Abstract
Suomen jätehuolto perustuu jätteiden
syntypaikkalajitteluun kotitalouksissa, kaupoissa,
yrityksissä ja teollisuudessa. Syntypaikkalajittelu tukee
kierrätystä ja kierrätykseen kelpaamaton fraktio voidaan
prosessoida mekaanisesti kierrätyspolttoaineeksi.
Kierrätyspolttoaine voidaan käyttää joko
rinnakkaispolttoainekattiloissa tai täysin
kierrätyspolttoaineille suunnitelluissa kattiloissa tai
kaasuttimissa. Suomessa jätteiden energiakäyttö on
hoidettu ns. rinnakkaispolttokattiloissa, mutta
lainsäädännölliset rajoitukset, kuten EU:n
jätteenpolttodirektiivi, tulevat ohjaamaan jätteiden
energiakäyttöä myös uusiin laitosinvestointeihin. Viime
vuonna ympäristölainsäädäntöä on muutettu, ja uudet
ohjeistukset ja normit, etenkin orgaanisen jätteen
kaatopaikkakieltoesitys, tuovat paineita jätteiden
energiakäytön lisäämiselle.
Jätteiden energiakäytöllä on huomattava merkitys
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Jätteiden
energiakäytöllä vähennetään kaatopaikalle päätyvän
biohajoavan ja orgaanisen jätteen määrää ja sitä kautta
kaatopaikoilta syntyviä metaanipäästöjä. Biohajoavasta ja
orgaanisesta, kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä
voidaan valmistaa kierrätyspolttoaineita korvaamaan
fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Paras
hyöty saadaan integroitaessa kierrätyspolttoaineiden
tuotanto materiaalikierrätykseen.
Jätehuollon suunnittelussa ja investoinneissa ohjaavana
tekijänä on vahvasti lainsäädännölliset toimenpiteet,
kuten mahdollinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto
tai jäteveron korotukset. Selvityksessä tarkasteltiin
jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä. Selvityksessä
käytiin läpi jätteiden käsittelyyn liittyviä tekniikoita.
Selvityksessä käytiin läpi jätteiden energiakäyttöön
liittyvää lainsäädäntöä. Pääpaino oli jätteiden
energiakäytön tekniikoissa ja konsepteissa, sillä eri
käsittelyketjuilla on erilaisia vaikutuksia
kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksessä tarkasteltiin
jätteiden energiakäytön vaikutuksia Suomen
kasvihuonekaasupäästöihin kolmessa skenaariossa, jotka
olivat 1) kaatopaikkadirektiivin mukainen
kaatopaikkasijoituksen vähentäminen, 2) orgaanisen
jätteen kaatopaikkakielto ja 3) ns. kierrätysoptio.
Jätteiden energiakäytöllä on mahdollista vähentää Suomen
kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2010 3-5 Mt/a CO2-ekv.
vuoden 1990 tilanteesta. Kierrätyspolttoaineiden
käyttöpaikat tarkasteltiin eri skenaarioissa lähtökohtana
Suomen energiantuotantorakenteen säilyttäminen ennallaan.
| Translated title of the contribution | Waste-to-energy and green house gas emissions |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 124 |
| ISBN (Electronic) | 951-38-5890-1 |
| ISBN (Print) | 951-38-5889-8 |
| Publication status | Published - 2002 |
| MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
| Series | VTT Tiedotteita - Research Notes |
|---|---|
| Number | 2139 |
| ISSN | 1235-0605 |
UN SDGs
This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)
-
SDG 7 Affordable and Clean Energy
-
SDG 12 Responsible Consumption and Production
-
SDG 13 Climate Action
Keywords
- waste management
- landfills
- emissions
- greenhouse gases
- methane
- legislation
- regulations
- recycling fuels
- energy production
- power plants
Fingerprint
Dive into the research topics of 'Waste-to-energy and green house gas emissions'. Together they form a unique fingerprint.Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver