Jätteen termisen käsittelyn tuhkien ja kuonien käsittely- ja sijoitusmahdollisuudet

Lähitulevaisuudessa yleistyvän jätteenpolton myötä syntyy Suomessakin uudenlaisia kuonia ja tuhkia, joiden käsittely vaikuttaa merkittävästi polttolaitoksen käyttökustannuksiin ja jotka läjitettyinä, ilman hyötykäyttöä kuormittavat kaatopaikkoja. Tässä hankkeessa selvitettiin laaja-alaisesti, miten Suomen kannalta potentiaalisten yhdyskuntajätteiden termisen käsittelyn tuhkien kaatopaikkasijoitus voidaan varmistaa ja miten sijoituspaikalla aiheutuvat päästöt voidaan minimoida sekä miten kuonien hyötykäyttöä maarakentamisessa voidaan tehostaa jatkokäsittelytekniikoita kehittämällä. Tutkimuksen perustana oli Tekesin rahoittama ja VTT:n toteuttama esiselvitysprojekti, jonka pohjalta tutkimuksessa käytetyt käsittelytekniikat valittiin. Kuonien osalta työ toteutettiin pääosin GTK:ssa opinnäytetyönä (Maaria Kinnunen, "A Study on Physical Separation Techniques for Recovery of Metals from Municipal Solid Waste Incineration (MSWI) Bottom Ash", TKK). Tutkimuksessa käytetyt esimerkkituhkat pyrittiin valitsemaan laaja-alaisesti niin, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin Suomessa tulevaisuudessa syntyviä jätteen termisen käsittelyn tuhkia ja kuonia. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole sellaisenaan yleistettävissä, sillä käsittelyn toimivuus on tiukasti sidoksissa tuhkan laatuun sekä sitä kautta tuhkan syntytapaan ja alkuperään. Tutkimuksen perusteella tuhkien ja kuonien käsittelytoimenpiteiden valinnassa tulisi ottaa huomioon koko jätteen termisen käsittelyn tuotantoketju ja sen elinkaari. Tuhkien ja kuonien ympäristöominaisuuksiin ja siten niiden sijoitettavuuteen voidaan tehokkaasti vaikuttaa kiinnittämällä huomiota poltto- ja savukaasujen puhdistusolosuhteisiin sekä polttoaineen koostumukseen, laatuun ja esikäsittelyyn. Joissain tapauksissa myös polttoaineen esikäsittelyn tehostaminen saattaa olla riittävä toimenpide tuhkien ympäristöominaisuuksien parantumiseksi. Vaikka samat esikäsittelyteknologiat ovat periaatteessa sovellettavissa erityyppisille tuhkille, eroja esiintyy sovelluskohteesta riippuen ympäristövaikutusten ja -päästöjen sekä energia- ja raaka-ainetehokkuuden suhteen. Monivaiheisessa laitosmaisessa käsittelyssä prosessin ja sivuvirtojen tehokas hallinta edellyttää lisäksi kokonaisvaltaista tarkastelua, jolla voidaan verrata eri vaihtoehtoja, optimoida prosessia sekä kohdistaa ympäristönsuojelullisia toimenpiteitä tehokkaammin. Tuhkien käsittelyssä tulee myös ottaa huomioon työhygieenisten ja muiden turvallisuusriskien hallinta. Merkittävimmät riskit liittyvät tuhkien sisältämän metallisen alumiinin aiheuttamaan räjähdysvaaraan vedyn muodostumisen seurauksena sekä pölyämisestä aiheutuviin ympäristö- ja terveyshaittoihin. Erityisesti tuhkien pölyämiseen liittyvistä riskeistä on kuitenkin vielä tällä hetkellä olemassa suhteellisen vähän tietoa.