Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

Riitta Pipatti, Kari Hänninen, Raili Vesterinen, Margareta Wihersaari, Ilkka Savolainen

Research output: Book/ReportReport

6 Citations (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten jätehuoltoratkaisujen kasvihuonevaikutuksia. Kaatopaikat ja jäteveden käsittely ovat merkittäviä metaanilähteitä. Globaalisti 10 - 20 % ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on peräisin jätehuollosta, teollistuneissa maissa jätehuollon osuus päästöistä on suurempi, keskimäärin 30 - 40 %. Suomessa jätehuollon on arvioitu aiheuttavan noin puolet ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä. Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin ihmisen toiminnan tuottama kasvihuonekaasu, jonka lisääntyneet pitoisuudet ilmakehässä edistävät ilmastonmuutosta. Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntajätteiden erilaisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjä ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Yksittäisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjen vertailu ei ole järkevää, sillä yksittäiset tekniikat (kaatopaikkasijoitus, kaatopaikkakaasun talteenotto, anaerobinen käsittely, kompostointi ja poltto) eivät ole täysin rinnakkaisia vaan toisiaan täydentäviä käsittelymenetelmiä. Siksi tutkimuksessa arvioitiin vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutus. Jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuone-vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin päästöjen lisäksi jätteiden energiantuotannon kautta saatavaa mahdollista päästösäästöä (fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemää) ja hiilen varastoitumista kaatopaikoille (hiilinielua). Tulosten mukaan kaatopaikkasijoitus aiheuttaa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä pystytään vähentämään merkittävästi kaatopaikkakaasun talteenotolla. Biologinen käsittely vähentää myös jätteiden käsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pelkkään kaatopaikkasijoitukseen verrattuna. Vaihtoehdot, joissa osa tai kaikki jätteet poltetaan, ovat kasvihuonevaikutuksen kannalta edullisimmat, sillä paitsi että kaatopaikkojen metaanipäästöt vähenevät, voidaan energiatuotannolla saavuttaa säästöä fossiilisten polttoaineiden käytössä. Vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutuksen arviointiin liittyy suuria epävarmuuksia. Etenkin kaatopaikkojen ominaispäästöjen vaihteluilla on suuri merkitys tuloksiin, sillä vaihtelut päästöissä merkitsevät muutosta myös kaatopaikoille varastoituvan hiilen määrässä. Eri jätelajien erotustehokkuudella on suuri vaikutus, kun tarkastellaan biologisen käsittelyn ja palavien jakeiden polton merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Alhainen erotustehokkuus vähentää vaihtoehtojen edullisuutta. Julkaisussa tarkastellaan myös kasvihuonekaasujen muodostumista lietteiden käsittelyssä. Käsittelytekniikoiden kasvihuonevaikutusta arvioidaan ainoastaan kvalitatiivisesti eikä vaihtoehtoisten lietteidenkäsittelynketjujen kasvihuonevaikutuksia vertailla. Julkaisun loppuosassa esitetään alustava arvio Suomen nykyisestä vuosittaisesta jätekertymästä ja sen käsittelystä aiheutuvasta kasvihuonevaikutuksesta. Arvioon on otettu mukaan yhdyskuntajätteiden ja lietteiden lisäksi myös teollisuuden, rakennustoiminnan ja maatalouden jätteiden käsittelystä aiheutuva kasvihuonevaikutus. Arvion mukaan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa noin 7 % fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista päästöistä. Kaatopaikkojen metaanipäästöt aiheuttavat jätehuollon merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat arvion mukaan yli puolet kaikista Suomen ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä. Jos kaatopaikkojen toimiminen hiilinieluna otetaan huomioon ja jätteiden poltolla tuotetulla energialla oletetaan korvattavan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, vähenee kasvihuonevaikutus alle puoleen siitä, mitä se olisi, jos tarkasteltaisiin ainoastaan päästöjen vaikutusta. Nyt kaatopaikoille vietyjen jätteiden metaanintuotanto on suurimmillaan vasta 10 - 20 vuoden kuluttua. Tämä antaa mahdollisuuden vähentää jätehuollon kasvihuonevaikutusta edelleen kaatopaikkakaasun talteenotolla ja energiakäytöllä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages85
ISBN (Print)951-38-4250-6
Publication statusPublished - 1996
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number811
ISSN1235-0613

Fingerprint

waste management
greenhouse gas emissions

Keywords

  • wastes
  • waste treatment
  • substitutes
  • greenhouse effect
  • gases
  • emissions
  • methane
  • disposal
  • environments
  • municipal engineering

Cite this

Pipatti, R., Hänninen, K., Vesterinen, R., Wihersaari, M., & Savolainen, I. (1996). Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 811
Pipatti, Riitta ; Hänninen, Kari ; Vesterinen, Raili ; Wihersaari, Margareta ; Savolainen, Ilkka. / Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 85 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 811).
@book{aa2ff53663e7469eb5af66b21465476c,
title = "J{\"a}tteiden k{\"a}sittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin",
abstract = "Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten j{\"a}tehuoltoratkaisujen kasvihuonevaikutuksia. Kaatopaikat ja j{\"a}teveden k{\"a}sittely ovat merkitt{\"a}vi{\"a} metaanil{\"a}hteit{\"a}. Globaalisti 10 - 20 {\%} ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} on per{\"a}isin j{\"a}tehuollosta, teollistuneissa maissa j{\"a}tehuollon osuus p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} on suurempi, keskim{\"a}{\"a}rin 30 - 40 {\%}. Suomessa j{\"a}tehuollon on arvioitu aiheuttavan noin puolet ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Metaani on hiilidioksidin j{\"a}lkeen merkitt{\"a}vin ihmisen toiminnan tuottama kasvihuonekaasu, jonka lis{\"a}{\"a}ntyneet pitoisuudet ilmakeh{\"a}ss{\"a} edist{\"a}v{\"a}t ilmastonmuutosta. Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntaj{\"a}tteiden erilaisten k{\"a}sittelytekniikoiden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen muodostumiseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a}. Yksitt{\"a}isten k{\"a}sittelytekniikoiden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen vertailu ei ole j{\"a}rkev{\"a}{\"a}, sill{\"a} yksitt{\"a}iset tekniikat (kaatopaikkasijoitus, kaatopaikkakaasun talteenotto, anaerobinen k{\"a}sittely, kompostointi ja poltto) eiv{\"a}t ole t{\"a}ysin rinnakkaisia vaan toisiaan t{\"a}ydent{\"a}vi{\"a} k{\"a}sittelymenetelmi{\"a}. Siksi tutkimuksessa arvioitiin vaihtoehtoisten j{\"a}tteidenk{\"a}sittelyketjujen kasvihuonevaikutus. J{\"a}tteidenk{\"a}sittelyketjujen kasvihuone-vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin p{\"a}{\"a}st{\"o}jen lis{\"a}ksi j{\"a}tteiden energiantuotannon kautta saatavaa mahdollista p{\"a}{\"a}st{\"o}s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} (fossiilisten polttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n v{\"a}henem{\"a}{\"a}) ja hiilen varastoitumista kaatopaikoille (hiilinielua). Tulosten mukaan kaatopaikkasijoitus aiheuttaa suurimmat kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t. P{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} pystyt{\"a}{\"a}n v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n merkitt{\"a}v{\"a}sti kaatopaikkakaasun talteenotolla. Biologinen k{\"a}sittely v{\"a}hent{\"a}{\"a} my{\"o}s j{\"a}tteiden k{\"a}sittelyst{\"a} aiheutuvia kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} pelkk{\"a}{\"a}n kaatopaikkasijoitukseen verrattuna. Vaihtoehdot, joissa osa tai kaikki j{\"a}tteet poltetaan, ovat kasvihuonevaikutuksen kannalta edullisimmat, sill{\"a} paitsi ett{\"a} kaatopaikkojen metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t v{\"a}henev{\"a}t, voidaan energiatuotannolla saavuttaa s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} fossiilisten polttoaineiden k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Vaihtoehtoisten j{\"a}tteidenk{\"a}sittelyketjujen kasvihuonevaikutuksen arviointiin liittyy suuria ep{\"a}varmuuksia. Etenkin kaatopaikkojen ominaisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen vaihteluilla on suuri merkitys tuloksiin, sill{\"a} vaihtelut p{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} merkitsev{\"a}t muutosta my{\"o}s kaatopaikoille varastoituvan hiilen m{\"a}{\"a}r{\"a}ss{\"a}. Eri j{\"a}telajien erotustehokkuudella on suuri vaikutus, kun tarkastellaan biologisen k{\"a}sittelyn ja palavien jakeiden polton merkityst{\"a} kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a}. Alhainen erotustehokkuus v{\"a}hent{\"a}{\"a} vaihtoehtojen edullisuutta. Julkaisussa tarkastellaan my{\"o}s kasvihuonekaasujen muodostumista lietteiden k{\"a}sittelyss{\"a}. K{\"a}sittelytekniikoiden kasvihuonevaikutusta arvioidaan ainoastaan kvalitatiivisesti eik{\"a} vaihtoehtoisten lietteidenk{\"a}sittelynketjujen kasvihuonevaikutuksia vertailla. Julkaisun loppuosassa esitet{\"a}{\"a}n alustava arvio Suomen nykyisest{\"a} vuosittaisesta j{\"a}tekertym{\"a}st{\"a} ja sen k{\"a}sittelyst{\"a} aiheutuvasta kasvihuonevaikutuksesta. Arvioon on otettu mukaan yhdyskuntaj{\"a}tteiden ja lietteiden lis{\"a}ksi my{\"o}s teollisuuden, rakennustoiminnan ja maatalouden j{\"a}tteiden k{\"a}sittelyst{\"a} aiheutuva kasvihuonevaikutus. Arvion mukaan j{\"a}tehuollon kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat Suomessa noin 7 {\%} fossiilisten polttoaineiden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} aiheutuvista p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Kaatopaikkojen metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t aiheuttavat j{\"a}tehuollon merkitt{\"a}vimm{\"a}t kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t, jotka ovat arvion mukaan yli puolet kaikista Suomen ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Jos kaatopaikkojen toimiminen hiilinieluna otetaan huomioon ja j{\"a}tteiden poltolla tuotetulla energialla oletetaan korvattavan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, v{\"a}henee kasvihuonevaikutus alle puoleen siit{\"a}, mit{\"a} se olisi, jos tarkasteltaisiin ainoastaan p{\"a}{\"a}st{\"o}jen vaikutusta. Nyt kaatopaikoille vietyjen j{\"a}tteiden metaanintuotanto on suurimmillaan vasta 10 - 20 vuoden kuluttua. T{\"a}m{\"a} antaa mahdollisuuden v{\"a}hent{\"a}{\"a} j{\"a}tehuollon kasvihuonevaikutusta edelleen kaatopaikkakaasun talteenotolla ja energiak{\"a}yt{\"o}ll{\"a}.",
keywords = "wastes, waste treatment, substitutes, greenhouse effect, gases, emissions, methane, disposal, environments, municipal engineering",
author = "Riitta Pipatti and Kari H{\"a}nninen and Raili Vesterinen and Margareta Wihersaari and Ilkka Savolainen",
year = "1996",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4250-6",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "811",
address = "Finland",

}

Pipatti, R, Hänninen, K, Vesterinen, R, Wihersaari, M & Savolainen, I 1996, Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 811, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. / Pipatti, Riitta; Hänninen, Kari; Vesterinen, Raili; Wihersaari, Margareta; Savolainen, Ilkka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 85 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 811).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

AU - Pipatti, Riitta

AU - Hänninen, Kari

AU - Vesterinen, Raili

AU - Wihersaari, Margareta

AU - Savolainen, Ilkka

PY - 1996

Y1 - 1996

N2 - Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten jätehuoltoratkaisujen kasvihuonevaikutuksia. Kaatopaikat ja jäteveden käsittely ovat merkittäviä metaanilähteitä. Globaalisti 10 - 20 % ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on peräisin jätehuollosta, teollistuneissa maissa jätehuollon osuus päästöistä on suurempi, keskimäärin 30 - 40 %. Suomessa jätehuollon on arvioitu aiheuttavan noin puolet ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä. Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin ihmisen toiminnan tuottama kasvihuonekaasu, jonka lisääntyneet pitoisuudet ilmakehässä edistävät ilmastonmuutosta. Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntajätteiden erilaisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjä ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Yksittäisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjen vertailu ei ole järkevää, sillä yksittäiset tekniikat (kaatopaikkasijoitus, kaatopaikkakaasun talteenotto, anaerobinen käsittely, kompostointi ja poltto) eivät ole täysin rinnakkaisia vaan toisiaan täydentäviä käsittelymenetelmiä. Siksi tutkimuksessa arvioitiin vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutus. Jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuone-vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin päästöjen lisäksi jätteiden energiantuotannon kautta saatavaa mahdollista päästösäästöä (fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemää) ja hiilen varastoitumista kaatopaikoille (hiilinielua). Tulosten mukaan kaatopaikkasijoitus aiheuttaa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä pystytään vähentämään merkittävästi kaatopaikkakaasun talteenotolla. Biologinen käsittely vähentää myös jätteiden käsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pelkkään kaatopaikkasijoitukseen verrattuna. Vaihtoehdot, joissa osa tai kaikki jätteet poltetaan, ovat kasvihuonevaikutuksen kannalta edullisimmat, sillä paitsi että kaatopaikkojen metaanipäästöt vähenevät, voidaan energiatuotannolla saavuttaa säästöä fossiilisten polttoaineiden käytössä. Vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutuksen arviointiin liittyy suuria epävarmuuksia. Etenkin kaatopaikkojen ominaispäästöjen vaihteluilla on suuri merkitys tuloksiin, sillä vaihtelut päästöissä merkitsevät muutosta myös kaatopaikoille varastoituvan hiilen määrässä. Eri jätelajien erotustehokkuudella on suuri vaikutus, kun tarkastellaan biologisen käsittelyn ja palavien jakeiden polton merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Alhainen erotustehokkuus vähentää vaihtoehtojen edullisuutta. Julkaisussa tarkastellaan myös kasvihuonekaasujen muodostumista lietteiden käsittelyssä. Käsittelytekniikoiden kasvihuonevaikutusta arvioidaan ainoastaan kvalitatiivisesti eikä vaihtoehtoisten lietteidenkäsittelynketjujen kasvihuonevaikutuksia vertailla. Julkaisun loppuosassa esitetään alustava arvio Suomen nykyisestä vuosittaisesta jätekertymästä ja sen käsittelystä aiheutuvasta kasvihuonevaikutuksesta. Arvioon on otettu mukaan yhdyskuntajätteiden ja lietteiden lisäksi myös teollisuuden, rakennustoiminnan ja maatalouden jätteiden käsittelystä aiheutuva kasvihuonevaikutus. Arvion mukaan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa noin 7 % fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista päästöistä. Kaatopaikkojen metaanipäästöt aiheuttavat jätehuollon merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat arvion mukaan yli puolet kaikista Suomen ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä. Jos kaatopaikkojen toimiminen hiilinieluna otetaan huomioon ja jätteiden poltolla tuotetulla energialla oletetaan korvattavan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, vähenee kasvihuonevaikutus alle puoleen siitä, mitä se olisi, jos tarkasteltaisiin ainoastaan päästöjen vaikutusta. Nyt kaatopaikoille vietyjen jätteiden metaanintuotanto on suurimmillaan vasta 10 - 20 vuoden kuluttua. Tämä antaa mahdollisuuden vähentää jätehuollon kasvihuonevaikutusta edelleen kaatopaikkakaasun talteenotolla ja energiakäytöllä.

AB - Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten jätehuoltoratkaisujen kasvihuonevaikutuksia. Kaatopaikat ja jäteveden käsittely ovat merkittäviä metaanilähteitä. Globaalisti 10 - 20 % ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on peräisin jätehuollosta, teollistuneissa maissa jätehuollon osuus päästöistä on suurempi, keskimäärin 30 - 40 %. Suomessa jätehuollon on arvioitu aiheuttavan noin puolet ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä. Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin ihmisen toiminnan tuottama kasvihuonekaasu, jonka lisääntyneet pitoisuudet ilmakehässä edistävät ilmastonmuutosta. Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntajätteiden erilaisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjä ja päästöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Yksittäisten käsittelytekniikoiden kasvihuonekaasupäästöjen vertailu ei ole järkevää, sillä yksittäiset tekniikat (kaatopaikkasijoitus, kaatopaikkakaasun talteenotto, anaerobinen käsittely, kompostointi ja poltto) eivät ole täysin rinnakkaisia vaan toisiaan täydentäviä käsittelymenetelmiä. Siksi tutkimuksessa arvioitiin vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutus. Jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuone-vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin päästöjen lisäksi jätteiden energiantuotannon kautta saatavaa mahdollista päästösäästöä (fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemää) ja hiilen varastoitumista kaatopaikoille (hiilinielua). Tulosten mukaan kaatopaikkasijoitus aiheuttaa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä pystytään vähentämään merkittävästi kaatopaikkakaasun talteenotolla. Biologinen käsittely vähentää myös jätteiden käsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pelkkään kaatopaikkasijoitukseen verrattuna. Vaihtoehdot, joissa osa tai kaikki jätteet poltetaan, ovat kasvihuonevaikutuksen kannalta edullisimmat, sillä paitsi että kaatopaikkojen metaanipäästöt vähenevät, voidaan energiatuotannolla saavuttaa säästöä fossiilisten polttoaineiden käytössä. Vaihtoehtoisten jätteidenkäsittelyketjujen kasvihuonevaikutuksen arviointiin liittyy suuria epävarmuuksia. Etenkin kaatopaikkojen ominaispäästöjen vaihteluilla on suuri merkitys tuloksiin, sillä vaihtelut päästöissä merkitsevät muutosta myös kaatopaikoille varastoituvan hiilen määrässä. Eri jätelajien erotustehokkuudella on suuri vaikutus, kun tarkastellaan biologisen käsittelyn ja palavien jakeiden polton merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Alhainen erotustehokkuus vähentää vaihtoehtojen edullisuutta. Julkaisussa tarkastellaan myös kasvihuonekaasujen muodostumista lietteiden käsittelyssä. Käsittelytekniikoiden kasvihuonevaikutusta arvioidaan ainoastaan kvalitatiivisesti eikä vaihtoehtoisten lietteidenkäsittelynketjujen kasvihuonevaikutuksia vertailla. Julkaisun loppuosassa esitetään alustava arvio Suomen nykyisestä vuosittaisesta jätekertymästä ja sen käsittelystä aiheutuvasta kasvihuonevaikutuksesta. Arvioon on otettu mukaan yhdyskuntajätteiden ja lietteiden lisäksi myös teollisuuden, rakennustoiminnan ja maatalouden jätteiden käsittelystä aiheutuva kasvihuonevaikutus. Arvion mukaan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa noin 7 % fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista päästöistä. Kaatopaikkojen metaanipäästöt aiheuttavat jätehuollon merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat arvion mukaan yli puolet kaikista Suomen ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä. Jos kaatopaikkojen toimiminen hiilinieluna otetaan huomioon ja jätteiden poltolla tuotetulla energialla oletetaan korvattavan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, vähenee kasvihuonevaikutus alle puoleen siitä, mitä se olisi, jos tarkasteltaisiin ainoastaan päästöjen vaikutusta. Nyt kaatopaikoille vietyjen jätteiden metaanintuotanto on suurimmillaan vasta 10 - 20 vuoden kuluttua. Tämä antaa mahdollisuuden vähentää jätehuollon kasvihuonevaikutusta edelleen kaatopaikkakaasun talteenotolla ja energiakäytöllä.

KW - wastes

KW - waste treatment

KW - substitutes

KW - greenhouse effect

KW - gases

KW - emissions

KW - methane

KW - disposal

KW - environments

KW - municipal engineering

M3 - Report

SN - 951-38-4250-6

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pipatti R, Hänninen K, Vesterinen R, Wihersaari M, Savolainen I. Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 85 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 811).