Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa

Diplomityö

Translated title of the contribution: Innovation Management and its Effect in Forest Industry

Pekka Pesonen

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden innovaatioprosessin johtamista ja sen vaikutuksia yksittäisissä innovaatioissa. Tarkoituksena on tuoda esiin uutta tietoa metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan nykytilasta, innovaatiojohtamisesta ja sen merkittävimmistä tekijöistä sekä analysoida tätä tietoa toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään yrityshaastattelujen avulla johtamisprosessia ja sen toimintoja. Lisäksi kuvataan metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan luonnetta ja tyypillisiä piirteitä, jotka vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita ja toimintoja innovaatiojohtamisella on. Myös verkostoitumista ja eri yhteistyösuhteita tarkastellaan. Innovaatiojohtamisen vaikutuksista tutkimuksessa syvennytään kaupallistettujen innovaatioiden kehitysaikoihin ja eri yhteistyösuhteiden merkityksiin SIN-mallin (System Integration and Networking) mukaisesti. Yksittäisten innovaatioiden tutkimisessa lähdeaineistona käytetään VTT:n Innovaatiot ja teollisuuden uudistuminen -tiimin luomaa Sfinno-innovaatiotietokantaa. Tutkimuksessa havaittiin, että metsäteollisuusyritykset ovat viime vuosina jossain määrin alkaneet kehittää innovaatiotoimintaansa, mutta systemaattisempi innovaatioprosessi ja selkeät strategiset suuntaukset toiminnan ohjaamiseen ja prosessin hallintaan puuttuvat. Innovaatiotoiminnan epäjärjestelmällisyyteen vaikuttaa ristiriita eri aikavälien tavoitteissa: toisaalta yritykset tavoittelevat nopeasti kustannustehokkuutta ja toisaalta pitkäjänteisempää uudistumista. Kustannustehokkuuden tavoittelu on vaikuttanut siihen, että tyypillisesti innovaatiot ovat inkrementaalisia prosessi-innovaatioita. Osittain yritykset kehittävät myös tuoteinnovaatioita, joissa on havaittavissa siirtymistä radikaalimpaan suuntaan. Tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi metsäteollisuuden innovaatiotoiminnassa ilmenivät asiakkaat, alihankkijat ja toimittajat. Erityisesti asiakkaiden rooli koko innovaatioprosessissa - markkinoiden seurannasta kaupallistamiseen - on merkittävä. Innovaatioiden tuotekehitysaikoja tutkittaessa havaittiin niiden alentuneen jatkuvasti 1990-luvulla. Merkittävin yhteistyövaikuttaja tuotekehitysajan pienenemiseen on kotimaiset asiakkaat. Verkostoituminen, innovaatioprosessin tehokkuus ja kyky tuottaa menestyviä innovaatioita korostuvat tulevaisuudessa. Lisäksi innovaatiojohtamisella on tuettava innovaatioiden lähteitä ja radikaalimpia innovaatioita sekä pyrittävä alentamaan muutosvastarintaa. Metsäteollisuusyritysten innovaatiotoiminnan tavoitteena on oltava radikaalimmat tuote-palvelu-konseptit, jotka johtavat edelleen prosessien suurempaan teknologiseen kehitykseen ja kilpailukyvyn kestävämpään parantumiseen.
Original languageFinnish
QualificationMaster Degree
Awarding Institution
  • Lappeenranta University of Technology
Place of PublicationEspoo
Publisher
Print ISBNs951-38-6877-X
Electronic ISBNs951-38-6878-8
Publication statusPublished - 2006
MoE publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Fingerprint

forest industries

Keywords

  • innovation management
  • forest industry
  • modelling
  • system integration and networking
  • SIN
  • innovation processes
  • collaboration
  • customers
  • networking
  • competitiveness

Cite this

Pesonen, P. (2006). Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa: Diplomityö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland.
Pesonen, Pekka. / Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa : Diplomityö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 130 p.
@phdthesis{181dafeb462c40038c93a5d5dfd78704,
title = "Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia mets{\"a}teollisuudessa: Diplomity{\"o}",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} mets{\"a}teollisuuden innovaatioprosessin johtamista ja sen vaikutuksia yksitt{\"a}isiss{\"a} innovaatioissa. Tarkoituksena on tuoda esiin uutta tietoa mets{\"a}teollisuuden innovaatiotoiminnan nykytilasta, innovaatiojohtamisesta ja sen merkitt{\"a}vimmist{\"a} tekij{\"o}ist{\"a} sek{\"a} analysoida t{\"a}t{\"a} tietoa toiminnan kehitt{\"a}miseksi. Tutkimuksessa selvitet{\"a}{\"a}n yrityshaastattelujen avulla johtamisprosessia ja sen toimintoja. Lis{\"a}ksi kuvataan mets{\"a}teollisuuden innovaatiotoiminnan luonnetta ja tyypillisi{\"a} piirteit{\"a}, jotka vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita ja toimintoja innovaatiojohtamisella on. My{\"o}s verkostoitumista ja eri yhteisty{\"o}suhteita tarkastellaan. Innovaatiojohtamisen vaikutuksista tutkimuksessa syvennyt{\"a}{\"a}n kaupallistettujen innovaatioiden kehitysaikoihin ja eri yhteisty{\"o}suhteiden merkityksiin SIN-mallin (System Integration and Networking) mukaisesti. Yksitt{\"a}isten innovaatioiden tutkimisessa l{\"a}hdeaineistona k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n VTT:n Innovaatiot ja teollisuuden uudistuminen -tiimin luomaa Sfinno-innovaatiotietokantaa. Tutkimuksessa havaittiin, ett{\"a} mets{\"a}teollisuusyritykset ovat viime vuosina jossain m{\"a}{\"a}rin alkaneet kehitt{\"a}{\"a} innovaatiotoimintaansa, mutta systemaattisempi innovaatioprosessi ja selke{\"a}t strategiset suuntaukset toiminnan ohjaamiseen ja prosessin hallintaan puuttuvat. Innovaatiotoiminnan ep{\"a}j{\"a}rjestelm{\"a}llisyyteen vaikuttaa ristiriita eri aikav{\"a}lien tavoitteissa: toisaalta yritykset tavoittelevat nopeasti kustannustehokkuutta ja toisaalta pitk{\"a}j{\"a}nteisemp{\"a}{\"a} uudistumista. Kustannustehokkuuden tavoittelu on vaikuttanut siihen, ett{\"a} tyypillisesti innovaatiot ovat inkrementaalisia prosessi-innovaatioita. Osittain yritykset kehitt{\"a}v{\"a}t my{\"o}s tuoteinnovaatioita, joissa on havaittavissa siirtymist{\"a} radikaalimpaan suuntaan. T{\"a}rkeimmiksi yhteisty{\"o}kumppaneiksi mets{\"a}teollisuuden innovaatiotoiminnassa ilmeniv{\"a}t asiakkaat, alihankkijat ja toimittajat. Erityisesti asiakkaiden rooli koko innovaatioprosessissa - markkinoiden seurannasta kaupallistamiseen - on merkitt{\"a}v{\"a}. Innovaatioiden tuotekehitysaikoja tutkittaessa havaittiin niiden alentuneen jatkuvasti 1990-luvulla. Merkitt{\"a}vin yhteisty{\"o}vaikuttaja tuotekehitysajan pienenemiseen on kotimaiset asiakkaat. Verkostoituminen, innovaatioprosessin tehokkuus ja kyky tuottaa menestyvi{\"a} innovaatioita korostuvat tulevaisuudessa. Lis{\"a}ksi innovaatiojohtamisella on tuettava innovaatioiden l{\"a}hteit{\"a} ja radikaalimpia innovaatioita sek{\"a} pyritt{\"a}v{\"a} alentamaan muutosvastarintaa. Mets{\"a}teollisuusyritysten innovaatiotoiminnan tavoitteena on oltava radikaalimmat tuote-palvelu-konseptit, jotka johtavat edelleen prosessien suurempaan teknologiseen kehitykseen ja kilpailukyvyn kest{\"a}v{\"a}mp{\"a}{\"a}n parantumiseen.",
keywords = "innovation management, forest industry, modelling, system integration and networking, SIN, innovation processes, collaboration, customers, networking, competitiveness",
author = "Pekka Pesonen",
year = "2006",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6877-X",
series = "VTT Publications",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "622",
address = "Finland",
school = "Lappeenranta University of Technology",

}

Pesonen, P 2006, 'Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa: Diplomityö', Master Degree, Lappeenranta University of Technology , Espoo.

Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa : Diplomityö. / Pesonen, Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 130 p.

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

TY - THES

T1 - Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa

T2 - Diplomityö

AU - Pesonen, Pekka

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Tutkimuksen tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden innovaatioprosessin johtamista ja sen vaikutuksia yksittäisissä innovaatioissa. Tarkoituksena on tuoda esiin uutta tietoa metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan nykytilasta, innovaatiojohtamisesta ja sen merkittävimmistä tekijöistä sekä analysoida tätä tietoa toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään yrityshaastattelujen avulla johtamisprosessia ja sen toimintoja. Lisäksi kuvataan metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan luonnetta ja tyypillisiä piirteitä, jotka vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita ja toimintoja innovaatiojohtamisella on. Myös verkostoitumista ja eri yhteistyösuhteita tarkastellaan. Innovaatiojohtamisen vaikutuksista tutkimuksessa syvennytään kaupallistettujen innovaatioiden kehitysaikoihin ja eri yhteistyösuhteiden merkityksiin SIN-mallin (System Integration and Networking) mukaisesti. Yksittäisten innovaatioiden tutkimisessa lähdeaineistona käytetään VTT:n Innovaatiot ja teollisuuden uudistuminen -tiimin luomaa Sfinno-innovaatiotietokantaa. Tutkimuksessa havaittiin, että metsäteollisuusyritykset ovat viime vuosina jossain määrin alkaneet kehittää innovaatiotoimintaansa, mutta systemaattisempi innovaatioprosessi ja selkeät strategiset suuntaukset toiminnan ohjaamiseen ja prosessin hallintaan puuttuvat. Innovaatiotoiminnan epäjärjestelmällisyyteen vaikuttaa ristiriita eri aikavälien tavoitteissa: toisaalta yritykset tavoittelevat nopeasti kustannustehokkuutta ja toisaalta pitkäjänteisempää uudistumista. Kustannustehokkuuden tavoittelu on vaikuttanut siihen, että tyypillisesti innovaatiot ovat inkrementaalisia prosessi-innovaatioita. Osittain yritykset kehittävät myös tuoteinnovaatioita, joissa on havaittavissa siirtymistä radikaalimpaan suuntaan. Tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi metsäteollisuuden innovaatiotoiminnassa ilmenivät asiakkaat, alihankkijat ja toimittajat. Erityisesti asiakkaiden rooli koko innovaatioprosessissa - markkinoiden seurannasta kaupallistamiseen - on merkittävä. Innovaatioiden tuotekehitysaikoja tutkittaessa havaittiin niiden alentuneen jatkuvasti 1990-luvulla. Merkittävin yhteistyövaikuttaja tuotekehitysajan pienenemiseen on kotimaiset asiakkaat. Verkostoituminen, innovaatioprosessin tehokkuus ja kyky tuottaa menestyviä innovaatioita korostuvat tulevaisuudessa. Lisäksi innovaatiojohtamisella on tuettava innovaatioiden lähteitä ja radikaalimpia innovaatioita sekä pyrittävä alentamaan muutosvastarintaa. Metsäteollisuusyritysten innovaatiotoiminnan tavoitteena on oltava radikaalimmat tuote-palvelu-konseptit, jotka johtavat edelleen prosessien suurempaan teknologiseen kehitykseen ja kilpailukyvyn kestävämpään parantumiseen.

AB - Tutkimuksen tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden innovaatioprosessin johtamista ja sen vaikutuksia yksittäisissä innovaatioissa. Tarkoituksena on tuoda esiin uutta tietoa metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan nykytilasta, innovaatiojohtamisesta ja sen merkittävimmistä tekijöistä sekä analysoida tätä tietoa toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään yrityshaastattelujen avulla johtamisprosessia ja sen toimintoja. Lisäksi kuvataan metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan luonnetta ja tyypillisiä piirteitä, jotka vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita ja toimintoja innovaatiojohtamisella on. Myös verkostoitumista ja eri yhteistyösuhteita tarkastellaan. Innovaatiojohtamisen vaikutuksista tutkimuksessa syvennytään kaupallistettujen innovaatioiden kehitysaikoihin ja eri yhteistyösuhteiden merkityksiin SIN-mallin (System Integration and Networking) mukaisesti. Yksittäisten innovaatioiden tutkimisessa lähdeaineistona käytetään VTT:n Innovaatiot ja teollisuuden uudistuminen -tiimin luomaa Sfinno-innovaatiotietokantaa. Tutkimuksessa havaittiin, että metsäteollisuusyritykset ovat viime vuosina jossain määrin alkaneet kehittää innovaatiotoimintaansa, mutta systemaattisempi innovaatioprosessi ja selkeät strategiset suuntaukset toiminnan ohjaamiseen ja prosessin hallintaan puuttuvat. Innovaatiotoiminnan epäjärjestelmällisyyteen vaikuttaa ristiriita eri aikavälien tavoitteissa: toisaalta yritykset tavoittelevat nopeasti kustannustehokkuutta ja toisaalta pitkäjänteisempää uudistumista. Kustannustehokkuuden tavoittelu on vaikuttanut siihen, että tyypillisesti innovaatiot ovat inkrementaalisia prosessi-innovaatioita. Osittain yritykset kehittävät myös tuoteinnovaatioita, joissa on havaittavissa siirtymistä radikaalimpaan suuntaan. Tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi metsäteollisuuden innovaatiotoiminnassa ilmenivät asiakkaat, alihankkijat ja toimittajat. Erityisesti asiakkaiden rooli koko innovaatioprosessissa - markkinoiden seurannasta kaupallistamiseen - on merkittävä. Innovaatioiden tuotekehitysaikoja tutkittaessa havaittiin niiden alentuneen jatkuvasti 1990-luvulla. Merkittävin yhteistyövaikuttaja tuotekehitysajan pienenemiseen on kotimaiset asiakkaat. Verkostoituminen, innovaatioprosessin tehokkuus ja kyky tuottaa menestyviä innovaatioita korostuvat tulevaisuudessa. Lisäksi innovaatiojohtamisella on tuettava innovaatioiden lähteitä ja radikaalimpia innovaatioita sekä pyrittävä alentamaan muutosvastarintaa. Metsäteollisuusyritysten innovaatiotoiminnan tavoitteena on oltava radikaalimmat tuote-palvelu-konseptit, jotka johtavat edelleen prosessien suurempaan teknologiseen kehitykseen ja kilpailukyvyn kestävämpään parantumiseen.

KW - innovation management

KW - forest industry

KW - modelling

KW - system integration and networking

KW - SIN

KW - innovation processes

KW - collaboration

KW - customers

KW - networking

KW - competitiveness

M3 - Master's thesis

SN - 951-38-6877-X

T3 - VTT Publications

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pesonen P. Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa: Diplomityö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 130 p.