Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen

Translated title of the contribution: Improvement of indoor air and energy efficiency in high-rise residential buildings

Jorma Säteri, Keijo Kovanen, Marja-Liisa Pallari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Yksittäiset, sinänsä oikeansuuntaisetkin, ilmanvaihdon perusparannukset eivät välttämättä johda sisäilmaston ja energiatalouden samanaikaiseen paranemiseen. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa asetetaan tavoitteet sisäilman laadulle ja energiankulutukselle. Tutkimuksessa on laadittu ehdotus nykytekniikkaan nähden realistisista sisäilmaston ja energiankulutuksen tavoitetasoista. Tutkimuksessa on myös laadittu kolme eritasoista ja -hintaista korjauskonseptia. Niistä jokainen parantaa sisäilmastoa ja pienentää energiankulutusta samanaikaisesti nykytasosta. Korjauskonseptit on tarkoitettu suunnittelijan ja rakennuttajan työkaluiksi korjaushankkeen suunnitteluun. Laaditut korjauskonseptit ovat huoneistokohtainen ilmalämmitysjärjestelmä, huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä sekä asuntokohtaisesti tehostettava keskitetty poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kunkin korjauskonseptin yhteydessä on käsitelty myös rakenteille, käytölle ja ylläpidolle asetettavat tekniset vaatimukset. Rakennuksen tiiviyden vaikutusta lämmön talteenoton kannattavuuteen on tarkasteltu erilaisilla energiahinnoilla. Tulosten mukaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa ratkaisevasti lämmön talteenotolla hyödyksi saatavan energian määrään ja siten myös sen kannattavuuteen. Jos rakennuksen tiiviys on heikompi kuin 2-3 1/h (50 Pa), rakennusta on tiivistettävä ennen kuin lämmön talteenotto tulee energiataloudellisesti kannattavaksi. Hankintapäätöstä tehtäessä tulee energiatalouden lisäksi huomioida myös muut lämmön talteenoton avulla saavutettavat hyödyt, kuten hyvä sisäilman laatu ja vedottomat lämpöolot. Asuinkerrostalon ja sen eri osien tiiviyttä on selvitetty lähinnä ruotsalaisten kirjallisuusviitteiden ja tässä tutkimuksessa tehtyjen kenttämittausten avulla. Mittauksissa ei havaittu peruskorjauksen parantavan systemaattisesti asuntojen tiiviyttä, vaan joissakin kohteissa tiiviys jopa heikkeni. Työn laadulla oli keskeinen merkitys tiiviyden parantamisessa. Rakennuksen osista parvekeseinällä oli suurin merkitys asuntojen kokonaistiiviyteen. Ikkunoiden uusiminen paransi asuntojen tiiviyttä 10-20 %. Lisäksi tutkimuksessa on mitattu ilmanvaihtohormien tiiviyttä ennen ja jälkeen tiivistystoimia. Samalla on selvitetty kahden tiivistysmenetelmän, Schädler-menetelmän ja ALFO-menetelmän, käyttöä kanaviston tiivistämiseen. Molemmilla menetelmillä on mahdollista saavuttaa rakentamismääräysten K-luokan mukainen tiiviys.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages87
ISBN (Electronic)951-38-5660-7
ISBN (Print)951-38-5659-3
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1945
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

energy efficiency
air

Keywords

  • apartment buildings
  • residential buildings
  • high-rise buildings
  • indoor air
  • energy economy
  • energy efficiency
  • energy consumption
  • improvement
  • renovating
  • air heating
  • mechanical exhaust systems
  • HVAC
  • heat recovery
  • indoor climate

Cite this

Säteri, J., Kovanen, K., & Pallari, M-L. (1999). Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1945
Säteri, Jorma ; Kovanen, Keijo ; Pallari, Marja-Liisa. / Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1945).
@book{da65c97c1bb2454389ee41963afcc3b1,
title = "Kerrostalojen sis{\"a}ilmaston ja energiatalouden parantaminen",
abstract = "Yksitt{\"a}iset, sin{\"a}ns{\"a} oikeansuuntaisetkin, ilmanvaihdon perusparannukset eiv{\"a}t v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} johda sis{\"a}ilmaston ja energiatalouden samanaikaiseen paranemiseen. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa asetetaan tavoitteet sis{\"a}ilman laadulle ja energiankulutukselle. Tutkimuksessa on laadittu ehdotus nykytekniikkaan n{\"a}hden realistisista sis{\"a}ilmaston ja energiankulutuksen tavoitetasoista. Tutkimuksessa on my{\"o}s laadittu kolme eritasoista ja -hintaista korjauskonseptia. Niist{\"a} jokainen parantaa sis{\"a}ilmastoa ja pienent{\"a}{\"a} energiankulutusta samanaikaisesti nykytasosta. Korjauskonseptit on tarkoitettu suunnittelijan ja rakennuttajan ty{\"o}kaluiksi korjaushankkeen suunnitteluun. Laaditut korjauskonseptit ovat huoneistokohtainen ilmal{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}, huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a} sek{\"a} asuntokohtaisesti tehostettava keskitetty poistoilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}. Kunkin korjauskonseptin yhteydess{\"a} on k{\"a}sitelty my{\"o}s rakenteille, k{\"a}yt{\"o}lle ja yll{\"a}pidolle asetettavat tekniset vaatimukset. Rakennuksen tiiviyden vaikutusta l{\"a}mm{\"o}n talteenoton kannattavuuteen on tarkasteltu erilaisilla energiahinnoilla. Tulosten mukaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa ratkaisevasti l{\"a}mm{\"o}n talteenotolla hy{\"o}dyksi saatavan energian m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n ja siten my{\"o}s sen kannattavuuteen. Jos rakennuksen tiiviys on heikompi kuin 2-3 1/h (50 Pa), rakennusta on tiivistett{\"a}v{\"a} ennen kuin l{\"a}mm{\"o}n talteenotto tulee energiataloudellisesti kannattavaksi. Hankintap{\"a}{\"a}t{\"o}st{\"a} teht{\"a}ess{\"a} tulee energiatalouden lis{\"a}ksi huomioida my{\"o}s muut l{\"a}mm{\"o}n talteenoton avulla saavutettavat hy{\"o}dyt, kuten hyv{\"a} sis{\"a}ilman laatu ja vedottomat l{\"a}mp{\"o}olot. Asuinkerrostalon ja sen eri osien tiiviytt{\"a} on selvitetty l{\"a}hinn{\"a} ruotsalaisten kirjallisuusviitteiden ja t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tehtyjen kentt{\"a}mittausten avulla. Mittauksissa ei havaittu peruskorjauksen parantavan systemaattisesti asuntojen tiiviytt{\"a}, vaan joissakin kohteissa tiiviys jopa heikkeni. Ty{\"o}n laadulla oli keskeinen merkitys tiiviyden parantamisessa. Rakennuksen osista parvekesein{\"a}ll{\"a} oli suurin merkitys asuntojen kokonaistiiviyteen. Ikkunoiden uusiminen paransi asuntojen tiiviytt{\"a} 10-20 {\%}. Lis{\"a}ksi tutkimuksessa on mitattu ilmanvaihtohormien tiiviytt{\"a} ennen ja j{\"a}lkeen tiivistystoimia. Samalla on selvitetty kahden tiivistysmenetelm{\"a}n, Sch{\"a}dler-menetelm{\"a}n ja ALFO-menetelm{\"a}n, k{\"a}ytt{\"o}{\"a} kanaviston tiivist{\"a}miseen. Molemmilla menetelmill{\"a} on mahdollista saavuttaa rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}ysten K-luokan mukainen tiiviys.",
keywords = "apartment buildings, residential buildings, high-rise buildings, indoor air, energy economy, energy efficiency, energy consumption, improvement, renovating, air heating, mechanical exhaust systems, HVAC, heat recovery, indoor climate",
author = "Jorma S{\"a}teri and Keijo Kovanen and Marja-Liisa Pallari",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5659-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1945",
address = "Finland",

}

Säteri, J, Kovanen, K & Pallari, M-L 1999, Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1945, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen. / Säteri, Jorma; Kovanen, Keijo; Pallari, Marja-Liisa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1945).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen

AU - Säteri, Jorma

AU - Kovanen, Keijo

AU - Pallari, Marja-Liisa

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Yksittäiset, sinänsä oikeansuuntaisetkin, ilmanvaihdon perusparannukset eivät välttämättä johda sisäilmaston ja energiatalouden samanaikaiseen paranemiseen. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa asetetaan tavoitteet sisäilman laadulle ja energiankulutukselle. Tutkimuksessa on laadittu ehdotus nykytekniikkaan nähden realistisista sisäilmaston ja energiankulutuksen tavoitetasoista. Tutkimuksessa on myös laadittu kolme eritasoista ja -hintaista korjauskonseptia. Niistä jokainen parantaa sisäilmastoa ja pienentää energiankulutusta samanaikaisesti nykytasosta. Korjauskonseptit on tarkoitettu suunnittelijan ja rakennuttajan työkaluiksi korjaushankkeen suunnitteluun. Laaditut korjauskonseptit ovat huoneistokohtainen ilmalämmitysjärjestelmä, huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä sekä asuntokohtaisesti tehostettava keskitetty poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kunkin korjauskonseptin yhteydessä on käsitelty myös rakenteille, käytölle ja ylläpidolle asetettavat tekniset vaatimukset. Rakennuksen tiiviyden vaikutusta lämmön talteenoton kannattavuuteen on tarkasteltu erilaisilla energiahinnoilla. Tulosten mukaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa ratkaisevasti lämmön talteenotolla hyödyksi saatavan energian määrään ja siten myös sen kannattavuuteen. Jos rakennuksen tiiviys on heikompi kuin 2-3 1/h (50 Pa), rakennusta on tiivistettävä ennen kuin lämmön talteenotto tulee energiataloudellisesti kannattavaksi. Hankintapäätöstä tehtäessä tulee energiatalouden lisäksi huomioida myös muut lämmön talteenoton avulla saavutettavat hyödyt, kuten hyvä sisäilman laatu ja vedottomat lämpöolot. Asuinkerrostalon ja sen eri osien tiiviyttä on selvitetty lähinnä ruotsalaisten kirjallisuusviitteiden ja tässä tutkimuksessa tehtyjen kenttämittausten avulla. Mittauksissa ei havaittu peruskorjauksen parantavan systemaattisesti asuntojen tiiviyttä, vaan joissakin kohteissa tiiviys jopa heikkeni. Työn laadulla oli keskeinen merkitys tiiviyden parantamisessa. Rakennuksen osista parvekeseinällä oli suurin merkitys asuntojen kokonaistiiviyteen. Ikkunoiden uusiminen paransi asuntojen tiiviyttä 10-20 %. Lisäksi tutkimuksessa on mitattu ilmanvaihtohormien tiiviyttä ennen ja jälkeen tiivistystoimia. Samalla on selvitetty kahden tiivistysmenetelmän, Schädler-menetelmän ja ALFO-menetelmän, käyttöä kanaviston tiivistämiseen. Molemmilla menetelmillä on mahdollista saavuttaa rakentamismääräysten K-luokan mukainen tiiviys.

AB - Yksittäiset, sinänsä oikeansuuntaisetkin, ilmanvaihdon perusparannukset eivät välttämättä johda sisäilmaston ja energiatalouden samanaikaiseen paranemiseen. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa asetetaan tavoitteet sisäilman laadulle ja energiankulutukselle. Tutkimuksessa on laadittu ehdotus nykytekniikkaan nähden realistisista sisäilmaston ja energiankulutuksen tavoitetasoista. Tutkimuksessa on myös laadittu kolme eritasoista ja -hintaista korjauskonseptia. Niistä jokainen parantaa sisäilmastoa ja pienentää energiankulutusta samanaikaisesti nykytasosta. Korjauskonseptit on tarkoitettu suunnittelijan ja rakennuttajan työkaluiksi korjaushankkeen suunnitteluun. Laaditut korjauskonseptit ovat huoneistokohtainen ilmalämmitysjärjestelmä, huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä sekä asuntokohtaisesti tehostettava keskitetty poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kunkin korjauskonseptin yhteydessä on käsitelty myös rakenteille, käytölle ja ylläpidolle asetettavat tekniset vaatimukset. Rakennuksen tiiviyden vaikutusta lämmön talteenoton kannattavuuteen on tarkasteltu erilaisilla energiahinnoilla. Tulosten mukaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa ratkaisevasti lämmön talteenotolla hyödyksi saatavan energian määrään ja siten myös sen kannattavuuteen. Jos rakennuksen tiiviys on heikompi kuin 2-3 1/h (50 Pa), rakennusta on tiivistettävä ennen kuin lämmön talteenotto tulee energiataloudellisesti kannattavaksi. Hankintapäätöstä tehtäessä tulee energiatalouden lisäksi huomioida myös muut lämmön talteenoton avulla saavutettavat hyödyt, kuten hyvä sisäilman laatu ja vedottomat lämpöolot. Asuinkerrostalon ja sen eri osien tiiviyttä on selvitetty lähinnä ruotsalaisten kirjallisuusviitteiden ja tässä tutkimuksessa tehtyjen kenttämittausten avulla. Mittauksissa ei havaittu peruskorjauksen parantavan systemaattisesti asuntojen tiiviyttä, vaan joissakin kohteissa tiiviys jopa heikkeni. Työn laadulla oli keskeinen merkitys tiiviyden parantamisessa. Rakennuksen osista parvekeseinällä oli suurin merkitys asuntojen kokonaistiiviyteen. Ikkunoiden uusiminen paransi asuntojen tiiviyttä 10-20 %. Lisäksi tutkimuksessa on mitattu ilmanvaihtohormien tiiviyttä ennen ja jälkeen tiivistystoimia. Samalla on selvitetty kahden tiivistysmenetelmän, Schädler-menetelmän ja ALFO-menetelmän, käyttöä kanaviston tiivistämiseen. Molemmilla menetelmillä on mahdollista saavuttaa rakentamismääräysten K-luokan mukainen tiiviys.

KW - apartment buildings

KW - residential buildings

KW - high-rise buildings

KW - indoor air

KW - energy economy

KW - energy efficiency

KW - energy consumption

KW - improvement

KW - renovating

KW - air heating

KW - mechanical exhaust systems

KW - HVAC

KW - heat recovery

KW - indoor climate

M3 - Report

SN - 951-38-5659-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Säteri J, Kovanen K, Pallari M-L. Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1945).