Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta

Translated title of the contribution: Interservice inspection of storage tank floors

Kari Lahdenperä

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonnassa käytetään eri menetelmiä. Vuotokenttämenetelmällä voidaan havaita pistemäisiä jyrkkäreunaisia ala- ja yläpinnan korroosiokuoppia, joiden syvyys on yli 50 % materiaalin paksuudesta. Hitaasti syvenevä ohentuma voi jäädä havaitsematta. Yläpinnan kunto ratkaisee saavutettavan herkkyyden. Pyörrevirtamenetelmällä voidaan saavuttaa lähes sama herkkyys. Koska mittaustapa on absoluuttinen, sillä voidaan havaita myös hitaasti syvenevät laaja-alaiset ohentumat. Pyörrevirtamenetelmä lienee herkempi yläpinnan epätasaisuudelle. Pyörrevirta- ja vuotokenttämenetelmillä saatavat näyttämät ovat verrannollisia vikojen tilavuuteen ja muotoon. Näillä menetelmillä ei pystytä arvioimaan löydettävien vikojen syvyyttä. Myöskään poikkipinnaltaan pieniä vikoja ei voida havaita, vaikka ne ulottuisivat materiaalin läpi. Menetelmien etuina ovat suuri nopeus ja yksinkertaisuus. Ultraäänimenetelmä on ainoa menetelmä, jolla voidaan määrittää pohjan alapinnalla olevien vikojen syvyys. Lisäksi sillä voidaan havaita jo vähäisetkin alapinnan syöpymät, joiden syvyys on alla 10 % pohjan paksuudesta. Syvyyden määritykseen on parasta käyttää digitaalista A-näytöllä varustettua ultraäänilaitetta. Alapinnan korroosion etsintään kannattaa käyttää kulmaluotausta. Tällöin hitaampaa normaaliluotausta tarvitaan vain korrodoituneiden alueiden materiaalin paksuuden määrityksessä. Kulmaluotauksella saavutetaan nopeusetua vain, mikäli pääosa alapinnasta on hyväkuntoista. Tutkimuksessa käytettiin pohjien testaukseen sekä mekanisoitua että käsivaraista ultraääniluotausta. Mikäli testauspinnan laatu on hyvä, mekanisoitu menetelmä sopii hyvin luotaukseen. Mikäli testattava materiaali on ohutta (esim. 7 mm) ja yläpinta on korrodoitunut, testauksen suoritus tulee vaikeaksi. Ongelmat aiheutuvat korrodoituneen levyn yläpinnan kuopista saatavista "geelikaiusta". Tämän takia kulmaluotaus suoritettiin tällaisissa tapauksissa käsivaraisesti. Käsivarainen menetelmä on liian hidas pohjan 100-prosenttiseen testaukseen. Testaus suoritetaan testauslinjoja pitkin. Näin saadaan kuva siitä, kuinka laajalti alapinta on korroosion vaurioittamaa. Tutkimuksessa testattiin ultraäänimenetelmällä kahdeksan säiliön pohjaa ja kahden säiliön vaippa. Vain yhdestä säiliöstä löydettiin alapinnan vakavaa korroosiota. Korroosiovaurio muodostui laajoista tasaisesti syöpyneistä alueista. Samassa pohjassa oli lisäksi kaksi korroosion aiheuttamaa reikää. Niiden kohdalla oli pohjahiekassa pystyssä oleva puutappi. Kahdessa säiliössä oli särömäisen vian aiheuttama vuoto.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages25
    ISBN (Electronic)951-38-5145-1
    ISBN (Print)951-38-5144-3
    Publication statusPublished - 1997
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1854
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • storage tanks
    • ultrasonic tests
    • nondestructive tests
    • corrosion

    Cite this

    Lahdenperä, K. (1997). Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1854
    Lahdenperä, Kari. / Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 25 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1854).
    @book{9f84adb53fed4aefb27a07e33a7b27e0,
    title = "Varastos{\"a}ili{\"o}iden pohjien kunnonvalvonta",
    abstract = "Varastos{\"a}ili{\"o}iden pohjien kunnonvalvonnassa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n eri menetelmi{\"a}. Vuotokentt{\"a}menetelm{\"a}ll{\"a} voidaan havaita pistem{\"a}isi{\"a} jyrkk{\"a}reunaisia ala- ja yl{\"a}pinnan korroosiokuoppia, joiden syvyys on yli 50 {\%} materiaalin paksuudesta. Hitaasti syvenev{\"a} ohentuma voi j{\"a}{\"a}d{\"a} havaitsematta. Yl{\"a}pinnan kunto ratkaisee saavutettavan herkkyyden. Py{\"o}rrevirtamenetelm{\"a}ll{\"a} voidaan saavuttaa l{\"a}hes sama herkkyys. Koska mittaustapa on absoluuttinen, sill{\"a} voidaan havaita my{\"o}s hitaasti syvenev{\"a}t laaja-alaiset ohentumat. Py{\"o}rrevirtamenetelm{\"a} lienee herkempi yl{\"a}pinnan ep{\"a}tasaisuudelle. Py{\"o}rrevirta- ja vuotokentt{\"a}menetelmill{\"a} saatavat n{\"a}ytt{\"a}m{\"a}t ovat verrannollisia vikojen tilavuuteen ja muotoon. N{\"a}ill{\"a} menetelmill{\"a} ei pystyt{\"a} arvioimaan l{\"o}ydett{\"a}vien vikojen syvyytt{\"a}. My{\"o}sk{\"a}{\"a}n poikkipinnaltaan pieni{\"a} vikoja ei voida havaita, vaikka ne ulottuisivat materiaalin l{\"a}pi. Menetelmien etuina ovat suuri nopeus ja yksinkertaisuus. Ultra{\"a}{\"a}nimenetelm{\"a} on ainoa menetelm{\"a}, jolla voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} pohjan alapinnalla olevien vikojen syvyys. Lis{\"a}ksi sill{\"a} voidaan havaita jo v{\"a}h{\"a}isetkin alapinnan sy{\"o}pym{\"a}t, joiden syvyys on alla 10 {\%} pohjan paksuudesta. Syvyyden m{\"a}{\"a}ritykseen on parasta k{\"a}ytt{\"a}{\"a} digitaalista A-n{\"a}yt{\"o}ll{\"a} varustettua ultra{\"a}{\"a}nilaitetta. Alapinnan korroosion etsint{\"a}{\"a}n kannattaa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kulmaluotausta. T{\"a}ll{\"o}in hitaampaa normaaliluotausta tarvitaan vain korrodoituneiden alueiden materiaalin paksuuden m{\"a}{\"a}rityksess{\"a}. Kulmaluotauksella saavutetaan nopeusetua vain, mik{\"a}li p{\"a}{\"a}osa alapinnasta on hyv{\"a}kuntoista. Tutkimuksessa k{\"a}ytettiin pohjien testaukseen sek{\"a} mekanisoitua ett{\"a} k{\"a}sivaraista ultra{\"a}{\"a}niluotausta. Mik{\"a}li testauspinnan laatu on hyv{\"a}, mekanisoitu menetelm{\"a} sopii hyvin luotaukseen. Mik{\"a}li testattava materiaali on ohutta (esim. 7 mm) ja yl{\"a}pinta on korrodoitunut, testauksen suoritus tulee vaikeaksi. Ongelmat aiheutuvat korrodoituneen levyn yl{\"a}pinnan kuopista saatavista {"}geelikaiusta{"}. T{\"a}m{\"a}n takia kulmaluotaus suoritettiin t{\"a}llaisissa tapauksissa k{\"a}sivaraisesti. K{\"a}sivarainen menetelm{\"a} on liian hidas pohjan 100-prosenttiseen testaukseen. Testaus suoritetaan testauslinjoja pitkin. N{\"a}in saadaan kuva siit{\"a}, kuinka laajalti alapinta on korroosion vaurioittamaa. Tutkimuksessa testattiin ultra{\"a}{\"a}nimenetelm{\"a}ll{\"a} kahdeksan s{\"a}ili{\"o}n pohjaa ja kahden s{\"a}ili{\"o}n vaippa. Vain yhdest{\"a} s{\"a}ili{\"o}st{\"a} l{\"o}ydettiin alapinnan vakavaa korroosiota. Korroosiovaurio muodostui laajoista tasaisesti sy{\"o}pyneist{\"a} alueista. Samassa pohjassa oli lis{\"a}ksi kaksi korroosion aiheuttamaa reik{\"a}{\"a}. Niiden kohdalla oli pohjahiekassa pystyss{\"a} oleva puutappi. Kahdessa s{\"a}ili{\"o}ss{\"a} oli s{\"a}r{\"o}m{\"a}isen vian aiheuttama vuoto.",
    keywords = "storage tanks, ultrasonic tests, nondestructive tests, corrosion",
    author = "Kari Lahdenper{\"a}",
    year = "1997",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-5144-3",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1854",
    address = "Finland",

    }

    Lahdenperä, K 1997, Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1854, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta. / Lahdenperä, Kari.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 25 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1854).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta

    AU - Lahdenperä, Kari

    PY - 1997

    Y1 - 1997

    N2 - Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonnassa käytetään eri menetelmiä. Vuotokenttämenetelmällä voidaan havaita pistemäisiä jyrkkäreunaisia ala- ja yläpinnan korroosiokuoppia, joiden syvyys on yli 50 % materiaalin paksuudesta. Hitaasti syvenevä ohentuma voi jäädä havaitsematta. Yläpinnan kunto ratkaisee saavutettavan herkkyyden. Pyörrevirtamenetelmällä voidaan saavuttaa lähes sama herkkyys. Koska mittaustapa on absoluuttinen, sillä voidaan havaita myös hitaasti syvenevät laaja-alaiset ohentumat. Pyörrevirtamenetelmä lienee herkempi yläpinnan epätasaisuudelle. Pyörrevirta- ja vuotokenttämenetelmillä saatavat näyttämät ovat verrannollisia vikojen tilavuuteen ja muotoon. Näillä menetelmillä ei pystytä arvioimaan löydettävien vikojen syvyyttä. Myöskään poikkipinnaltaan pieniä vikoja ei voida havaita, vaikka ne ulottuisivat materiaalin läpi. Menetelmien etuina ovat suuri nopeus ja yksinkertaisuus. Ultraäänimenetelmä on ainoa menetelmä, jolla voidaan määrittää pohjan alapinnalla olevien vikojen syvyys. Lisäksi sillä voidaan havaita jo vähäisetkin alapinnan syöpymät, joiden syvyys on alla 10 % pohjan paksuudesta. Syvyyden määritykseen on parasta käyttää digitaalista A-näytöllä varustettua ultraäänilaitetta. Alapinnan korroosion etsintään kannattaa käyttää kulmaluotausta. Tällöin hitaampaa normaaliluotausta tarvitaan vain korrodoituneiden alueiden materiaalin paksuuden määrityksessä. Kulmaluotauksella saavutetaan nopeusetua vain, mikäli pääosa alapinnasta on hyväkuntoista. Tutkimuksessa käytettiin pohjien testaukseen sekä mekanisoitua että käsivaraista ultraääniluotausta. Mikäli testauspinnan laatu on hyvä, mekanisoitu menetelmä sopii hyvin luotaukseen. Mikäli testattava materiaali on ohutta (esim. 7 mm) ja yläpinta on korrodoitunut, testauksen suoritus tulee vaikeaksi. Ongelmat aiheutuvat korrodoituneen levyn yläpinnan kuopista saatavista "geelikaiusta". Tämän takia kulmaluotaus suoritettiin tällaisissa tapauksissa käsivaraisesti. Käsivarainen menetelmä on liian hidas pohjan 100-prosenttiseen testaukseen. Testaus suoritetaan testauslinjoja pitkin. Näin saadaan kuva siitä, kuinka laajalti alapinta on korroosion vaurioittamaa. Tutkimuksessa testattiin ultraäänimenetelmällä kahdeksan säiliön pohjaa ja kahden säiliön vaippa. Vain yhdestä säiliöstä löydettiin alapinnan vakavaa korroosiota. Korroosiovaurio muodostui laajoista tasaisesti syöpyneistä alueista. Samassa pohjassa oli lisäksi kaksi korroosion aiheuttamaa reikää. Niiden kohdalla oli pohjahiekassa pystyssä oleva puutappi. Kahdessa säiliössä oli särömäisen vian aiheuttama vuoto.

    AB - Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonnassa käytetään eri menetelmiä. Vuotokenttämenetelmällä voidaan havaita pistemäisiä jyrkkäreunaisia ala- ja yläpinnan korroosiokuoppia, joiden syvyys on yli 50 % materiaalin paksuudesta. Hitaasti syvenevä ohentuma voi jäädä havaitsematta. Yläpinnan kunto ratkaisee saavutettavan herkkyyden. Pyörrevirtamenetelmällä voidaan saavuttaa lähes sama herkkyys. Koska mittaustapa on absoluuttinen, sillä voidaan havaita myös hitaasti syvenevät laaja-alaiset ohentumat. Pyörrevirtamenetelmä lienee herkempi yläpinnan epätasaisuudelle. Pyörrevirta- ja vuotokenttämenetelmillä saatavat näyttämät ovat verrannollisia vikojen tilavuuteen ja muotoon. Näillä menetelmillä ei pystytä arvioimaan löydettävien vikojen syvyyttä. Myöskään poikkipinnaltaan pieniä vikoja ei voida havaita, vaikka ne ulottuisivat materiaalin läpi. Menetelmien etuina ovat suuri nopeus ja yksinkertaisuus. Ultraäänimenetelmä on ainoa menetelmä, jolla voidaan määrittää pohjan alapinnalla olevien vikojen syvyys. Lisäksi sillä voidaan havaita jo vähäisetkin alapinnan syöpymät, joiden syvyys on alla 10 % pohjan paksuudesta. Syvyyden määritykseen on parasta käyttää digitaalista A-näytöllä varustettua ultraäänilaitetta. Alapinnan korroosion etsintään kannattaa käyttää kulmaluotausta. Tällöin hitaampaa normaaliluotausta tarvitaan vain korrodoituneiden alueiden materiaalin paksuuden määrityksessä. Kulmaluotauksella saavutetaan nopeusetua vain, mikäli pääosa alapinnasta on hyväkuntoista. Tutkimuksessa käytettiin pohjien testaukseen sekä mekanisoitua että käsivaraista ultraääniluotausta. Mikäli testauspinnan laatu on hyvä, mekanisoitu menetelmä sopii hyvin luotaukseen. Mikäli testattava materiaali on ohutta (esim. 7 mm) ja yläpinta on korrodoitunut, testauksen suoritus tulee vaikeaksi. Ongelmat aiheutuvat korrodoituneen levyn yläpinnan kuopista saatavista "geelikaiusta". Tämän takia kulmaluotaus suoritettiin tällaisissa tapauksissa käsivaraisesti. Käsivarainen menetelmä on liian hidas pohjan 100-prosenttiseen testaukseen. Testaus suoritetaan testauslinjoja pitkin. Näin saadaan kuva siitä, kuinka laajalti alapinta on korroosion vaurioittamaa. Tutkimuksessa testattiin ultraäänimenetelmällä kahdeksan säiliön pohjaa ja kahden säiliön vaippa. Vain yhdestä säiliöstä löydettiin alapinnan vakavaa korroosiota. Korroosiovaurio muodostui laajoista tasaisesti syöpyneistä alueista. Samassa pohjassa oli lisäksi kaksi korroosion aiheuttamaa reikää. Niiden kohdalla oli pohjahiekassa pystyssä oleva puutappi. Kahdessa säiliössä oli särömäisen vian aiheuttama vuoto.

    KW - storage tanks

    KW - ultrasonic tests

    KW - nondestructive tests

    KW - corrosion

    M3 - Report

    SN - 951-38-5144-3

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lahdenperä K. Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1997. 25 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1854).