmuutoksen vuoksi erityisesti tulviin, tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntymiseen, sadannan kasvuun, maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutoksiin, eroosion ja sortumariskin lisääntymiseen sekä jäätymisolosuhteiden muutoksiin. Muutoksiin voidaan varautua selvittämällä ja rajaamalla rakentamisen ulkopuolelle tulvariskialueita, rajoittamalla kaavamääräyksillä rakentamista riskialueille, määräämällä rakentamisen minimikorkeustaso vedenpinnasta, kiinnittämällä erityistä huomiota pienilmastoon, maastoon ja maaperään, sijoittamalla rakennukset tuulisuuden minimoimiseksi ja välttämällä rakennusten ja verkostojen sijoittamista huonolle maaperälle. Tuulisuutta ja maaperää koskevien selvitysten tarve lisääntyy. Suunnittelu- ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi. Ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi voidaan antaa suunnittelusuosituksia eri kaavatasoille sekä tarvittaessa laatia täydennyksiä säädöksiin, kuten maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen sekä kuntien rakennusjärjestyksiin. Täydennykset voivat koskea esimerkiksi tulvariskialueiden määrittelyä, rakentamisrajoituksia riskialueille, pienilmaston, maaston ja maaperän huomioon ottamista, sade- ja pintavesien johtamista, rantarakentamista, rakennuspaikalle asetettavia vaatimuksia, rakennuksen etäisyyttä rantaviivasta ja vesistöistä ja rakennuksen korkeusasemaa ranta-alueella. Lisäselvityksiä ja tutkimusta tarvitaan riskien, suojaustasojen yms. määrittelemiseksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages95
ISBN (Electronic)951-38-6461-8
ISBN (Print)951-38-6460-X
Publication statusPublished - 2004
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2227
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

climate change
Olla

Keywords

  • climatic change
  • environmental impacts
  • built environment
  • temperature
  • rainfall
  • snow-fall
  • sea level
  • wind conditions
  • construction industry
  • urban planning

Cite this

Ala-Outinen, T., Harmaajärvi, I., Kivikoski, H., Kouhia, I., Makkonen, L., Saarelainen, S., ... Törnqvist, J. (2004). Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2227
Ala-Outinen, Tiina ; Harmaajärvi, Irmeli ; Kivikoski, Harri ; Kouhia, Ilpo ; Makkonen, Lasse ; Saarelainen, Seppo ; Tuhola, Markku ; Törnqvist, Jouko. / Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 95 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2227).
@book{97de29564a5b4cb083d266e5f95b190b,
title = "Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n",
abstract = "Ilmastotutkijoiden mukaan ilman keskil{\"a}mp{\"o}tila Suomessa tulee todenn{\"a}k{\"o}isesti nousemaan nelj{\"a} astetta l{\"a}himm{\"a}n sadan vuoden aikana. Keskil{\"a}mp{\"o}tilan nousuun liittyy muutoksia esimerkiksi lumipeitteen ja meren j{\"a}{\"a}peitteen kestoajoissa sek{\"a} meriveden l{\"a}mp{\"o}tiloissa. Ennustetut sadem{\"a}{\"a}r{\"a}n muutokset Suomessa ovat suuria, varsinkin syksyll{\"a}. {\"A}{\"a}ri-ilmi{\"o}iden, kuten myrskyjen ja rankkasateiden sek{\"a} pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen, todenn{\"a}k{\"o}isyys kasvaa. Rakennukset suunnitellaan yleens{\"a} ainakin 50-100 vuoden k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}{\"a} varten. Nykyisiss{\"a} rakennusnormeissa, esimerkiksi Eurocode-ohjeissa, s{\"a}{\"a}ilmi{\"o}iden aiheuttamat tilastolliset {\"a}{\"a}rikuormat m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n 50 vuoden toistuvuusajan perusteella. Ne puolestaan perustuvat yleens{\"a} ilmastodataan nykyhetke{\"a} edelt{\"a}v{\"a}lt{\"a} 30 vuoden ajanjaksolta. Siten tuleva ilmastonmuutos olisi jo nyt otettava huomioon rakennusten ja yhdyskuntien suunnittelussa sek{\"a} k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}{\"a}n liittyviss{\"a} tarkasteluissa. My{\"o}s olemassa olevan rakennuskannan s{\"a}ilymisest{\"a} tulevissa ilmasto-olosuhteissa olisi huolehdittava. Varautumalla ilmastonmuutokseen etuk{\"a}teen sen kielteisi{\"a} vaikutuksia voidaan pienent{\"a}{\"a} ja my{\"o}nteisi{\"a} vaikutuksia hy{\"o}dynt{\"a}{\"a}. Lumettomien alueiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isten talvien roudan syvyydet pienenisiv{\"a}t noin 0,5-1,0 m nykyisest{\"a}. Etel{\"a}rannikolla useammin kuin joka toinen vuosi routaa ei olisi k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} ollenkaan. Routasuojaus on tulevaisuudessakin tarpeen koko maassa, mutta tarkennuksia routasuojausten paksuuksiin voidaan tehd{\"a}. Taajamatulvien esiintymistodenn{\"a}k{\"o}isyys kasvaa. Talvisateiden lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a} ja maanpinnan ollessa j{\"a}{\"a}ss{\"a} pintavirtaukset lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}t, jolloin sadevesiviem{\"a}rien kuormitus kasvaa. My{\"o}s rankkasateilla sadevesiviem{\"a}riverkosto ylikuormittuu, tonteilta huuhtoutuvien vesien p{\"a}{\"a}sy verkostoon estyy sek{\"a} kellarien ja tonttien tulvehtimisriski kasvaa. Tulvimisen aiheuttamien riskien torjumiseksi sadevesiviem{\"a}r{\"o}innin uusimis- ja saneeraustarve lis{\"a}{\"a}ntyy. Jos tulvat levi{\"a}v{\"a}t alueilla, jossa on ymp{\"a}rist{\"o}lle vaarallisia aineita, n{\"a}m{\"a} voivat levit{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n. Lis{\"a}{\"a}ntyneiden sateiden takia eroosiota ja sortumia voi tulevaisuudessa tapahtua aiempaa matalimmilla korkeustasoilla. Pohjaveden pinta tulee nousemaan sadem{\"a}{\"a}rien kasvaessa, lumen lis{\"a}{\"a}ntyneen sulannan takia ja maapohjan ollessa talvisin pidempi{\"a} aikoja sulana. Maan vesipitoisuuden kasvaessa maan lujuus pienenee ja kantavuus alenee. Kuivuuden lis{\"a}{\"a}ntyminen kes{\"a}ll{\"a} yhdess{\"a} puiden aiheuttaman maaper{\"a}n kuivumisen kanssa voi saada aikaan pohjavedenpinnan alentumista. Siit{\"a} voi edelleen aiheutua savimaapohjilla painumisen seurauksena putkirikkoja. Tulevaisuudessa on syyt{\"a} varautua painumaeroihin putkijohtoja asennettaessa. Sateiden lis{\"a}{\"a}ntyminen lis{\"a}{\"a} rakennusten ulkopintojen kosteuskuormaa. Viistosade lis{\"a}{\"a} sein{\"a}rakenteille ja ikkunoille tulevaa rasitusta. Erityisesti huokoisten materiaalien kosteushaitat sek{\"a} esteettiset haitat lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}t. My{\"o}s toistuvat 0 °C -ohituskerrat lis{\"a}{\"a}v{\"a}t sein{\"a}rakenteille tulevaa rasitusta. T{\"a}st{\"a} seuraa, ett{\"a} ulkoverhousten k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a} lyhenee tai huollon tarve lis{\"a}{\"a}ntyy. Ulkoverhousmateriaalien tulisi olla paremmin kosteutta ja tuulisuutta kest{\"a}vi{\"a}. Ulkosein{\"a}rakenteiden kosteustekninen toiminta muuttuu l{\"a}mp{\"o}tilan kohotessa. Pakkasajanjaksojen lyhentyess{\"a} sein{\"a}rakenteiden olosuhteet paranevat lukuun ottamatta ulkoverhouksia. Rakennusmateriaalien tasapainokosteus alenee l{\"a}mp{\"o}tilan kohotessa, jos suhteellinen kosteus ei muutu. Talvien l{\"a}mpeneminen helpottaa betonointia ja perustust{\"o}it{\"a}. Veten{\"a} tulevien sateiden lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a} talvisaikaan rakenteiden kuivattamisesta aiheutuu lis{\"a}kustannuksia ja rakenteiden vaurioitumisriski kasvaa. Toistuvat sulamis- ja j{\"a}{\"a}tymisvaihtelut lis{\"a}{\"a}v{\"a}t kunnossapidon tarvetta my{\"o}s rakennusty{\"o}mailla sek{\"a} aiheuttavat rakennusmateriaalien s{\"a}ilytykselle lis{\"a}vaatimuksia. Kaavoituksessa tulisi varautua ilmastonmuutoksen vuoksi erityisesti tulviin, tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lis{\"a}{\"a}ntymiseen, sadannan kasvuun, maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutoksiin, eroosion ja sortumariskin lis{\"a}{\"a}ntymiseen sek{\"a} j{\"a}{\"a}tymisolosuhteiden muutoksiin. Muutoksiin voidaan varautua selvitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} ja rajaamalla rakentamisen ulkopuolelle tulvariskialueita, rajoittamalla kaavam{\"a}{\"a}r{\"a}yksill{\"a} rakentamista riskialueille, m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} rakentamisen minimikorkeustaso vedenpinnasta, kiinnitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} erityist{\"a} huomiota pienilmastoon, maastoon ja maaper{\"a}{\"a}n, sijoittamalla rakennukset tuulisuuden minimoimiseksi ja v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}ll{\"a} rakennusten ja verkostojen sijoittamista huonolle maaper{\"a}lle. Tuulisuutta ja maaper{\"a}{\"a} koskevien selvitysten tarve lis{\"a}{\"a}ntyy. Suunnittelu- ja arviointimenetelmi{\"a} tulisi kehitt{\"a}{\"a} ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi. Ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi voidaan antaa suunnittelusuosituksia eri kaavatasoille sek{\"a} tarvittaessa laatia t{\"a}ydennyksi{\"a} s{\"a}{\"a}d{\"o}ksiin, kuten maank{\"a}ytt{\"o}- ja rakennuslakiin ja -asetukseen sek{\"a} kuntien rakennusj{\"a}rjestyksiin. T{\"a}ydennykset voivat koskea esimerkiksi tulvariskialueiden m{\"a}{\"a}rittely{\"a}, rakentamisrajoituksia riskialueille, pienilmaston, maaston ja maaper{\"a}n huomioon ottamista, sade- ja pintavesien johtamista, rantarakentamista, rakennuspaikalle asetettavia vaatimuksia, rakennuksen et{\"a}isyytt{\"a} rantaviivasta ja vesist{\"o}ist{\"a} ja rakennuksen korkeusasemaa ranta-alueella. Lis{\"a}selvityksi{\"a} ja tutkimusta tarvitaan riskien, suojaustasojen yms. m{\"a}{\"a}rittelemiseksi.",
keywords = "climatic change, environmental impacts, built environment, temperature, rainfall, snow-fall, sea level, wind conditions, construction industry, urban planning",
author = "Tiina Ala-Outinen and Irmeli Harmaaj{\"a}rvi and Harri Kivikoski and Ilpo Kouhia and Lasse Makkonen and Seppo Saarelainen and Markku Tuhola and Jouko T{\"o}rnqvist",
note = "Project code: R2SU00826",
year = "2004",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6460-X",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2227",
address = "Finland",

}

Ala-Outinen, T, Harmaajärvi, I, Kivikoski, H, Kouhia, I, Makkonen, L, Saarelainen, S, Tuhola, M & Törnqvist, J 2004, Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2227, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. / Ala-Outinen, Tiina; Harmaajärvi, Irmeli; Kivikoski, Harri; Kouhia, Ilpo; Makkonen, Lasse; Saarelainen, Seppo; Tuhola, Markku; Törnqvist, Jouko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 95 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2227).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön

AU - Ala-Outinen, Tiina

AU - Harmaajärvi, Irmeli

AU - Kivikoski, Harri

AU - Kouhia, Ilpo

AU - Makkonen, Lasse

AU - Saarelainen, Seppo

AU - Tuhola, Markku

AU - Törnqvist, Jouko

N1 - Project code: R2SU00826

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Ilmastotutkijoiden mukaan ilman keskilämpötila Suomessa tulee todennäköisesti nousemaan neljä astetta lähimmän sadan vuoden aikana. Keskilämpötilan nousuun liittyy muutoksia esimerkiksi lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa sekä meriveden lämpötiloissa. Ennustetut sademäärän muutokset Suomessa ovat suuria, varsinkin syksyllä. Ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja rankkasateiden sekä pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen, todennäköisyys kasvaa. Rakennukset suunnitellaan yleensä ainakin 50-100 vuoden käyttöikää varten. Nykyisissä rakennusnormeissa, esimerkiksi Eurocode-ohjeissa, sääilmiöiden aiheuttamat tilastolliset äärikuormat määritellään 50 vuoden toistuvuusajan perusteella. Ne puolestaan perustuvat yleensä ilmastodataan nykyhetkeä edeltävältä 30 vuoden ajanjaksolta. Siten tuleva ilmastonmuutos olisi jo nyt otettava huomioon rakennusten ja yhdyskuntien suunnittelussa sekä käyttöikään liittyvissä tarkasteluissa. Myös olemassa olevan rakennuskannan säilymisestä tulevissa ilmasto-olosuhteissa olisi huolehdittava. Varautumalla ilmastonmuutokseen etukäteen sen kielteisiä vaikutuksia voidaan pienentää ja myönteisiä vaikutuksia hyödyntää. Lumettomien alueiden keskimääräisten talvien roudan syvyydet pienenisivät noin 0,5-1,0 m nykyisestä. Etelärannikolla useammin kuin joka toinen vuosi routaa ei olisi käytännössä ollenkaan. Routasuojaus on tulevaisuudessakin tarpeen koko maassa, mutta tarkennuksia routasuojausten paksuuksiin voidaan tehdä. Taajamatulvien esiintymistodennäköisyys kasvaa. Talvisateiden lisääntyessä ja maanpinnan ollessa jäässä pintavirtaukset lisääntyvät, jolloin sadevesiviemärien kuormitus kasvaa. Myös rankkasateilla sadevesiviemäriverkosto ylikuormittuu, tonteilta huuhtoutuvien vesien pääsy verkostoon estyy sekä kellarien ja tonttien tulvehtimisriski kasvaa. Tulvimisen aiheuttamien riskien torjumiseksi sadevesiviemäröinnin uusimis- ja saneeraustarve lisääntyy. Jos tulvat leviävät alueilla, jossa on ympäristölle vaarallisia aineita, nämä voivat levitä ympäristöön. Lisääntyneiden sateiden takia eroosiota ja sortumia voi tulevaisuudessa tapahtua aiempaa matalimmilla korkeustasoilla. Pohjaveden pinta tulee nousemaan sademäärien kasvaessa, lumen lisääntyneen sulannan takia ja maapohjan ollessa talvisin pidempiä aikoja sulana. Maan vesipitoisuuden kasvaessa maan lujuus pienenee ja kantavuus alenee. Kuivuuden lisääntyminen kesällä yhdessä puiden aiheuttaman maaperän kuivumisen kanssa voi saada aikaan pohjavedenpinnan alentumista. Siitä voi edelleen aiheutua savimaapohjilla painumisen seurauksena putkirikkoja. Tulevaisuudessa on syytä varautua painumaeroihin putkijohtoja asennettaessa. Sateiden lisääntyminen lisää rakennusten ulkopintojen kosteuskuormaa. Viistosade lisää seinärakenteille ja ikkunoille tulevaa rasitusta. Erityisesti huokoisten materiaalien kosteushaitat sekä esteettiset haitat lisääntyvät. Myös toistuvat 0 °C -ohituskerrat lisäävät seinärakenteille tulevaa rasitusta. Tästä seuraa, että ulkoverhousten käyttöikä lyhenee tai huollon tarve lisääntyy. Ulkoverhousmateriaalien tulisi olla paremmin kosteutta ja tuulisuutta kestäviä. Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta muuttuu lämpötilan kohotessa. Pakkasajanjaksojen lyhentyessä seinärakenteiden olosuhteet paranevat lukuun ottamatta ulkoverhouksia. Rakennusmateriaalien tasapainokosteus alenee lämpötilan kohotessa, jos suhteellinen kosteus ei muutu. Talvien lämpeneminen helpottaa betonointia ja perustustöitä. Vetenä tulevien sateiden lisääntyessä talvisaikaan rakenteiden kuivattamisesta aiheutuu lisäkustannuksia ja rakenteiden vaurioitumisriski kasvaa. Toistuvat sulamis- ja jäätymisvaihtelut lisäävät kunnossapidon tarvetta myös rakennustyömailla sekä aiheuttavat rakennusmateriaalien säilytykselle lisävaatimuksia. Kaavoituksessa tulisi varautua ilmastonmuutoksen vuoksi erityisesti tulviin, tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntymiseen, sadannan kasvuun, maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutoksiin, eroosion ja sortumariskin lisääntymiseen sekä jäätymisolosuhteiden muutoksiin. Muutoksiin voidaan varautua selvittämällä ja rajaamalla rakentamisen ulkopuolelle tulvariskialueita, rajoittamalla kaavamääräyksillä rakentamista riskialueille, määräämällä rakentamisen minimikorkeustaso vedenpinnasta, kiinnittämällä erityistä huomiota pienilmastoon, maastoon ja maaperään, sijoittamalla rakennukset tuulisuuden minimoimiseksi ja välttämällä rakennusten ja verkostojen sijoittamista huonolle maaperälle. Tuulisuutta ja maaperää koskevien selvitysten tarve lisääntyy. Suunnittelu- ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi. Ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi voidaan antaa suunnittelusuosituksia eri kaavatasoille sekä tarvittaessa laatia täydennyksiä säädöksiin, kuten maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen sekä kuntien rakennusjärjestyksiin. Täydennykset voivat koskea esimerkiksi tulvariskialueiden määrittelyä, rakentamisrajoituksia riskialueille, pienilmaston, maaston ja maaperän huomioon ottamista, sade- ja pintavesien johtamista, rantarakentamista, rakennuspaikalle asetettavia vaatimuksia, rakennuksen etäisyyttä rantaviivasta ja vesistöistä ja rakennuksen korkeusasemaa ranta-alueella. Lisäselvityksiä ja tutkimusta tarvitaan riskien, suojaustasojen yms. määrittelemiseksi.

AB - Ilmastotutkijoiden mukaan ilman keskilämpötila Suomessa tulee todennäköisesti nousemaan neljä astetta lähimmän sadan vuoden aikana. Keskilämpötilan nousuun liittyy muutoksia esimerkiksi lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa sekä meriveden lämpötiloissa. Ennustetut sademäärän muutokset Suomessa ovat suuria, varsinkin syksyllä. Ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja rankkasateiden sekä pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen, todennäköisyys kasvaa. Rakennukset suunnitellaan yleensä ainakin 50-100 vuoden käyttöikää varten. Nykyisissä rakennusnormeissa, esimerkiksi Eurocode-ohjeissa, sääilmiöiden aiheuttamat tilastolliset äärikuormat määritellään 50 vuoden toistuvuusajan perusteella. Ne puolestaan perustuvat yleensä ilmastodataan nykyhetkeä edeltävältä 30 vuoden ajanjaksolta. Siten tuleva ilmastonmuutos olisi jo nyt otettava huomioon rakennusten ja yhdyskuntien suunnittelussa sekä käyttöikään liittyvissä tarkasteluissa. Myös olemassa olevan rakennuskannan säilymisestä tulevissa ilmasto-olosuhteissa olisi huolehdittava. Varautumalla ilmastonmuutokseen etukäteen sen kielteisiä vaikutuksia voidaan pienentää ja myönteisiä vaikutuksia hyödyntää. Lumettomien alueiden keskimääräisten talvien roudan syvyydet pienenisivät noin 0,5-1,0 m nykyisestä. Etelärannikolla useammin kuin joka toinen vuosi routaa ei olisi käytännössä ollenkaan. Routasuojaus on tulevaisuudessakin tarpeen koko maassa, mutta tarkennuksia routasuojausten paksuuksiin voidaan tehdä. Taajamatulvien esiintymistodennäköisyys kasvaa. Talvisateiden lisääntyessä ja maanpinnan ollessa jäässä pintavirtaukset lisääntyvät, jolloin sadevesiviemärien kuormitus kasvaa. Myös rankkasateilla sadevesiviemäriverkosto ylikuormittuu, tonteilta huuhtoutuvien vesien pääsy verkostoon estyy sekä kellarien ja tonttien tulvehtimisriski kasvaa. Tulvimisen aiheuttamien riskien torjumiseksi sadevesiviemäröinnin uusimis- ja saneeraustarve lisääntyy. Jos tulvat leviävät alueilla, jossa on ympäristölle vaarallisia aineita, nämä voivat levitä ympäristöön. Lisääntyneiden sateiden takia eroosiota ja sortumia voi tulevaisuudessa tapahtua aiempaa matalimmilla korkeustasoilla. Pohjaveden pinta tulee nousemaan sademäärien kasvaessa, lumen lisääntyneen sulannan takia ja maapohjan ollessa talvisin pidempiä aikoja sulana. Maan vesipitoisuuden kasvaessa maan lujuus pienenee ja kantavuus alenee. Kuivuuden lisääntyminen kesällä yhdessä puiden aiheuttaman maaperän kuivumisen kanssa voi saada aikaan pohjavedenpinnan alentumista. Siitä voi edelleen aiheutua savimaapohjilla painumisen seurauksena putkirikkoja. Tulevaisuudessa on syytä varautua painumaeroihin putkijohtoja asennettaessa. Sateiden lisääntyminen lisää rakennusten ulkopintojen kosteuskuormaa. Viistosade lisää seinärakenteille ja ikkunoille tulevaa rasitusta. Erityisesti huokoisten materiaalien kosteushaitat sekä esteettiset haitat lisääntyvät. Myös toistuvat 0 °C -ohituskerrat lisäävät seinärakenteille tulevaa rasitusta. Tästä seuraa, että ulkoverhousten käyttöikä lyhenee tai huollon tarve lisääntyy. Ulkoverhousmateriaalien tulisi olla paremmin kosteutta ja tuulisuutta kestäviä. Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta muuttuu lämpötilan kohotessa. Pakkasajanjaksojen lyhentyessä seinärakenteiden olosuhteet paranevat lukuun ottamatta ulkoverhouksia. Rakennusmateriaalien tasapainokosteus alenee lämpötilan kohotessa, jos suhteellinen kosteus ei muutu. Talvien lämpeneminen helpottaa betonointia ja perustustöitä. Vetenä tulevien sateiden lisääntyessä talvisaikaan rakenteiden kuivattamisesta aiheutuu lisäkustannuksia ja rakenteiden vaurioitumisriski kasvaa. Toistuvat sulamis- ja jäätymisvaihtelut lisäävät kunnossapidon tarvetta myös rakennustyömailla sekä aiheuttavat rakennusmateriaalien säilytykselle lisävaatimuksia. Kaavoituksessa tulisi varautua ilmastonmuutoksen vuoksi erityisesti tulviin, tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntymiseen, sadannan kasvuun, maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutoksiin, eroosion ja sortumariskin lisääntymiseen sekä jäätymisolosuhteiden muutoksiin. Muutoksiin voidaan varautua selvittämällä ja rajaamalla rakentamisen ulkopuolelle tulvariskialueita, rajoittamalla kaavamääräyksillä rakentamista riskialueille, määräämällä rakentamisen minimikorkeustaso vedenpinnasta, kiinnittämällä erityistä huomiota pienilmastoon, maastoon ja maaperään, sijoittamalla rakennukset tuulisuuden minimoimiseksi ja välttämällä rakennusten ja verkostojen sijoittamista huonolle maaperälle. Tuulisuutta ja maaperää koskevien selvitysten tarve lisääntyy. Suunnittelu- ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi. Ilmastonmuutoksen huomioonottamiseksi voidaan antaa suunnittelusuosituksia eri kaavatasoille sekä tarvittaessa laatia täydennyksiä säädöksiin, kuten maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen sekä kuntien rakennusjärjestyksiin. Täydennykset voivat koskea esimerkiksi tulvariskialueiden määrittelyä, rakentamisrajoituksia riskialueille, pienilmaston, maaston ja maaperän huomioon ottamista, sade- ja pintavesien johtamista, rantarakentamista, rakennuspaikalle asetettavia vaatimuksia, rakennuksen etäisyyttä rantaviivasta ja vesistöistä ja rakennuksen korkeusasemaa ranta-alueella. Lisäselvityksiä ja tutkimusta tarvitaan riskien, suojaustasojen yms. määrittelemiseksi.

KW - climatic change

KW - environmental impacts

KW - built environment

KW - temperature

KW - rainfall

KW - snow-fall

KW - sea level

KW - wind conditions

KW - construction industry

KW - urban planning

M3 - Report

SN - 951-38-6460-X

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ala-Outinen T, Harmaajärvi I, Kivikoski H, Kouhia I, Makkonen L, Saarelainen S et al. Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 95 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2227).