Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen

Translated title of the contribution: Improvement of indoor air and energy efficiency in high-rise residential buildings

Jorma Säteri, Keijo Kovanen, Marja-Liisa Pallari

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Yksittäiset, sinänsä oikeansuuntaisetkin, ilmanvaihdon perusparannukset eivät välttämättä johda sisäilmaston ja energiatalouden samanaikaiseen paranemiseen. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa asetetaan tavoitteet sisäilman laadulle ja energiankulutukselle. Tutkimuksessa on laadittu ehdotus nykytekniikkaan nähden realistisista sisäilmaston ja energiankulutuksen tavoitetasoista. Tutkimuksessa on myös laadittu kolme eritasoista ja -hintaista korjauskonseptia. Niistä jokainen parantaa sisäilmastoa ja pienentää energiankulutusta samanaikaisesti nykytasosta. Korjauskonseptit on tarkoitettu suunnittelijan ja rakennuttajan työkaluiksi korjaushankkeen suunnitteluun. Laaditut korjauskonseptit ovat huoneistokohtainen ilmalämmitysjärjestelmä, huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä sekä asuntokohtaisesti tehostettava keskitetty poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kunkin korjauskonseptin yhteydessä on käsitelty myös rakenteille, käytölle ja ylläpidolle asetettavat tekniset vaatimukset. Rakennuksen tiiviyden vaikutusta lämmön talteenoton kannattavuuteen on tarkasteltu erilaisilla energiahinnoilla. Tulosten mukaan rakennuksen tiiviys vaikuttaa ratkaisevasti lämmön talteenotolla hyödyksi saatavan energian määrään ja siten myös sen kannattavuuteen. Jos rakennuksen tiiviys on heikompi kuin 2-3 1/h (50 Pa), rakennusta on tiivistettävä ennen kuin lämmön talteenotto tulee energiataloudellisesti kannattavaksi. Hankintapäätöstä tehtäessä tulee energiatalouden lisäksi huomioida myös muut lämmön talteenoton avulla saavutettavat hyödyt, kuten hyvä sisäilman laatu ja vedottomat lämpöolot. Asuinkerrostalon ja sen eri osien tiiviyttä on selvitetty lähinnä ruotsalaisten kirjallisuusviitteiden ja tässä tutkimuksessa tehtyjen kenttämittausten avulla. Mittauksissa ei havaittu peruskorjauksen parantavan systemaattisesti asuntojen tiiviyttä, vaan joissakin kohteissa tiiviys jopa heikkeni. Työn laadulla oli keskeinen merkitys tiiviyden parantamisessa. Rakennuksen osista parvekeseinällä oli suurin merkitys asuntojen kokonaistiiviyteen. Ikkunoiden uusiminen paransi asuntojen tiiviyttä 10-20 %. Lisäksi tutkimuksessa on mitattu ilmanvaihtohormien tiiviyttä ennen ja jälkeen tiivistystoimia. Samalla on selvitetty kahden tiivistysmenetelmän, Schädler-menetelmän ja ALFO-menetelmän, käyttöä kanaviston tiivistämiseen. Molemmilla menetelmillä on mahdollista saavuttaa rakentamismääräysten K-luokan mukainen tiiviys.
Translated title of the contributionImprovement of indoor air and energy efficiency in high-rise residential buildings
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages87
ISBN (Electronic)951-38-5660-7
ISBN (Print)951-38-5659-3
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1945
ISSN1235-0605

Keywords

  • apartment buildings
  • residential buildings
  • high-rise buildings
  • indoor air
  • energy economy
  • energy efficiency
  • energy consumption
  • improvement
  • renovating
  • air heating
  • mechanical exhaust systems
  • HVAC
  • heat recovery
  • indoor climate

Fingerprint Dive into the research topics of 'Improvement of indoor air and energy efficiency in high-rise residential buildings'. Together they form a unique fingerprint.

  • Cite this

    Säteri, J., Kovanen, K., & Pallari, M-L. (1999). Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1945 http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf