Sisäilman laadun hallinta

Translated title of the contribution: Indoor air quality control

Kirsi Villberg, Kristina Saarela, Tiina Tirkkonen, Anna-Liisa Pasanen, Jukka-Pekka Kasanen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Marjatta Malmberg, Tari Haahtela

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Sisäilman laadun hallinta- projektissa (diaari 188/401/00, päätös 40724/00), joka kuului Suomen ympäristöterveyden tutkimusohjelmaan (SYTTY), selvitettiin korrelaatioita rakennuksen sisäilmaongelmia aiheuttaneiden materiaalipäästöjen ja sisäilmaperäisten oireiden/ sairauksien (mm. astma, allerginen nuha) sekä asunnon viihtyvyystekijöiden välillä. Mukaan projektiin valittiin sisäilmaongelmaisia potilaita HYKSin Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalta tutkivan lääkärin toimesta. Näiden potilaiden kotona suoritettiin sisäilman laatumittaukset sekä kotikäynti, jossa määritettiin mm. huoneilman hiilidioksidipitoisuus. Mukaan sisäilmamittauksiin otettiin verrokkikohteita sellaisilta Helsingin asuinalueilta, joilta ei sisäilmavalituksia ole tullut. Kaikki mukana olleet perheet täyttivät kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin mm. asunnon pintamateriaaleja sekä erilaisia asuinympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja asukkaiden kotona kokemia oireita. Tulosten laskentaa ja tilastollista selvitystä varten yhdistettiin sisäilmamittausten tulokset, kotikäyntien tulokset, potilaiden kliinisten kokeiden tulokset ja kyselylomakkeen vastaukset. Tutkimuksen avulla määritettiin eräiden yksittäisten yhdisteiden pitoisuustasoja, joissa tiettyjen sisäilmassa koettujen oireiden vaara kasvaa. Samalla tutkittiin myös rakennusmateriaalien emissioiden ja kemikaaliseosten ärsytysominaisuuksia, selvitettiin materiaaliemissioiden hajuominaisuuksien soveltuvuutta ärsyttävyyden indikaattoriksi sekä kehitettiin käytännönläheisempi menetelmä materiaalien aistinvaraiseen arviointiin. Rakennusmateriaaliemissioiden ja kemikaaliseosten ärsytysvaikutuksia tutkittiin Kuopion yliopistossa USA:ssa standardoidun hiirimallin avulla. Tutkittavaksi valittiin 3-8 yleisintä yhdistettä kuvaamaan kutakin tutkittavana olevaa materiaalia ja mukaan otettiin myös ärsytyksen kannalta reaktiivisia yhdisteitä. Seoksille määritettiin hajukynnykset ihmispaneelilla ja seosten ärsytysominaisuuksia tutkittiin koe-eläinmallin avulla. Tutkimuksen aikana tehtiin myös kokeita kahdella materiaalilla hiirimallin herkkyyden testaamiseksi havaita materiaaliemissioiden ärsytysvastetta silloin, kun emissiot vapautuvat materiaalista normaaliolosuhteissa testikammiossa. Kokeelliset tulokset loivat pohjan VOC-seosten ja materiaaliemissioiden ärsytysvasteen mallintamiselle ja ATK-pohjaisen mallin luomiselle. Koska materiaalien emissiotutkimukset ovat käytännössä relevantteja vain kun emissiot tutkitaan sekä aistinvaraisesti että kemiallisesti, valmistettiin 5 m3:n emissiokammio, joka täyttää CEN- ja ISO-standardien vaatimukset emissiotutkimuskammiolle ja josta voidaan aistinvarainen arvio suorittaa samanaikaisesti. Kammion soveltuvuutta aistinvaraiseen arviointiin testattiin tekemällä testejä valituilla rakennusmateriaaleilla ja saatuja tuloksia verrattiin tällä hetkellä rakennusmateriaaliluokituksessa käytössä olevaan alumiinikammion aistinvaraisiin tuloksiin. Ison kammion käyttö aistinvaraisessa arvioinnissa mahdollistaa myös suurten materiaalien, esim. huonekalujen, kemiallisten emissioiden ja aistinvaraisen arvioinnin oikeassa koossa. Lisäksi selvitettiin uudisrakennuksessa ja/tai remontin yhteydessä tapahtuvaa sorptioilmiötä eli eri rakennusmateriaalien kykyä adsorboida yhdisteitä huoneilmasta ja desorboida niitä takaisin huoneilmaan. Koska rakennus- ja korjausvaiheessa monien yhdisteiden, joskus jopa haitallisten, pitoisuus sisäilmassa voi nousta hetkellisesti hyvinkin korkeaksi, tutkittiin kaasun ja kiinteän aineen välisiä sorptioilmiöitä. Testattavina materiaaleina oli yleisesti käytössä olevia materiaaleja kuten kipsilevyä, PVC-mattoa ja lakattua parkettia. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa mm. siitä, missä ajassa remontin aiheuttama emissiokuorma sisäilmassa on laskenut normaalia vastaavalle tasolle.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages199
ISBN (Electronic)951-38-6399-9
ISBN (Print)951-38-6398-0
Publication statusPublished - 2004
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Publications
PublisherVTT
No.540
ISSN (Print)1235-0621
ISSN (Electronic)1455-0849

Fingerprint

Indoor Air Pollution
Polyvinyl Chloride
Quality Control

Keywords

  • indoor air
  • asthma
  • allergy
  • clinical tests
  • questionnaire
  • irritating compounds
  • mouse bioassay
  • emission chamber
  • sensory evaluation
  • sorption

Cite this

Villberg, K., Saarela, K., Tirkkonen, T., Pasanen, A-L., Kasanen, J-P., Mussalo-Rauhamaa, H., ... Haahtela, T. (2004). Sisäilman laadun hallinta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Publications, No. 540
Villberg, Kirsi ; Saarela, Kristina ; Tirkkonen, Tiina ; Pasanen, Anna-Liisa ; Kasanen, Jukka-Pekka ; Mussalo-Rauhamaa, Helena ; Malmberg, Marjatta ; Haahtela, Tari. / Sisäilman laadun hallinta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 199 p. (VTT Publications; No. 540).
@book{1237c4d957324a7fb07e7c8ce15ef502,
title = "Sis{\"a}ilman laadun hallinta",
abstract = "Sis{\"a}ilman laadun hallinta- projektissa (diaari 188/401/00, p{\"a}{\"a}t{\"o}s 40724/00), joka kuului Suomen ymp{\"a}rist{\"o}terveyden tutkimusohjelmaan (SYTTY), selvitettiin korrelaatioita rakennuksen sis{\"a}ilmaongelmia aiheuttaneiden materiaalip{\"a}{\"a}st{\"o}jen ja sis{\"a}ilmaper{\"a}isten oireiden/ sairauksien (mm. astma, allerginen nuha) sek{\"a} asunnon viihtyvyystekij{\"o}iden v{\"a}lill{\"a}. Mukaan projektiin valittiin sis{\"a}ilmaongelmaisia potilaita HYKSin Iho- ja allergiasairaalan sis{\"a}ilmapoliklinikalta tutkivan l{\"a}{\"a}k{\"a}rin toimesta. N{\"a}iden potilaiden kotona suoritettiin sis{\"a}ilman laatumittaukset sek{\"a} kotik{\"a}ynti, jossa m{\"a}{\"a}ritettiin mm. huoneilman hiilidioksidipitoisuus. Mukaan sis{\"a}ilmamittauksiin otettiin verrokkikohteita sellaisilta Helsingin asuinalueilta, joilta ei sis{\"a}ilmavalituksia ole tullut. Kaikki mukana olleet perheet t{\"a}yttiv{\"a}t kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin mm. asunnon pintamateriaaleja sek{\"a} erilaisia asuinymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} ja asukkaiden kotona kokemia oireita. Tulosten laskentaa ja tilastollista selvityst{\"a} varten yhdistettiin sis{\"a}ilmamittausten tulokset, kotik{\"a}yntien tulokset, potilaiden kliinisten kokeiden tulokset ja kyselylomakkeen vastaukset. Tutkimuksen avulla m{\"a}{\"a}ritettiin er{\"a}iden yksitt{\"a}isten yhdisteiden pitoisuustasoja, joissa tiettyjen sis{\"a}ilmassa koettujen oireiden vaara kasvaa. Samalla tutkittiin my{\"o}s rakennusmateriaalien emissioiden ja kemikaaliseosten {\"a}rsytysominaisuuksia, selvitettiin materiaaliemissioiden hajuominaisuuksien soveltuvuutta {\"a}rsytt{\"a}vyyden indikaattoriksi sek{\"a} kehitettiin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}nl{\"a}heisempi menetelm{\"a} materiaalien aistinvaraiseen arviointiin. Rakennusmateriaaliemissioiden ja kemikaaliseosten {\"a}rsytysvaikutuksia tutkittiin Kuopion yliopistossa USA:ssa standardoidun hiirimallin avulla. Tutkittavaksi valittiin 3-8 yleisint{\"a} yhdistett{\"a} kuvaamaan kutakin tutkittavana olevaa materiaalia ja mukaan otettiin my{\"o}s {\"a}rsytyksen kannalta reaktiivisia yhdisteit{\"a}. Seoksille m{\"a}{\"a}ritettiin hajukynnykset ihmispaneelilla ja seosten {\"a}rsytysominaisuuksia tutkittiin koe-el{\"a}inmallin avulla. Tutkimuksen aikana tehtiin my{\"o}s kokeita kahdella materiaalilla hiirimallin herkkyyden testaamiseksi havaita materiaaliemissioiden {\"a}rsytysvastetta silloin, kun emissiot vapautuvat materiaalista normaaliolosuhteissa testikammiossa. Kokeelliset tulokset loivat pohjan VOC-seosten ja materiaaliemissioiden {\"a}rsytysvasteen mallintamiselle ja ATK-pohjaisen mallin luomiselle. Koska materiaalien emissiotutkimukset ovat k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} relevantteja vain kun emissiot tutkitaan sek{\"a} aistinvaraisesti ett{\"a} kemiallisesti, valmistettiin 5 m3:n emissiokammio, joka t{\"a}ytt{\"a}{\"a} CEN- ja ISO-standardien vaatimukset emissiotutkimuskammiolle ja josta voidaan aistinvarainen arvio suorittaa samanaikaisesti. Kammion soveltuvuutta aistinvaraiseen arviointiin testattiin tekem{\"a}ll{\"a} testej{\"a} valituilla rakennusmateriaaleilla ja saatuja tuloksia verrattiin t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} rakennusmateriaaliluokituksessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevaan alumiinikammion aistinvaraisiin tuloksiin. Ison kammion k{\"a}ytt{\"o} aistinvaraisessa arvioinnissa mahdollistaa my{\"o}s suurten materiaalien, esim. huonekalujen, kemiallisten emissioiden ja aistinvaraisen arvioinnin oikeassa koossa. Lis{\"a}ksi selvitettiin uudisrakennuksessa ja/tai remontin yhteydess{\"a} tapahtuvaa sorptioilmi{\"o}t{\"a} eli eri rakennusmateriaalien kyky{\"a} adsorboida yhdisteit{\"a} huoneilmasta ja desorboida niit{\"a} takaisin huoneilmaan. Koska rakennus- ja korjausvaiheessa monien yhdisteiden, joskus jopa haitallisten, pitoisuus sis{\"a}ilmassa voi nousta hetkellisesti hyvinkin korkeaksi, tutkittiin kaasun ja kiinte{\"a}n aineen v{\"a}lisi{\"a} sorptioilmi{\"o}it{\"a}. Testattavina materiaaleina oli yleisesti k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia materiaaleja kuten kipsilevy{\"a}, PVC-mattoa ja lakattua parkettia. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa mm. siit{\"a}, miss{\"a} ajassa remontin aiheuttama emissiokuorma sis{\"a}ilmassa on laskenut normaalia vastaavalle tasolle.",
keywords = "indoor air, asthma, allergy, clinical tests, questionnaire, irritating compounds, mouse bioassay, emission chamber, sensory evaluation, sorption",
author = "Kirsi Villberg and Kristina Saarela and Tiina Tirkkonen and Anna-Liisa Pasanen and Jukka-Pekka Kasanen and Helena Mussalo-Rauhamaa and Marjatta Malmberg and Tari Haahtela",
note = "Project code: R4SU00047",
year = "2004",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6398-0",
series = "VTT Publications",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "540",
address = "Finland",

}

Villberg, K, Saarela, K, Tirkkonen, T, Pasanen, A-L, Kasanen, J-P, Mussalo-Rauhamaa, H, Malmberg, M & Haahtela, T 2004, Sisäilman laadun hallinta. VTT Publications, no. 540, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sisäilman laadun hallinta. / Villberg, Kirsi; Saarela, Kristina; Tirkkonen, Tiina; Pasanen, Anna-Liisa; Kasanen, Jukka-Pekka; Mussalo-Rauhamaa, Helena; Malmberg, Marjatta; Haahtela, Tari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 199 p. (VTT Publications; No. 540).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Sisäilman laadun hallinta

AU - Villberg, Kirsi

AU - Saarela, Kristina

AU - Tirkkonen, Tiina

AU - Pasanen, Anna-Liisa

AU - Kasanen, Jukka-Pekka

AU - Mussalo-Rauhamaa, Helena

AU - Malmberg, Marjatta

AU - Haahtela, Tari

N1 - Project code: R4SU00047

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Sisäilman laadun hallinta- projektissa (diaari 188/401/00, päätös 40724/00), joka kuului Suomen ympäristöterveyden tutkimusohjelmaan (SYTTY), selvitettiin korrelaatioita rakennuksen sisäilmaongelmia aiheuttaneiden materiaalipäästöjen ja sisäilmaperäisten oireiden/ sairauksien (mm. astma, allerginen nuha) sekä asunnon viihtyvyystekijöiden välillä. Mukaan projektiin valittiin sisäilmaongelmaisia potilaita HYKSin Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalta tutkivan lääkärin toimesta. Näiden potilaiden kotona suoritettiin sisäilman laatumittaukset sekä kotikäynti, jossa määritettiin mm. huoneilman hiilidioksidipitoisuus. Mukaan sisäilmamittauksiin otettiin verrokkikohteita sellaisilta Helsingin asuinalueilta, joilta ei sisäilmavalituksia ole tullut. Kaikki mukana olleet perheet täyttivät kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin mm. asunnon pintamateriaaleja sekä erilaisia asuinympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja asukkaiden kotona kokemia oireita. Tulosten laskentaa ja tilastollista selvitystä varten yhdistettiin sisäilmamittausten tulokset, kotikäyntien tulokset, potilaiden kliinisten kokeiden tulokset ja kyselylomakkeen vastaukset. Tutkimuksen avulla määritettiin eräiden yksittäisten yhdisteiden pitoisuustasoja, joissa tiettyjen sisäilmassa koettujen oireiden vaara kasvaa. Samalla tutkittiin myös rakennusmateriaalien emissioiden ja kemikaaliseosten ärsytysominaisuuksia, selvitettiin materiaaliemissioiden hajuominaisuuksien soveltuvuutta ärsyttävyyden indikaattoriksi sekä kehitettiin käytännönläheisempi menetelmä materiaalien aistinvaraiseen arviointiin. Rakennusmateriaaliemissioiden ja kemikaaliseosten ärsytysvaikutuksia tutkittiin Kuopion yliopistossa USA:ssa standardoidun hiirimallin avulla. Tutkittavaksi valittiin 3-8 yleisintä yhdistettä kuvaamaan kutakin tutkittavana olevaa materiaalia ja mukaan otettiin myös ärsytyksen kannalta reaktiivisia yhdisteitä. Seoksille määritettiin hajukynnykset ihmispaneelilla ja seosten ärsytysominaisuuksia tutkittiin koe-eläinmallin avulla. Tutkimuksen aikana tehtiin myös kokeita kahdella materiaalilla hiirimallin herkkyyden testaamiseksi havaita materiaaliemissioiden ärsytysvastetta silloin, kun emissiot vapautuvat materiaalista normaaliolosuhteissa testikammiossa. Kokeelliset tulokset loivat pohjan VOC-seosten ja materiaaliemissioiden ärsytysvasteen mallintamiselle ja ATK-pohjaisen mallin luomiselle. Koska materiaalien emissiotutkimukset ovat käytännössä relevantteja vain kun emissiot tutkitaan sekä aistinvaraisesti että kemiallisesti, valmistettiin 5 m3:n emissiokammio, joka täyttää CEN- ja ISO-standardien vaatimukset emissiotutkimuskammiolle ja josta voidaan aistinvarainen arvio suorittaa samanaikaisesti. Kammion soveltuvuutta aistinvaraiseen arviointiin testattiin tekemällä testejä valituilla rakennusmateriaaleilla ja saatuja tuloksia verrattiin tällä hetkellä rakennusmateriaaliluokituksessa käytössä olevaan alumiinikammion aistinvaraisiin tuloksiin. Ison kammion käyttö aistinvaraisessa arvioinnissa mahdollistaa myös suurten materiaalien, esim. huonekalujen, kemiallisten emissioiden ja aistinvaraisen arvioinnin oikeassa koossa. Lisäksi selvitettiin uudisrakennuksessa ja/tai remontin yhteydessä tapahtuvaa sorptioilmiötä eli eri rakennusmateriaalien kykyä adsorboida yhdisteitä huoneilmasta ja desorboida niitä takaisin huoneilmaan. Koska rakennus- ja korjausvaiheessa monien yhdisteiden, joskus jopa haitallisten, pitoisuus sisäilmassa voi nousta hetkellisesti hyvinkin korkeaksi, tutkittiin kaasun ja kiinteän aineen välisiä sorptioilmiöitä. Testattavina materiaaleina oli yleisesti käytössä olevia materiaaleja kuten kipsilevyä, PVC-mattoa ja lakattua parkettia. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa mm. siitä, missä ajassa remontin aiheuttama emissiokuorma sisäilmassa on laskenut normaalia vastaavalle tasolle.

AB - Sisäilman laadun hallinta- projektissa (diaari 188/401/00, päätös 40724/00), joka kuului Suomen ympäristöterveyden tutkimusohjelmaan (SYTTY), selvitettiin korrelaatioita rakennuksen sisäilmaongelmia aiheuttaneiden materiaalipäästöjen ja sisäilmaperäisten oireiden/ sairauksien (mm. astma, allerginen nuha) sekä asunnon viihtyvyystekijöiden välillä. Mukaan projektiin valittiin sisäilmaongelmaisia potilaita HYKSin Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalta tutkivan lääkärin toimesta. Näiden potilaiden kotona suoritettiin sisäilman laatumittaukset sekä kotikäynti, jossa määritettiin mm. huoneilman hiilidioksidipitoisuus. Mukaan sisäilmamittauksiin otettiin verrokkikohteita sellaisilta Helsingin asuinalueilta, joilta ei sisäilmavalituksia ole tullut. Kaikki mukana olleet perheet täyttivät kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin mm. asunnon pintamateriaaleja sekä erilaisia asuinympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja asukkaiden kotona kokemia oireita. Tulosten laskentaa ja tilastollista selvitystä varten yhdistettiin sisäilmamittausten tulokset, kotikäyntien tulokset, potilaiden kliinisten kokeiden tulokset ja kyselylomakkeen vastaukset. Tutkimuksen avulla määritettiin eräiden yksittäisten yhdisteiden pitoisuustasoja, joissa tiettyjen sisäilmassa koettujen oireiden vaara kasvaa. Samalla tutkittiin myös rakennusmateriaalien emissioiden ja kemikaaliseosten ärsytysominaisuuksia, selvitettiin materiaaliemissioiden hajuominaisuuksien soveltuvuutta ärsyttävyyden indikaattoriksi sekä kehitettiin käytännönläheisempi menetelmä materiaalien aistinvaraiseen arviointiin. Rakennusmateriaaliemissioiden ja kemikaaliseosten ärsytysvaikutuksia tutkittiin Kuopion yliopistossa USA:ssa standardoidun hiirimallin avulla. Tutkittavaksi valittiin 3-8 yleisintä yhdistettä kuvaamaan kutakin tutkittavana olevaa materiaalia ja mukaan otettiin myös ärsytyksen kannalta reaktiivisia yhdisteitä. Seoksille määritettiin hajukynnykset ihmispaneelilla ja seosten ärsytysominaisuuksia tutkittiin koe-eläinmallin avulla. Tutkimuksen aikana tehtiin myös kokeita kahdella materiaalilla hiirimallin herkkyyden testaamiseksi havaita materiaaliemissioiden ärsytysvastetta silloin, kun emissiot vapautuvat materiaalista normaaliolosuhteissa testikammiossa. Kokeelliset tulokset loivat pohjan VOC-seosten ja materiaaliemissioiden ärsytysvasteen mallintamiselle ja ATK-pohjaisen mallin luomiselle. Koska materiaalien emissiotutkimukset ovat käytännössä relevantteja vain kun emissiot tutkitaan sekä aistinvaraisesti että kemiallisesti, valmistettiin 5 m3:n emissiokammio, joka täyttää CEN- ja ISO-standardien vaatimukset emissiotutkimuskammiolle ja josta voidaan aistinvarainen arvio suorittaa samanaikaisesti. Kammion soveltuvuutta aistinvaraiseen arviointiin testattiin tekemällä testejä valituilla rakennusmateriaaleilla ja saatuja tuloksia verrattiin tällä hetkellä rakennusmateriaaliluokituksessa käytössä olevaan alumiinikammion aistinvaraisiin tuloksiin. Ison kammion käyttö aistinvaraisessa arvioinnissa mahdollistaa myös suurten materiaalien, esim. huonekalujen, kemiallisten emissioiden ja aistinvaraisen arvioinnin oikeassa koossa. Lisäksi selvitettiin uudisrakennuksessa ja/tai remontin yhteydessä tapahtuvaa sorptioilmiötä eli eri rakennusmateriaalien kykyä adsorboida yhdisteitä huoneilmasta ja desorboida niitä takaisin huoneilmaan. Koska rakennus- ja korjausvaiheessa monien yhdisteiden, joskus jopa haitallisten, pitoisuus sisäilmassa voi nousta hetkellisesti hyvinkin korkeaksi, tutkittiin kaasun ja kiinteän aineen välisiä sorptioilmiöitä. Testattavina materiaaleina oli yleisesti käytössä olevia materiaaleja kuten kipsilevyä, PVC-mattoa ja lakattua parkettia. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa mm. siitä, missä ajassa remontin aiheuttama emissiokuorma sisäilmassa on laskenut normaalia vastaavalle tasolle.

KW - indoor air

KW - asthma

KW - allergy

KW - clinical tests

KW - questionnaire

KW - irritating compounds

KW - mouse bioassay

KW - emission chamber

KW - sensory evaluation

KW - sorption

M3 - Report

SN - 951-38-6398-0

T3 - VTT Publications

BT - Sisäilman laadun hallinta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Villberg K, Saarela K, Tirkkonen T, Pasanen A-L, Kasanen J-P, Mussalo-Rauhamaa H et al. Sisäilman laadun hallinta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 199 p. (VTT Publications; No. 540).