Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen

Jaakko Räsänen, Torsti Siltanen, Tuula Vahlman, Jorma Pääkkönen, Heimo Ojanen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Vuonna 1998 aloitettiin "Menettelytapa ja ohjeet jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentämiseksi" -projekti, joka päättyi syksyllä 2000. Projekti kuului Tekesin Vesihuolto 2001 -teknologiaohjelmaan ja sen päätoteuttajana toimi VTT Kemiantekniikka yhdessä lukuisten kuntien ja yritysten kanssa. Hankkeessa selvitettiin viemärihajun syntymekanismeja sekä tutkittiin kenttäkokeiden avulla eri keinoja, joilla hajuhaittaa voidaan poistaa. Tutkittuihin kohteisiin pyrittiin kenttäkokeiden avulla löytämään sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan edullisin keino vaikuttaa hajuhaittaan. Viemärin haju aiheutuu anaerobisissa olosuhteissa tapahtuvasta mikrobiologisesta toiminnasta. Haitallisin hajua aiheuttava aine on rikkivety, H2S, jota muodostuu hapettomissa olosuhteissa sulfaatista. Hajuhaitat kannattaa pyrkiä ehkäisemään jo viemäriverkoston suunnitteluvaiheessa kiinnittämällä huomio mm. seuraaviin seikkoihin: * paineviemärien pituus (mahdollisimman lyhyt) * paineviemärien mitoitus (riittävä virtausnopeus) * pumppaamojen optimaalinen sijoitus * lietteen laskeutumisen estäminen pumppaamoissa * mahdollisimman tasainen pumppaus. Jos ennakoivista toimenpiteistä huolimatta hajua esiintyy, voidaan hajua aiheuttavien komponenttien pitoisuus mitata kaasuanalysaattoreilla tai vaihtoehtoisesti määrittää aistinvaraisesti näytteen hajupitoisuus. Näin voidaan selvittää hajuhaitan syyt ja valita sen vähentämiseen parhaiten soveltuva menetelmä, kuten esimerkiksi * pumppaamoilman käsittely * pumppaamoiden tai paineviemärien tekniset ratkaisut * jäteveden kemiallinen tai fysikaalinen käsittely. Yksiselitteistä, kaikkiin kohteisiin soveltuvaa tapaa pienentää hajuhaittaa ei voida antaa, vaan kulloinkin käytettävä menetelmä on valittava tapauskohtaisesti. Raportissa kuvataan keinoja, joilla hajun syntymistä voidaan estää oikealla siirtoviemärien suunnittelulla ja joilla mahdolliseen hajuhaittaan voidaan vaikuttaa jäteveden tai pumppaamoilman käsittelyllä.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages55
    ISBN (Print)951-38-5812-X
    Publication statusPublished - 2001
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number2089
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    Sewage
    Odorants

    Keywords

    • waste water
    • sewerage
    • sever gases
    • municipal engineering
    • odours
    • reduction
    • pumping stations
    • force main
    • waste water processing
    • hydrogen sulfide

    Cite this

    Räsänen, J., Siltanen, T., Vahlman, T., Pääkkönen, J., & Ojanen, H. (2001). Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2089
    Räsänen, Jaakko ; Siltanen, Torsti ; Vahlman, Tuula ; Pääkkönen, Jorma ; Ojanen, Heimo. / Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 55 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2089).
    @book{005beeee09f245beb4ccb471050d101d,
    title = "J{\"a}tevesiviem{\"a}rin hajuhaittojen v{\"a}hent{\"a}minen",
    abstract = "Vuonna 1998 aloitettiin {"}Menettelytapa ja ohjeet j{\"a}tevesiviem{\"a}rin hajuhaittojen v{\"a}hent{\"a}miseksi{"} -projekti, joka p{\"a}{\"a}ttyi syksyll{\"a} 2000. Projekti kuului Tekesin Vesihuolto 2001 -teknologiaohjelmaan ja sen p{\"a}{\"a}toteuttajana toimi VTT Kemiantekniikka yhdess{\"a} lukuisten kuntien ja yritysten kanssa. Hankkeessa selvitettiin viem{\"a}rihajun syntymekanismeja sek{\"a} tutkittiin kentt{\"a}kokeiden avulla eri keinoja, joilla hajuhaittaa voidaan poistaa. Tutkittuihin kohteisiin pyrittiin kentt{\"a}kokeiden avulla l{\"o}yt{\"a}m{\"a}{\"a}n sek{\"a} investointi- ett{\"a} k{\"a}ytt{\"o}kustannuksiltaan edullisin keino vaikuttaa hajuhaittaan. Viem{\"a}rin haju aiheutuu anaerobisissa olosuhteissa tapahtuvasta mikrobiologisesta toiminnasta. Haitallisin hajua aiheuttava aine on rikkivety, H2S, jota muodostuu hapettomissa olosuhteissa sulfaatista. Hajuhaitat kannattaa pyrki{\"a} ehk{\"a}isem{\"a}{\"a}n jo viem{\"a}riverkoston suunnitteluvaiheessa kiinnitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} huomio mm. seuraaviin seikkoihin: * paineviem{\"a}rien pituus (mahdollisimman lyhyt) * paineviem{\"a}rien mitoitus (riitt{\"a}v{\"a} virtausnopeus) * pumppaamojen optimaalinen sijoitus * lietteen laskeutumisen est{\"a}minen pumppaamoissa * mahdollisimman tasainen pumppaus. Jos ennakoivista toimenpiteist{\"a} huolimatta hajua esiintyy, voidaan hajua aiheuttavien komponenttien pitoisuus mitata kaasuanalysaattoreilla tai vaihtoehtoisesti m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} aistinvaraisesti n{\"a}ytteen hajupitoisuus. N{\"a}in voidaan selvitt{\"a}{\"a} hajuhaitan syyt ja valita sen v{\"a}hent{\"a}miseen parhaiten soveltuva menetelm{\"a}, kuten esimerkiksi * pumppaamoilman k{\"a}sittely * pumppaamoiden tai paineviem{\"a}rien tekniset ratkaisut * j{\"a}teveden kemiallinen tai fysikaalinen k{\"a}sittely. Yksiselitteist{\"a}, kaikkiin kohteisiin soveltuvaa tapaa pienent{\"a}{\"a} hajuhaittaa ei voida antaa, vaan kulloinkin k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} menetelm{\"a} on valittava tapauskohtaisesti. Raportissa kuvataan keinoja, joilla hajun syntymist{\"a} voidaan est{\"a}{\"a} oikealla siirtoviem{\"a}rien suunnittelulla ja joilla mahdolliseen hajuhaittaan voidaan vaikuttaa j{\"a}teveden tai pumppaamoilman k{\"a}sittelyll{\"a}.",
    keywords = "waste water, sewerage, sever gases, municipal engineering, odours, reduction, pumping stations, force main, waste water processing, hydrogen sulfide",
    author = "Jaakko R{\"a}s{\"a}nen and Torsti Siltanen and Tuula Vahlman and Jorma P{\"a}{\"a}kk{\"o}nen and Heimo Ojanen",
    year = "2001",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-5812-X",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "2089",
    address = "Finland",

    }

    Räsänen, J, Siltanen, T, Vahlman, T, Pääkkönen, J & Ojanen, H 2001, Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2089, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen. / Räsänen, Jaakko; Siltanen, Torsti; Vahlman, Tuula; Pääkkönen, Jorma; Ojanen, Heimo.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 55 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2089).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen

    AU - Räsänen, Jaakko

    AU - Siltanen, Torsti

    AU - Vahlman, Tuula

    AU - Pääkkönen, Jorma

    AU - Ojanen, Heimo

    PY - 2001

    Y1 - 2001

    N2 - Vuonna 1998 aloitettiin "Menettelytapa ja ohjeet jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentämiseksi" -projekti, joka päättyi syksyllä 2000. Projekti kuului Tekesin Vesihuolto 2001 -teknologiaohjelmaan ja sen päätoteuttajana toimi VTT Kemiantekniikka yhdessä lukuisten kuntien ja yritysten kanssa. Hankkeessa selvitettiin viemärihajun syntymekanismeja sekä tutkittiin kenttäkokeiden avulla eri keinoja, joilla hajuhaittaa voidaan poistaa. Tutkittuihin kohteisiin pyrittiin kenttäkokeiden avulla löytämään sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan edullisin keino vaikuttaa hajuhaittaan. Viemärin haju aiheutuu anaerobisissa olosuhteissa tapahtuvasta mikrobiologisesta toiminnasta. Haitallisin hajua aiheuttava aine on rikkivety, H2S, jota muodostuu hapettomissa olosuhteissa sulfaatista. Hajuhaitat kannattaa pyrkiä ehkäisemään jo viemäriverkoston suunnitteluvaiheessa kiinnittämällä huomio mm. seuraaviin seikkoihin: * paineviemärien pituus (mahdollisimman lyhyt) * paineviemärien mitoitus (riittävä virtausnopeus) * pumppaamojen optimaalinen sijoitus * lietteen laskeutumisen estäminen pumppaamoissa * mahdollisimman tasainen pumppaus. Jos ennakoivista toimenpiteistä huolimatta hajua esiintyy, voidaan hajua aiheuttavien komponenttien pitoisuus mitata kaasuanalysaattoreilla tai vaihtoehtoisesti määrittää aistinvaraisesti näytteen hajupitoisuus. Näin voidaan selvittää hajuhaitan syyt ja valita sen vähentämiseen parhaiten soveltuva menetelmä, kuten esimerkiksi * pumppaamoilman käsittely * pumppaamoiden tai paineviemärien tekniset ratkaisut * jäteveden kemiallinen tai fysikaalinen käsittely. Yksiselitteistä, kaikkiin kohteisiin soveltuvaa tapaa pienentää hajuhaittaa ei voida antaa, vaan kulloinkin käytettävä menetelmä on valittava tapauskohtaisesti. Raportissa kuvataan keinoja, joilla hajun syntymistä voidaan estää oikealla siirtoviemärien suunnittelulla ja joilla mahdolliseen hajuhaittaan voidaan vaikuttaa jäteveden tai pumppaamoilman käsittelyllä.

    AB - Vuonna 1998 aloitettiin "Menettelytapa ja ohjeet jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentämiseksi" -projekti, joka päättyi syksyllä 2000. Projekti kuului Tekesin Vesihuolto 2001 -teknologiaohjelmaan ja sen päätoteuttajana toimi VTT Kemiantekniikka yhdessä lukuisten kuntien ja yritysten kanssa. Hankkeessa selvitettiin viemärihajun syntymekanismeja sekä tutkittiin kenttäkokeiden avulla eri keinoja, joilla hajuhaittaa voidaan poistaa. Tutkittuihin kohteisiin pyrittiin kenttäkokeiden avulla löytämään sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan edullisin keino vaikuttaa hajuhaittaan. Viemärin haju aiheutuu anaerobisissa olosuhteissa tapahtuvasta mikrobiologisesta toiminnasta. Haitallisin hajua aiheuttava aine on rikkivety, H2S, jota muodostuu hapettomissa olosuhteissa sulfaatista. Hajuhaitat kannattaa pyrkiä ehkäisemään jo viemäriverkoston suunnitteluvaiheessa kiinnittämällä huomio mm. seuraaviin seikkoihin: * paineviemärien pituus (mahdollisimman lyhyt) * paineviemärien mitoitus (riittävä virtausnopeus) * pumppaamojen optimaalinen sijoitus * lietteen laskeutumisen estäminen pumppaamoissa * mahdollisimman tasainen pumppaus. Jos ennakoivista toimenpiteistä huolimatta hajua esiintyy, voidaan hajua aiheuttavien komponenttien pitoisuus mitata kaasuanalysaattoreilla tai vaihtoehtoisesti määrittää aistinvaraisesti näytteen hajupitoisuus. Näin voidaan selvittää hajuhaitan syyt ja valita sen vähentämiseen parhaiten soveltuva menetelmä, kuten esimerkiksi * pumppaamoilman käsittely * pumppaamoiden tai paineviemärien tekniset ratkaisut * jäteveden kemiallinen tai fysikaalinen käsittely. Yksiselitteistä, kaikkiin kohteisiin soveltuvaa tapaa pienentää hajuhaittaa ei voida antaa, vaan kulloinkin käytettävä menetelmä on valittava tapauskohtaisesti. Raportissa kuvataan keinoja, joilla hajun syntymistä voidaan estää oikealla siirtoviemärien suunnittelulla ja joilla mahdolliseen hajuhaittaan voidaan vaikuttaa jäteveden tai pumppaamoilman käsittelyllä.

    KW - waste water

    KW - sewerage

    KW - sever gases

    KW - municipal engineering

    KW - odours

    KW - reduction

    KW - pumping stations

    KW - force main

    KW - waste water processing

    KW - hydrogen sulfide

    M3 - Report

    SN - 951-38-5812-X

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Räsänen J, Siltanen T, Vahlman T, Pääkkönen J, Ojanen H. Jätevesiviemärin hajuhaittojen vähentäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 55 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2089).