Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa

Translated title of the contribution: Indoor air quality measurements in METOP test building

Marianna Luoma

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) koetaloalueelle teollisella valmisosarakentamisella rakennetussa matalaenergiatoimistotalon prototyypissä (METOP) on toteutettu uusia rakenne-, ilmastointi- ja sähköteknisiä ratkaisuja. Rakennuksen ikkunoiden ja ulkoseinien lämmöneristys on nykyistä käytäntöä parempi, ja koneellinen ilmanvaihto ottaa poistoilman lämmön talteen sekä jäähdyttää rakennusta ulkoilmalla. Asennuslattiana käytettävien betonirakenteisten kaksoiskuorilaattojen ja ontelolaattojen ontelot toimivat myös ilmakanavina. Toimistohuoneiden ilmavirta on 10 - 40 dm3/s ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytystarpeiden mukaan. Toimistoprototyypissä mitattiin terminen viihtyisyys, sisäilman kemialliset epäpuhtaudet, hajuvoimakkuus, mikrobit, melu ja valaistusolosuhteet talvella 1992. Terminen viihtyisyys, ilmanvaihtuvuus, CO2-pitoisuus ja hiukkaspitoisuus mitattiin kesällä 1992. Mittaukset tehtiin pääsääntöisesti yhdessä toimistohuoneessa, jossa oli kalustuksena työpöytänä käytettävä tietolipasto ja kaksi toimistotuolia. Rakennus on tarkoitettu tutkimuskäyttöön, joten siellä oleskelee ihmisiä vain tilapäisesti. Mittausten mukaan toimistohuoneen radon-, TVOC-, mikrobi- ja hiukkaspitoisuudet olivat alhaiset ja alittivat olemassa olevat suositusarvot. Termisen sisäilmaston mittaukset osoittivat, että nilkkojen tasolla toimistohuoneessa voi esiintyä vetoisuutta. Tuloilmasuihkun suuntausta muuttamalla löydettiin tilanne, jossa vetoa ei esiinny. Lisäksi selvitettiin, edustaako vain yhdestä pisteestä mitattu epäpuhtauspitoisuus koko hengitysvyöhykettä. Pitoisuuslaskelmat osoittivat, että työntekijän hengitysvyöhykkeellä erot epäpuhtauspitoisuuksissa olivat pieniä. Yhdestä pisteestä mitattu epäpuhtauspitoisuus edustaisi hyvin koko hengitysvyöhykettä. Laskelmissa oletettiin, että huoneen suurin emissiolähde on lattiamateriaali. Julkaisun lopussa tarkastellaan yleisesti, mitä sisäilman ominaisuuksia uusissa matalaenergiarakennuksissa tulisi mitata. Liitteenä on mm. taulukko käytetyistä mittalaitteista ja laboratorioista, joissa laitteet sijaitsevat.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages101
ISBN (Print)951-38-4379-3
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1485
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

radon
air quality
testing

Keywords

  • indoor air
  • measurement
  • experimentation
  • test houses
  • office buildings
  • prototypes
  • energy consumption
  • energy saving
  • energy conservation
  • HVAC
  • electric equipment
  • structural analysis
  • building envelope
  • performance
  • heating
  • cooling systems
  • windows
  • regulations
  • insulation
  • ventilation
  • comfort
  • air flow
  • METOP
  • contaminants
  • indoor climate

Cite this

Luoma, M. (1993). Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1485
Luoma, Marianna. / Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 101 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1485).
@book{ad74338b28c148ab9bb9f41f390e5d3e,
title = "Sis{\"a}ilmaston mittaaminen METOP-koetalossa",
abstract = "Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) koetaloalueelle teollisella valmisosarakentamisella rakennetussa matalaenergiatoimistotalon prototyypiss{\"a} (METOP) on toteutettu uusia rakenne-, ilmastointi- ja s{\"a}hk{\"o}teknisi{\"a} ratkaisuja. Rakennuksen ikkunoiden ja ulkoseinien l{\"a}mm{\"o}neristys on nykyist{\"a} k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} parempi, ja koneellinen ilmanvaihto ottaa poistoilman l{\"a}mm{\"o}n talteen sek{\"a} j{\"a}{\"a}hdytt{\"a}{\"a} rakennusta ulkoilmalla. Asennuslattiana k{\"a}ytett{\"a}vien betonirakenteisten kaksoiskuorilaattojen ja ontelolaattojen ontelot toimivat my{\"o}s ilmakanavina. Toimistohuoneiden ilmavirta on 10 - 40 dm3/s ilmanvaihto-, l{\"a}mmitys- ja j{\"a}{\"a}hdytystarpeiden mukaan. Toimistoprototyypiss{\"a} mitattiin terminen viihtyisyys, sis{\"a}ilman kemialliset ep{\"a}puhtaudet, hajuvoimakkuus, mikrobit, melu ja valaistusolosuhteet talvella 1992. Terminen viihtyisyys, ilmanvaihtuvuus, CO2-pitoisuus ja hiukkaspitoisuus mitattiin kes{\"a}ll{\"a} 1992. Mittaukset tehtiin p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti yhdess{\"a} toimistohuoneessa, jossa oli kalustuksena ty{\"o}p{\"o}yt{\"a}n{\"a} k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} tietolipasto ja kaksi toimistotuolia. Rakennus on tarkoitettu tutkimusk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, joten siell{\"a} oleskelee ihmisi{\"a} vain tilap{\"a}isesti. Mittausten mukaan toimistohuoneen radon-, TVOC-, mikrobi- ja hiukkaspitoisuudet olivat alhaiset ja alittivat olemassa olevat suositusarvot. Termisen sis{\"a}ilmaston mittaukset osoittivat, ett{\"a} nilkkojen tasolla toimistohuoneessa voi esiinty{\"a} vetoisuutta. Tuloilmasuihkun suuntausta muuttamalla l{\"o}ydettiin tilanne, jossa vetoa ei esiinny. Lis{\"a}ksi selvitettiin, edustaako vain yhdest{\"a} pisteest{\"a} mitattu ep{\"a}puhtauspitoisuus koko hengitysvy{\"o}hykett{\"a}. Pitoisuuslaskelmat osoittivat, ett{\"a} ty{\"o}ntekij{\"a}n hengitysvy{\"o}hykkeell{\"a} erot ep{\"a}puhtauspitoisuuksissa olivat pieni{\"a}. Yhdest{\"a} pisteest{\"a} mitattu ep{\"a}puhtauspitoisuus edustaisi hyvin koko hengitysvy{\"o}hykett{\"a}. Laskelmissa oletettiin, ett{\"a} huoneen suurin emissiol{\"a}hde on lattiamateriaali. Julkaisun lopussa tarkastellaan yleisesti, mit{\"a} sis{\"a}ilman ominaisuuksia uusissa matalaenergiarakennuksissa tulisi mitata. Liitteen{\"a} on mm. taulukko k{\"a}ytetyist{\"a} mittalaitteista ja laboratorioista, joissa laitteet sijaitsevat.",
keywords = "indoor air, measurement, experimentation, test houses, office buildings, prototypes, energy consumption, energy saving, energy conservation, HVAC, electric equipment, structural analysis, building envelope, performance, heating, cooling systems, windows, regulations, insulation, ventilation, comfort, air flow, METOP, contaminants, indoor climate",
author = "Marianna Luoma",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4379-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1485",
address = "Finland",

}

Luoma, M 1993, Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1485, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa. / Luoma, Marianna.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 101 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1485).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa

AU - Luoma, Marianna

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) koetaloalueelle teollisella valmisosarakentamisella rakennetussa matalaenergiatoimistotalon prototyypissä (METOP) on toteutettu uusia rakenne-, ilmastointi- ja sähköteknisiä ratkaisuja. Rakennuksen ikkunoiden ja ulkoseinien lämmöneristys on nykyistä käytäntöä parempi, ja koneellinen ilmanvaihto ottaa poistoilman lämmön talteen sekä jäähdyttää rakennusta ulkoilmalla. Asennuslattiana käytettävien betonirakenteisten kaksoiskuorilaattojen ja ontelolaattojen ontelot toimivat myös ilmakanavina. Toimistohuoneiden ilmavirta on 10 - 40 dm3/s ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytystarpeiden mukaan. Toimistoprototyypissä mitattiin terminen viihtyisyys, sisäilman kemialliset epäpuhtaudet, hajuvoimakkuus, mikrobit, melu ja valaistusolosuhteet talvella 1992. Terminen viihtyisyys, ilmanvaihtuvuus, CO2-pitoisuus ja hiukkaspitoisuus mitattiin kesällä 1992. Mittaukset tehtiin pääsääntöisesti yhdessä toimistohuoneessa, jossa oli kalustuksena työpöytänä käytettävä tietolipasto ja kaksi toimistotuolia. Rakennus on tarkoitettu tutkimuskäyttöön, joten siellä oleskelee ihmisiä vain tilapäisesti. Mittausten mukaan toimistohuoneen radon-, TVOC-, mikrobi- ja hiukkaspitoisuudet olivat alhaiset ja alittivat olemassa olevat suositusarvot. Termisen sisäilmaston mittaukset osoittivat, että nilkkojen tasolla toimistohuoneessa voi esiintyä vetoisuutta. Tuloilmasuihkun suuntausta muuttamalla löydettiin tilanne, jossa vetoa ei esiinny. Lisäksi selvitettiin, edustaako vain yhdestä pisteestä mitattu epäpuhtauspitoisuus koko hengitysvyöhykettä. Pitoisuuslaskelmat osoittivat, että työntekijän hengitysvyöhykkeellä erot epäpuhtauspitoisuuksissa olivat pieniä. Yhdestä pisteestä mitattu epäpuhtauspitoisuus edustaisi hyvin koko hengitysvyöhykettä. Laskelmissa oletettiin, että huoneen suurin emissiolähde on lattiamateriaali. Julkaisun lopussa tarkastellaan yleisesti, mitä sisäilman ominaisuuksia uusissa matalaenergiarakennuksissa tulisi mitata. Liitteenä on mm. taulukko käytetyistä mittalaitteista ja laboratorioista, joissa laitteet sijaitsevat.

AB - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) koetaloalueelle teollisella valmisosarakentamisella rakennetussa matalaenergiatoimistotalon prototyypissä (METOP) on toteutettu uusia rakenne-, ilmastointi- ja sähköteknisiä ratkaisuja. Rakennuksen ikkunoiden ja ulkoseinien lämmöneristys on nykyistä käytäntöä parempi, ja koneellinen ilmanvaihto ottaa poistoilman lämmön talteen sekä jäähdyttää rakennusta ulkoilmalla. Asennuslattiana käytettävien betonirakenteisten kaksoiskuorilaattojen ja ontelolaattojen ontelot toimivat myös ilmakanavina. Toimistohuoneiden ilmavirta on 10 - 40 dm3/s ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytystarpeiden mukaan. Toimistoprototyypissä mitattiin terminen viihtyisyys, sisäilman kemialliset epäpuhtaudet, hajuvoimakkuus, mikrobit, melu ja valaistusolosuhteet talvella 1992. Terminen viihtyisyys, ilmanvaihtuvuus, CO2-pitoisuus ja hiukkaspitoisuus mitattiin kesällä 1992. Mittaukset tehtiin pääsääntöisesti yhdessä toimistohuoneessa, jossa oli kalustuksena työpöytänä käytettävä tietolipasto ja kaksi toimistotuolia. Rakennus on tarkoitettu tutkimuskäyttöön, joten siellä oleskelee ihmisiä vain tilapäisesti. Mittausten mukaan toimistohuoneen radon-, TVOC-, mikrobi- ja hiukkaspitoisuudet olivat alhaiset ja alittivat olemassa olevat suositusarvot. Termisen sisäilmaston mittaukset osoittivat, että nilkkojen tasolla toimistohuoneessa voi esiintyä vetoisuutta. Tuloilmasuihkun suuntausta muuttamalla löydettiin tilanne, jossa vetoa ei esiinny. Lisäksi selvitettiin, edustaako vain yhdestä pisteestä mitattu epäpuhtauspitoisuus koko hengitysvyöhykettä. Pitoisuuslaskelmat osoittivat, että työntekijän hengitysvyöhykkeellä erot epäpuhtauspitoisuuksissa olivat pieniä. Yhdestä pisteestä mitattu epäpuhtauspitoisuus edustaisi hyvin koko hengitysvyöhykettä. Laskelmissa oletettiin, että huoneen suurin emissiolähde on lattiamateriaali. Julkaisun lopussa tarkastellaan yleisesti, mitä sisäilman ominaisuuksia uusissa matalaenergiarakennuksissa tulisi mitata. Liitteenä on mm. taulukko käytetyistä mittalaitteista ja laboratorioista, joissa laitteet sijaitsevat.

KW - indoor air

KW - measurement

KW - experimentation

KW - test houses

KW - office buildings

KW - prototypes

KW - energy consumption

KW - energy saving

KW - energy conservation

KW - HVAC

KW - electric equipment

KW - structural analysis

KW - building envelope

KW - performance

KW - heating

KW - cooling systems

KW - windows

KW - regulations

KW - insulation

KW - ventilation

KW - comfort

KW - air flow

KW - METOP

KW - contaminants

KW - indoor climate

M3 - Report

SN - 951-38-4379-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Luoma M. Sisäilmaston mittaaminen METOP-koetalossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 101 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1485).