Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus

Raili Vesterinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa vertailtiin rikkidioksidi ja typen oksidien mittareita Rauhalahden voimalaitoksessa sekä kahta rikkidioksidimittaria kuorta polttavassa laitoksessa. Rikkidioksidimittareita vertailussa oli kuusi ja typen oksidien mittareita kolme. Yhdellä mittarilla saatiin myös savukaasun tummuus eli hiukkaspitoisuus, yhdellä mittarilla hiilimonoksidipitoisuus ja yhdellä hiilidioksidi ja vesipitoisuus. Viiden rikkidioksidimittarin vuorokausikeskiarvo oli 10 prosentin sisällä. Tuntikeskiarvoissa oli suurempaa hajontaa. Yhden mittarin pitoisuudet olivat puolet tai kolmasosa muiden pitoisuuksista. Typen oksidien mittarien tulokset olivat samoissa rajoissa kuin suurimman osan rikkidioksidimittareista. Läpi kanavan mittaavat mittarit Sick GM 21 ja Opsis oli kalibroitu tehtaalla eikä niitä voi tarkistaa kalibrointikaasulla. Hyvin kalibrointinsa pitivät rikkidioksidimittarit Ultramat 5, Binos ja ML 8850. Typen oksidien mittari ML 8840 säilytti hyvin nollatason, mutta alue liikkui viikon kalibrointivälin aikana hieman. Sick GM 21 säilytti mittausjakson aikana hyvin säteenkohdistuksen. Suomessa parhaat kokemukset laitoksissa olivat jatkuvatoimisista happi ja tummuusmittareista. Happimittareita pidettiin yleisesti luotettavina. Tummuusmittareista käsitykset hajosivat. Rikkidioksidi ja typen oksidien mittareista kokemukset olivat vähäisempiä. Rikkidioksidin mittaus sekä jatkuvatoimisilla näytteenottoon perustuvilla että in situ mittareilla oli ongelmallisinta soodakattilalaitoksissa. Kivihiilivoimaloissa oli myönteisiä kokemuksia Lear Sieglerin ja Monitor Labsin mittareista Suomessa. Saksan liittotasavallassa myönteisiä kokemuksia oli mm. Urasin ja Sickin mittareista.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages98
ISBN (Print)951-38-4154-5
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1341
ISSN1235-0605

Keywords

  • emissions
  • sulfur dioxide
  • nitrogen oxides
  • measurement
  • measuring devices
  • functional analysis

Cite this

Vesterinen, R. (1992). Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1341
Vesterinen, Raili. / Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1341).
@book{eecaaf0a9100478fbf69d94dd13039e2,
title = "Jatkuvatoimisten p{\"a}{\"a}st{\"o}mittauslaitteiden toimivuus ja kentt{\"a}kelpoisuus",
abstract = "Tutkimuksessa vertailtiin rikkidioksidi ja typen oksidien mittareita Rauhalahden voimalaitoksessa sek{\"a} kahta rikkidioksidimittaria kuorta polttavassa laitoksessa. Rikkidioksidimittareita vertailussa oli kuusi ja typen oksidien mittareita kolme. Yhdell{\"a} mittarilla saatiin my{\"o}s savukaasun tummuus eli hiukkaspitoisuus, yhdell{\"a} mittarilla hiilimonoksidipitoisuus ja yhdell{\"a} hiilidioksidi ja vesipitoisuus. Viiden rikkidioksidimittarin vuorokausikeskiarvo oli 10 prosentin sis{\"a}ll{\"a}. Tuntikeskiarvoissa oli suurempaa hajontaa. Yhden mittarin pitoisuudet olivat puolet tai kolmasosa muiden pitoisuuksista. Typen oksidien mittarien tulokset olivat samoissa rajoissa kuin suurimman osan rikkidioksidimittareista. L{\"a}pi kanavan mittaavat mittarit Sick GM 21 ja Opsis oli kalibroitu tehtaalla eik{\"a} niit{\"a} voi tarkistaa kalibrointikaasulla. Hyvin kalibrointinsa pitiv{\"a}t rikkidioksidimittarit Ultramat 5, Binos ja ML 8850. Typen oksidien mittari ML 8840 s{\"a}ilytti hyvin nollatason, mutta alue liikkui viikon kalibrointiv{\"a}lin aikana hieman. Sick GM 21 s{\"a}ilytti mittausjakson aikana hyvin s{\"a}teenkohdistuksen. Suomessa parhaat kokemukset laitoksissa olivat jatkuvatoimisista happi ja tummuusmittareista. Happimittareita pidettiin yleisesti luotettavina. Tummuusmittareista k{\"a}sitykset hajosivat. Rikkidioksidi ja typen oksidien mittareista kokemukset olivat v{\"a}h{\"a}isempi{\"a}. Rikkidioksidin mittaus sek{\"a} jatkuvatoimisilla n{\"a}ytteenottoon perustuvilla ett{\"a} in situ mittareilla oli ongelmallisinta soodakattilalaitoksissa. Kivihiilivoimaloissa oli my{\"o}nteisi{\"a} kokemuksia Lear Sieglerin ja Monitor Labsin mittareista Suomessa. Saksan liittotasavallassa my{\"o}nteisi{\"a} kokemuksia oli mm. Urasin ja Sickin mittareista.",
keywords = "emissions, sulfur dioxide, nitrogen oxides, measurement, measuring devices, functional analysis",
author = "Raili Vesterinen",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4154-5",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1341",
address = "Finland",

}

Vesterinen, R 1992, Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1341, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus. / Vesterinen, Raili.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1341).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus

AU - Vesterinen, Raili

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Tutkimuksessa vertailtiin rikkidioksidi ja typen oksidien mittareita Rauhalahden voimalaitoksessa sekä kahta rikkidioksidimittaria kuorta polttavassa laitoksessa. Rikkidioksidimittareita vertailussa oli kuusi ja typen oksidien mittareita kolme. Yhdellä mittarilla saatiin myös savukaasun tummuus eli hiukkaspitoisuus, yhdellä mittarilla hiilimonoksidipitoisuus ja yhdellä hiilidioksidi ja vesipitoisuus. Viiden rikkidioksidimittarin vuorokausikeskiarvo oli 10 prosentin sisällä. Tuntikeskiarvoissa oli suurempaa hajontaa. Yhden mittarin pitoisuudet olivat puolet tai kolmasosa muiden pitoisuuksista. Typen oksidien mittarien tulokset olivat samoissa rajoissa kuin suurimman osan rikkidioksidimittareista. Läpi kanavan mittaavat mittarit Sick GM 21 ja Opsis oli kalibroitu tehtaalla eikä niitä voi tarkistaa kalibrointikaasulla. Hyvin kalibrointinsa pitivät rikkidioksidimittarit Ultramat 5, Binos ja ML 8850. Typen oksidien mittari ML 8840 säilytti hyvin nollatason, mutta alue liikkui viikon kalibrointivälin aikana hieman. Sick GM 21 säilytti mittausjakson aikana hyvin säteenkohdistuksen. Suomessa parhaat kokemukset laitoksissa olivat jatkuvatoimisista happi ja tummuusmittareista. Happimittareita pidettiin yleisesti luotettavina. Tummuusmittareista käsitykset hajosivat. Rikkidioksidi ja typen oksidien mittareista kokemukset olivat vähäisempiä. Rikkidioksidin mittaus sekä jatkuvatoimisilla näytteenottoon perustuvilla että in situ mittareilla oli ongelmallisinta soodakattilalaitoksissa. Kivihiilivoimaloissa oli myönteisiä kokemuksia Lear Sieglerin ja Monitor Labsin mittareista Suomessa. Saksan liittotasavallassa myönteisiä kokemuksia oli mm. Urasin ja Sickin mittareista.

AB - Tutkimuksessa vertailtiin rikkidioksidi ja typen oksidien mittareita Rauhalahden voimalaitoksessa sekä kahta rikkidioksidimittaria kuorta polttavassa laitoksessa. Rikkidioksidimittareita vertailussa oli kuusi ja typen oksidien mittareita kolme. Yhdellä mittarilla saatiin myös savukaasun tummuus eli hiukkaspitoisuus, yhdellä mittarilla hiilimonoksidipitoisuus ja yhdellä hiilidioksidi ja vesipitoisuus. Viiden rikkidioksidimittarin vuorokausikeskiarvo oli 10 prosentin sisällä. Tuntikeskiarvoissa oli suurempaa hajontaa. Yhden mittarin pitoisuudet olivat puolet tai kolmasosa muiden pitoisuuksista. Typen oksidien mittarien tulokset olivat samoissa rajoissa kuin suurimman osan rikkidioksidimittareista. Läpi kanavan mittaavat mittarit Sick GM 21 ja Opsis oli kalibroitu tehtaalla eikä niitä voi tarkistaa kalibrointikaasulla. Hyvin kalibrointinsa pitivät rikkidioksidimittarit Ultramat 5, Binos ja ML 8850. Typen oksidien mittari ML 8840 säilytti hyvin nollatason, mutta alue liikkui viikon kalibrointivälin aikana hieman. Sick GM 21 säilytti mittausjakson aikana hyvin säteenkohdistuksen. Suomessa parhaat kokemukset laitoksissa olivat jatkuvatoimisista happi ja tummuusmittareista. Happimittareita pidettiin yleisesti luotettavina. Tummuusmittareista käsitykset hajosivat. Rikkidioksidi ja typen oksidien mittareista kokemukset olivat vähäisempiä. Rikkidioksidin mittaus sekä jatkuvatoimisilla näytteenottoon perustuvilla että in situ mittareilla oli ongelmallisinta soodakattilalaitoksissa. Kivihiilivoimaloissa oli myönteisiä kokemuksia Lear Sieglerin ja Monitor Labsin mittareista Suomessa. Saksan liittotasavallassa myönteisiä kokemuksia oli mm. Urasin ja Sickin mittareista.

KW - emissions

KW - sulfur dioxide

KW - nitrogen oxides

KW - measurement

KW - measuring devices

KW - functional analysis

M3 - Report

SN - 951-38-4154-5

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vesterinen R. Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toimivuus ja kenttäkelpoisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 98 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1341).