Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset

Suomessa on käytettävä henkilö- ja pakettiautoissa nastoitettuja tai nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joulukuun alusta helmikuun loppuun. Renkaiden pitokyvylle talvisissa olosuhteissa ei kuitenkaan ole asetettu mitään vaatimuksia. Talvirengastesteissä on kuitenkin havaittu, että jääkeleillä Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen talvirenkaiden pitokyky on huomattavasti pienempi kuin pohjoismaisiin oloihin suunniteltujen kitkarenkaiden pitokyky. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kannattaisiko Suomessa asettaa kitkarenkaille jääpitohyväksyntävaatimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää skenaarioita: A) nykytilannetta, jossa henkilöautojen ja pakettiautojen erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan; B) tilannetta, jossa erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä; C) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa ja D) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa, mutta jääpitohyväksyntä on käytössä. Työssä selvitettiin jääpitohyväksynävaatimuksen säätämiskustannukset, testin kehittämiskustannukset, testauskustannukset, valvontakustannukset ja onnettomuuskustannukset. Onnettomuuskustannukset arvioitiin yhdistämällä talvirengastyyppien turvallisuustutkimusten tuloksia rengastestien tuloksiin. Tulosten mukaan pohjoismaisen kitkarenkaan onnettomuusriski on talvirengaskaudella 7 % ja Keski-Euroopan kitkarenkaan 10 % suurempi kuin nastarenkaan. Jo ensimmäisenä vuonna jääpitohyväksynnän onnettomuuskustannussäästöt ylittävät kustannukset nykytilanteessa 60 000 eurolla ja kitkarengasasteen kolminkertaistuessa 1,9 miljoonalla eurolla. Sen jälkeisinä vuosina jääpitohyväksynnän vuosittaiset onnettomuuskustannussäästöt ylittävät keskimääräiset kustannukset skenaariosta riippuen 0,5 miljoonalla eurolla tai 2,4 miljoonalla eurolla. Jääpitohyväksynnällä ei ole suoria vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, yhdyskunta-rakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön eikä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Onnettomuuksien vähenemisen myötä pienenevät kuitenkin liikenteen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Jääpitohyväksyntä lisää testaustoimintaa ja edistää Lapin kehittymistä. Jääpitohyväksynnän leviäminen Ruotsiin ja Norjaan parantaisi Pohjoismaiden liikenneturvallisuutta, helpottaisi rajamuodollisuuksia ja toisi hyväksyttyjen kitkarenkaiden valmistajille laajemmat markkinat.