Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

Riitta Pipatti, Kari Hänninen, Raili Vesterinen, Margareta Wihersaari, Ilkka Savolainen

Research output: Book/ReportReport

6 Citations (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten jätehuoltoratkaisujen kasvihuonevaikutuksia. Kaatopaikat ja jäteveden käsittely ovat merkittäviä metaanilähteitä. Globaalisti 10 - 20 % ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on peräisin jätehuollosta, teollistuneissa maissa jätehuollon osuus päästöistä on suurempi, keskimäärin 30 - 40 %. Suomessa jätehuollon on arvioitu aiheuttavan noin puolet ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä. Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin ihmisen toiminnan tuottama kasvihuonekaasu, jonka lisääntyneet pitoisuudet ilmakehässä edistävät ilmastonmuutosta. Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntajätteiden erilaisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjä ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Yksittäisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjen vertailu ei ole järkevää, sillä yksittäiset tekniikat (kaatopaikkasijoitus, kaatopaikkakaasun talteenotto, anaerobinen käsittely, kompostointi ja poltto) eivät ole täysin rinnakkaisia vaan toisiaan täydentäviä käsittelymenetelmiä. Siksi tutkimuksessa arvioitiin vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutus. Jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuone-vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin päästöjen lisäksi jätteiden energiantuotannon kautta saatavaa mahdollista päästösäästöä (fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemää) ja hiilen varastoitumista kaatopaikoille (hiilinielua). Tulosten mukaan kaatopaikkasijoitus aiheuttaa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä pystytään vähentämään merkittävästi kaatopaikkakaasun talteenotolla. Biologinen käsittely vähentää myös jätteiden käsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pelkkään kaatopaikkasijoitukseen verrattuna. Vaihtoehdot, joissa osa tai kaikki jätteet poltetaan, ovat kasvihuonevaikutuksen kannalta edullisimmat, sillä paitsi että kaatopaikkojen metaanipäästöt vähenevät, voidaan energiatuotannolla saavuttaa säästöä fossiilisten polttoaineiden käytössä. Vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutuksen arviointiin liittyy suuria epävarmuuksia. Etenkin kaatopaikkojen ominaispäästöjen vaihteluilla on suuri merkitys tuloksiin, sillä vaihtelut päästöissä merkitsevät muutosta myös kaatopaikoille varastoituvan hiilen määrässä. Eri jätelajien erotustehokkuudella on suuri vaikutus, kun tarkastellaan biologisen käsittelyn ja palavien jakeiden polton merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Alhainen erotustehokkuus vähentää vaihtoehtojen edullisuutta. Julkaisussa tarkastellaan myös kasvihuonekaasujen muodostumista lietteiden käsittelyssä. Käsittelytekniikoiden kasvihuonevaikutusta arvioidaan ainoastaan kvalitatiivisesti eikä vaihtoehtoisten lietteidenkäsittelynketjujen kasvihuonevaikutuksia vertailla. Julkaisun loppuosassa esitetään alustava arvio Suomen nykyisestä vuosittaisesta jätekertymästä ja sen käsittelystä aiheutuvasta kasvihuonevaikutuksesta. Arvioon on otettu mukaan yhdyskuntajätteiden ja lietteiden lisäksi myös teollisuuden, rakennustoiminnan ja maatalouden jätteiden käsittelystä aiheutuva kasvihuonevaikutus. Arvion mukaan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa noin 7 % fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista päästöistä. Kaatopaikkojen metaanipäästöt aiheuttavat jätehuollon merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat arvion mukaan yli puolet kaikista Suomen ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä. Jos kaatopaikkojen toimiminen hiilinieluna otetaan huomioon ja jätteiden poltolla tuotetulla energialla oletetaan korvattavan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, vähenee kasvihuonevaikutus alle puoleen siitä, mitä se olisi, jos tarkasteltaisiin ainoastaan päästöjen vaikutusta. Nyt kaatopaikoille vietyjen jätteiden metaanintuotanto on suurimmillaan vasta 10 - 20 vuoden kuluttua. Tämä antaa mahdollisuuden vähentää jätehuollon kasvihuonevaikutusta edelleen kaatopaikkakaasun talteenotolla ja energiakäytöllä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages85
ISBN (Print)951-38-4250-6
Publication statusPublished - 1996
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number811
ISSN1235-0613

Keywords

  • wastes
  • waste treatment
  • substitutes
  • greenhouse effect
  • gases
  • emissions
  • methane
  • disposal
  • environments
  • municipal engineering

Cite this