Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset

Heikki Kanner, Mikko Malmivuo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomessa on käytettävä henkilö- ja pakettiautoissa nastoitettuja tai nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joulukuun alusta helmikuun loppuun. Renkaiden pitokyvylle talvisissa olosuhteissa ei kuitenkaan ole asetettu mitään vaatimuksia. Talvirengastesteissä on kuitenkin havaittu, että jääkeleillä Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen talvirenkaiden pitokyky on huomattavasti pienempi kuin pohjoismaisiin oloihin suunniteltujen kitkarenkaiden pitokyky. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kannattaisiko Suomessa asettaa kitkarenkaille jääpitohyväksyntävaatimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää skenaarioita: A) nykytilannetta, jossa henkilöautojen ja pakettiautojen erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan; B) tilannetta, jossa erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä; C) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa ja D) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä. Työssä selvitettiin jääpitohyväksynävaatimuksen säätämiskustannukset, testin kehittämiskustannukset, testauskustannukset, valvontakustannukset ja onnettomuuskustannukset. Onnettomuuskustannukset arvioitiin yhdistämällä talvirengastyyppien turvallisuustutkimusten tuloksia rengastestien tuloksiin. Tulosten mukaan pohjoismaisen kitkarenkaan onnettomuusriski on talvirengaskaudella 7 % ja Keski-Euroopan kitkarenkaan 10 % suurempi kuin nastarenkaan. Jo ensimmäisenä vuonna jääpitohyväksynnän onnettomuuskustannussäästöt ylittävät kustannukset nykytilanteessa 60 000 eurolla ja kitkarengasasteen kolminkertaistuessa 1,9 miljoonalla eurolla. Sen jälkeisinä vuosina jääpitohyväksynnän vuosittaiset onnettomuuskustannussäästöt ylittävät keskimääräiset kustannukset skenaariosta riippuen 0,5 miljoonalla eurolla tai 2,4 miljoonalla eurolla. Jääpitohyväksynnällä ei ole suoria vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, yhdyskunta-rakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön eikä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Onnettomuuksien vähenemisen myötä pienenevät kuitenkin liikenteen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Jääpitohyväksyntä lisää testaustoimintaa ja edistää Lapin kehittymistä. Jääpitohyväksynnän leviäminen Ruotsiin ja Norjaan parantaisi Pohjoismaiden liikenneturvallisuutta, helpottaisi rajamuodollisuuksia ja toisi hyväksyttyjen kitkarenkaiden valmistajille laajemmat markkinat.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages31
Publication statusPublished - 2015
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Asiakasraportti
VolumeVTT-CR-00364-15

Cite this

Kanner, H., & Malmivuo, M. (2015). Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Asiakasraportti, Vol.. VTT-CR-00364-15
Kanner, Heikki ; Malmivuo, Mikko. / Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 31 p. (VTT Asiakasraportti, Vol. VTT-CR-00364-15).
@book{7647aaf80a8146bc80b70493f661e208,
title = "J{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynn{\"a}n yhteiskuntataloudelliset vaikutukset",
abstract = "Suomessa on k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} henkil{\"o}- ja pakettiautoissa nastoitettuja tai nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joulukuun alusta helmikuun loppuun. Renkaiden pitokyvylle talvisissa olosuhteissa ei kuitenkaan ole asetettu mit{\"a}{\"a}n vaatimuksia. Talvirengastesteiss{\"a} on kuitenkin havaittu, ett{\"a} j{\"a}{\"a}keleill{\"a} Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen talvirenkaiden pitokyky on huomattavasti pienempi kuin pohjoismaisiin oloihin suunniteltujen kitkarenkaiden pitokyky. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, kannattaisiko Suomessa asettaa kitkarenkaille j{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynt{\"a}vaatimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin nelj{\"a}{\"a} skenaarioita: A) nykytilannetta, jossa henkil{\"o}autojen ja pakettiautojen erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyv{\"a}t ennallaan; B) tilannetta, jossa erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyv{\"a}t ennallaan, mutta j{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynt{\"a} on k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}; C) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa ja D) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa, mutta j{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynt{\"a} on k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Ty{\"o}ss{\"a} selvitettiin j{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksyn{\"a}vaatimuksen s{\"a}{\"a}t{\"a}miskustannukset, testin kehitt{\"a}miskustannukset, testauskustannukset, valvontakustannukset ja onnettomuuskustannukset. Onnettomuuskustannukset arvioitiin yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a} talvirengastyyppien turvallisuustutkimusten tuloksia rengastestien tuloksiin. Tulosten mukaan pohjoismaisen kitkarenkaan onnettomuusriski on talvirengaskaudella 7 {\%} ja Keski-Euroopan kitkarenkaan 10 {\%} suurempi kuin nastarenkaan. Jo ensimm{\"a}isen{\"a} vuonna j{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynn{\"a}n onnettomuuskustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t ylitt{\"a}v{\"a}t kustannukset nykytilanteessa 60 000 eurolla ja kitkarengasasteen kolminkertaistuessa 1,9 miljoonalla eurolla. Sen j{\"a}lkeisin{\"a} vuosina j{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynn{\"a}n vuosittaiset onnettomuuskustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t ylitt{\"a}v{\"a}t keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset kustannukset skenaariosta riippuen 0,5 miljoonalla eurolla tai 2,4 miljoonalla eurolla. J{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynn{\"a}ll{\"a} ei ole suoria vaikutuksia maaper{\"a}{\"a}n, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eli{\"o}ihin, n{\"a}iden keskin{\"a}isiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, yhdyskunta-rakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperint{\"o}{\"o}n eik{\"a} luonnonvarojen hy{\"o}dynt{\"a}miseen. Onnettomuuksien v{\"a}henemisen my{\"o}t{\"a} pienenev{\"a}t kuitenkin liikenteen kielteiset vaikutukset ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n ja ihmisiin. J{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynt{\"a} lis{\"a}{\"a} testaustoimintaa ja edist{\"a}{\"a} Lapin kehittymist{\"a}. J{\"a}{\"a}pitohyv{\"a}ksynn{\"a}n levi{\"a}minen Ruotsiin ja Norjaan parantaisi Pohjoismaiden liikenneturvallisuutta, helpottaisi rajamuodollisuuksia ja toisi hyv{\"a}ksyttyjen kitkarenkaiden valmistajille laajemmat markkinat.",
author = "Heikki Kanner and Mikko Malmivuo",
note = "Project code: 104977",
year = "2015",
language = "Finnish",
series = "VTT Asiakasraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kanner, H & Malmivuo, M 2015, Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. VTT Asiakasraportti, vol. VTT-CR-00364-15, VTT Technical Research Centre of Finland.

Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. / Kanner, Heikki; Malmivuo, Mikko.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 31 p. (VTT Asiakasraportti, Vol. VTT-CR-00364-15).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset

AU - Kanner, Heikki

AU - Malmivuo, Mikko

N1 - Project code: 104977

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Suomessa on käytettävä henkilö- ja pakettiautoissa nastoitettuja tai nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joulukuun alusta helmikuun loppuun. Renkaiden pitokyvylle talvisissa olosuhteissa ei kuitenkaan ole asetettu mitään vaatimuksia. Talvirengastesteissä on kuitenkin havaittu, että jääkeleillä Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen talvirenkaiden pitokyky on huomattavasti pienempi kuin pohjoismaisiin oloihin suunniteltujen kitkarenkaiden pitokyky. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kannattaisiko Suomessa asettaa kitkarenkaille jääpitohyväksyntävaatimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää skenaarioita: A) nykytilannetta, jossa henkilöautojen ja pakettiautojen erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan; B) tilannetta, jossa erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä; C) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa ja D) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä. Työssä selvitettiin jääpitohyväksynävaatimuksen säätämiskustannukset, testin kehittämiskustannukset, testauskustannukset, valvontakustannukset ja onnettomuuskustannukset. Onnettomuuskustannukset arvioitiin yhdistämällä talvirengastyyppien turvallisuustutkimusten tuloksia rengastestien tuloksiin. Tulosten mukaan pohjoismaisen kitkarenkaan onnettomuusriski on talvirengaskaudella 7 % ja Keski-Euroopan kitkarenkaan 10 % suurempi kuin nastarenkaan. Jo ensimmäisenä vuonna jääpitohyväksynnän onnettomuuskustannussäästöt ylittävät kustannukset nykytilanteessa 60 000 eurolla ja kitkarengasasteen kolminkertaistuessa 1,9 miljoonalla eurolla. Sen jälkeisinä vuosina jääpitohyväksynnän vuosittaiset onnettomuuskustannussäästöt ylittävät keskimääräiset kustannukset skenaariosta riippuen 0,5 miljoonalla eurolla tai 2,4 miljoonalla eurolla. Jääpitohyväksynnällä ei ole suoria vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, yhdyskunta-rakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön eikä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Onnettomuuksien vähenemisen myötä pienenevät kuitenkin liikenteen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Jääpitohyväksyntä lisää testaustoimintaa ja edistää Lapin kehittymistä. Jääpitohyväksynnän leviäminen Ruotsiin ja Norjaan parantaisi Pohjoismaiden liikenneturvallisuutta, helpottaisi rajamuodollisuuksia ja toisi hyväksyttyjen kitkarenkaiden valmistajille laajemmat markkinat.

AB - Suomessa on käytettävä henkilö- ja pakettiautoissa nastoitettuja tai nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joulukuun alusta helmikuun loppuun. Renkaiden pitokyvylle talvisissa olosuhteissa ei kuitenkaan ole asetettu mitään vaatimuksia. Talvirengastesteissä on kuitenkin havaittu, että jääkeleillä Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen talvirenkaiden pitokyky on huomattavasti pienempi kuin pohjoismaisiin oloihin suunniteltujen kitkarenkaiden pitokyky. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kannattaisiko Suomessa asettaa kitkarenkaille jääpitohyväksyntävaatimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää skenaarioita: A) nykytilannetta, jossa henkilöautojen ja pakettiautojen erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan; B) tilannetta, jossa erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä; C) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa ja D) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä. Työssä selvitettiin jääpitohyväksynävaatimuksen säätämiskustannukset, testin kehittämiskustannukset, testauskustannukset, valvontakustannukset ja onnettomuuskustannukset. Onnettomuuskustannukset arvioitiin yhdistämällä talvirengastyyppien turvallisuustutkimusten tuloksia rengastestien tuloksiin. Tulosten mukaan pohjoismaisen kitkarenkaan onnettomuusriski on talvirengaskaudella 7 % ja Keski-Euroopan kitkarenkaan 10 % suurempi kuin nastarenkaan. Jo ensimmäisenä vuonna jääpitohyväksynnän onnettomuuskustannussäästöt ylittävät kustannukset nykytilanteessa 60 000 eurolla ja kitkarengasasteen kolminkertaistuessa 1,9 miljoonalla eurolla. Sen jälkeisinä vuosina jääpitohyväksynnän vuosittaiset onnettomuuskustannussäästöt ylittävät keskimääräiset kustannukset skenaariosta riippuen 0,5 miljoonalla eurolla tai 2,4 miljoonalla eurolla. Jääpitohyväksynnällä ei ole suoria vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, yhdyskunta-rakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön eikä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Onnettomuuksien vähenemisen myötä pienenevät kuitenkin liikenteen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Jääpitohyväksyntä lisää testaustoimintaa ja edistää Lapin kehittymistä. Jääpitohyväksynnän leviäminen Ruotsiin ja Norjaan parantaisi Pohjoismaiden liikenneturvallisuutta, helpottaisi rajamuodollisuuksia ja toisi hyväksyttyjen kitkarenkaiden valmistajille laajemmat markkinat.

M3 - Report

T3 - VTT Asiakasraportti

BT - Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Kanner H, Malmivuo M. Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 31 p. (VTT Asiakasraportti, Vol. VTT-CR-00364-15).