TY - BOOK
T1 - Jätepaperin polton ympäristövaikutukset systeemiratkaisuna
AU - Palanterä, Risto
PY - 1996
Y1 - 1996
N2 - Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kierrätettäväksi kelpaamattomien tai vaikeasti kierrätettävien jätepaperilaatujen polttomahdollisuudet ja polton päästöt. Vaihtoehtoisten jätepaperin käsittelytapojen - polton, kaatopaikkasijoituksen ja kuituraaka-ainekäytön - ympäristövaikutuksia tutkittiin systeemianalyysin avulla. Keräyspaperin käyttöä energiantuotantoon suositellaan yleensä silloin, kun keräyspaperista on ylitarjontaa tai se ei laadullisesti kelpaa uusiomassan valmistukseen. Eräiden tutkimusten perusteella on myös ehdotettu, että kaikki keräyspaperi olisi hyödyllisintä käyttää polttoaineena. Polttokokeiden jätepaperilaaduksi valittiin tiivispaperihylkyrullat, paalattu ruskea käärepaperi sekä tarrapaperin ja murskatun rakennusjätepuun seos. Kokeet ajettiin Mäntän Energia Oy:n kerrosleijupolttokattilalla. Paperin massavirta oli noin 3 t/h ja osuus polttoainetehosta keskimäärin 20 %. Ennen jokaista paperinpolttokoetta ajettiin nollakoe pelkällä turpeella. Polttokokeiden perusteella vaikuttaa siltä, ettei turpeen korvaaminen paperilla energiantuotannossa vähennä poltossa syntyviä savukaasupäästöjä, mutta muuttaa jonkin verran niiden koostumusta. Tuloksia tarkasteltaessa on vaikea löytää sel-keää linjaa, jonka mukaan päästöt eri vaihtoehdoissa kehittyvät. Jokaisella paperilajilla oli jokin päästökomponentti, jonka suhteen se oli selvästi muita heikompi. Hiilimonoksidi-, typpioksiduuli- ja suolahappopäästöt olivat kaikissa paperinpolttokokeissa nollakoetta suuremmat. Ympäristön kannalta merkittävin ero oli turpeesta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen väheneminen, kun osa polttoaineesta korvataan paperilla. Verrattaessa keräyspaperin energiahyötykäytön ympäristövaikutuksia kaatopaikkasijoittamiseen tärkein ero on kasvihuonekaasupäästöjen määrän pieneneminen. Myös kaatopaikasta tulevan metaanin määrä vähenee. Muiden päästöjen erot, esimerkiksi SO2- ja NO2-päästöjen happamoitumisvaikutukset, olivat melko pienet. Kiinteän jätteen määrä on huomattavasti pienempi polttovaihtoehdossa. Keräyspaperin toinen hyödyntämisvaihtoehto on käyttö paperi- ja kartonkituotteiden raaka-aineena. Vertailu polttoon osoitti, että raaka-ainekäytössä päästöt ilmakehään lisääntyvät, päästöt vesistöön pienenevät ja puunkulutus pienenee. Jos kasvihuonekaasujen paino ympäristövaikutusten arvioinnissa on merkittävä, tulosten valossa jätepaperin poltto on mielenkiintoinen mahdollisuus sekä kaatopaikkasijoituksen että uusiokäytön vaihtoehtona.
AB - Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kierrätettäväksi kelpaamattomien tai vaikeasti kierrätettävien jätepaperilaatujen polttomahdollisuudet ja polton päästöt. Vaihtoehtoisten jätepaperin käsittelytapojen - polton, kaatopaikkasijoituksen ja kuituraaka-ainekäytön - ympäristövaikutuksia tutkittiin systeemianalyysin avulla. Keräyspaperin käyttöä energiantuotantoon suositellaan yleensä silloin, kun keräyspaperista on ylitarjontaa tai se ei laadullisesti kelpaa uusiomassan valmistukseen. Eräiden tutkimusten perusteella on myös ehdotettu, että kaikki keräyspaperi olisi hyödyllisintä käyttää polttoaineena. Polttokokeiden jätepaperilaaduksi valittiin tiivispaperihylkyrullat, paalattu ruskea käärepaperi sekä tarrapaperin ja murskatun rakennusjätepuun seos. Kokeet ajettiin Mäntän Energia Oy:n kerrosleijupolttokattilalla. Paperin massavirta oli noin 3 t/h ja osuus polttoainetehosta keskimäärin 20 %. Ennen jokaista paperinpolttokoetta ajettiin nollakoe pelkällä turpeella. Polttokokeiden perusteella vaikuttaa siltä, ettei turpeen korvaaminen paperilla energiantuotannossa vähennä poltossa syntyviä savukaasupäästöjä, mutta muuttaa jonkin verran niiden koostumusta. Tuloksia tarkasteltaessa on vaikea löytää sel-keää linjaa, jonka mukaan päästöt eri vaihtoehdoissa kehittyvät. Jokaisella paperilajilla oli jokin päästökomponentti, jonka suhteen se oli selvästi muita heikompi. Hiilimonoksidi-, typpioksiduuli- ja suolahappopäästöt olivat kaikissa paperinpolttokokeissa nollakoetta suuremmat. Ympäristön kannalta merkittävin ero oli turpeesta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen väheneminen, kun osa polttoaineesta korvataan paperilla. Verrattaessa keräyspaperin energiahyötykäytön ympäristövaikutuksia kaatopaikkasijoittamiseen tärkein ero on kasvihuonekaasupäästöjen määrän pieneneminen. Myös kaatopaikasta tulevan metaanin määrä vähenee. Muiden päästöjen erot, esimerkiksi SO2- ja NO2-päästöjen happamoitumisvaikutukset, olivat melko pienet. Kiinteän jätteen määrä on huomattavasti pienempi polttovaihtoehdossa. Keräyspaperin toinen hyödyntämisvaihtoehto on käyttö paperi- ja kartonkituotteiden raaka-aineena. Vertailu polttoon osoitti, että raaka-ainekäytössä päästöt ilmakehään lisääntyvät, päästöt vesistöön pienenevät ja puunkulutus pienenee. Jos kasvihuonekaasujen paino ympäristövaikutusten arvioinnissa on merkittävä, tulosten valossa jätepaperin poltto on mielenkiintoinen mahdollisuus sekä kaatopaikkasijoituksen että uusiokäytön vaihtoehtona.
KW - waste papers
KW - combustion
KW - papers
KW - wastes
KW - environmental effects
KW - environments
KW - environmental protection
KW - air pollution
KW - energy production
KW - tests
KW - emissions
KW - system analysis
M3 - Report
SN - 951-38-4964-3
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Jätepaperin polton ympäristövaikutukset systeemiratkaisuna
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -