Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena

Kari Nissinen, Juha Huotari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää jauhetun turpeen hyödyntämistekniikkaa aina jauhatuksesta polttoon ja lämmöntuotantoon asti. Päätarkoitus oli tuottaa kokeellista tietoa siten, että lopputuloksena olisi ehdotus laitosratkaisuksi sekä aluelämpö- että teollisuuskäyttöä ajatellen. Raaka-ainetta voitaisiin nykyisin tuottaa jauhatusaseman vaatimassa mitassa joko jyrsinturpeena (imuvaunumenetelmä) tai palaturpeena. Kummassakaan menetelmässä turpeen tuotantovaiheen tavoitekosteus ei saisi olla yli 30 %. Levyjauhimella kyetään tuottamaan jauhetta, josta yli 99 %:n massaosuus alittaa raekooltaan 1 mm:n. Jauhatustulos on kuitenkin riippuvainen raaka-aineen ominaisuuksista. Jauhatuksen energiatarve lisääntyy kosteuden lisääntyessä. Pienennettäessä jauhimen teräväliä alle 0,5 mm:n energiantarve suurenee selvästi. Suuruusluokaltaan energiantarve on n. l % polttoaine-energiasta. Turpeen ja kuljettimen pintamateriaalin välistä kitkaa kuvaava kerroin kasvaa hiukkaskoon pienentyessä. Kosteus vaikuttaa myös tähän kertoimeen selvästi siten, että tyypillisesti kosteuden lisääntyessä hieman yli 20 % kitkakerroin alkoi selvästi nousta kaikilla raekokojakaumilla. Varastointikokeissa ilmeni, että jauheella on taipumus holvaantua varastoa purettaessa. Varastosiiloksi soveltuisi parhaiten pyöreä, alaspäin hieman avautuva siilo, jolloin vältyttäisiin materiaalin tarttumiselta nurkkapisteisiin. Jatkotutkimuksissa olisi kiinnitettävä huomiota turvejauheen raekoon ja kosteuden merkitykseen pölypoltossa, jauhimen pitempiaikaisiin käyttökokeisiin, turvejauheen varastosiilojen purkulaitteisiin sekä turvejauheen käyton turvallisuuskysymyksiin. Jatkossa olisi rakennettava myös demonstraatiolaitos, jossa eri ratkaisuvaihtoehtoja voitaisiin kokeilla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages78
ISBN (Print)951-38-3056-X
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.835
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • peat
  • milled peat
  • sod peat
  • pulverized fuels
  • physical properties

Cite this

Nissinen, K., & Huotari, J. (1988). Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 835
Nissinen, Kari ; Huotari, Juha. / Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 835).
@book{d2f781a771954c2597cf4a4821f7cf29,
title = "Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} jauhetun turpeen hy{\"o}dynt{\"a}mistekniikkaa aina jauhatuksesta polttoon ja l{\"a}mm{\"o}ntuotantoon asti. P{\"a}{\"a}tarkoitus oli tuottaa kokeellista tietoa siten, ett{\"a} lopputuloksena olisi ehdotus laitosratkaisuksi sek{\"a} aluel{\"a}mp{\"o}- ett{\"a} teollisuusk{\"a}ytt{\"o}{\"a} ajatellen. Raaka-ainetta voitaisiin nykyisin tuottaa jauhatusaseman vaatimassa mitassa joko jyrsinturpeena (imuvaunumenetelm{\"a}) tai palaturpeena. Kummassakaan menetelm{\"a}ss{\"a} turpeen tuotantovaiheen tavoitekosteus ei saisi olla yli 30 {\%}. Levyjauhimella kyet{\"a}{\"a}n tuottamaan jauhetta, josta yli 99 {\%}:n massaosuus alittaa raekooltaan 1 mm:n. Jauhatustulos on kuitenkin riippuvainen raaka-aineen ominaisuuksista. Jauhatuksen energiatarve lis{\"a}{\"a}ntyy kosteuden lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a}. Pienennett{\"a}ess{\"a} jauhimen ter{\"a}v{\"a}li{\"a} alle 0,5 mm:n energiantarve suurenee selv{\"a}sti. Suuruusluokaltaan energiantarve on n. l {\%} polttoaine-energiasta. Turpeen ja kuljettimen pintamateriaalin v{\"a}list{\"a} kitkaa kuvaava kerroin kasvaa hiukkaskoon pienentyess{\"a}. Kosteus vaikuttaa my{\"o}s t{\"a}h{\"a}n kertoimeen selv{\"a}sti siten, ett{\"a} tyypillisesti kosteuden lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a} hieman yli 20 {\%} kitkakerroin alkoi selv{\"a}sti nousta kaikilla raekokojakaumilla. Varastointikokeissa ilmeni, ett{\"a} jauheella on taipumus holvaantua varastoa purettaessa. Varastosiiloksi soveltuisi parhaiten py{\"o}re{\"a}, alasp{\"a}in hieman avautuva siilo, jolloin v{\"a}ltytt{\"a}isiin materiaalin tarttumiselta nurkkapisteisiin. Jatkotutkimuksissa olisi kiinnitett{\"a}v{\"a} huomiota turvejauheen raekoon ja kosteuden merkitykseen p{\"o}lypoltossa, jauhimen pitempiaikaisiin k{\"a}ytt{\"o}kokeisiin, turvejauheen varastosiilojen purkulaitteisiin sek{\"a} turvejauheen k{\"a}yton turvallisuuskysymyksiin. Jatkossa olisi rakennettava my{\"o}s demonstraatiolaitos, jossa eri ratkaisuvaihtoehtoja voitaisiin kokeilla.",
keywords = "peat, milled peat, sod peat, pulverized fuels, physical properties",
author = "Kari Nissinen and Juha Huotari",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3056-X",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "835",
address = "Finland",

}

Nissinen, K & Huotari, J 1988, Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 835, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena. / Nissinen, Kari; Huotari, Juha.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 835).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena

AU - Nissinen, Kari

AU - Huotari, Juha

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää jauhetun turpeen hyödyntämistekniikkaa aina jauhatuksesta polttoon ja lämmöntuotantoon asti. Päätarkoitus oli tuottaa kokeellista tietoa siten, että lopputuloksena olisi ehdotus laitosratkaisuksi sekä aluelämpö- että teollisuuskäyttöä ajatellen. Raaka-ainetta voitaisiin nykyisin tuottaa jauhatusaseman vaatimassa mitassa joko jyrsinturpeena (imuvaunumenetelmä) tai palaturpeena. Kummassakaan menetelmässä turpeen tuotantovaiheen tavoitekosteus ei saisi olla yli 30 %. Levyjauhimella kyetään tuottamaan jauhetta, josta yli 99 %:n massaosuus alittaa raekooltaan 1 mm:n. Jauhatustulos on kuitenkin riippuvainen raaka-aineen ominaisuuksista. Jauhatuksen energiatarve lisääntyy kosteuden lisääntyessä. Pienennettäessä jauhimen teräväliä alle 0,5 mm:n energiantarve suurenee selvästi. Suuruusluokaltaan energiantarve on n. l % polttoaine-energiasta. Turpeen ja kuljettimen pintamateriaalin välistä kitkaa kuvaava kerroin kasvaa hiukkaskoon pienentyessä. Kosteus vaikuttaa myös tähän kertoimeen selvästi siten, että tyypillisesti kosteuden lisääntyessä hieman yli 20 % kitkakerroin alkoi selvästi nousta kaikilla raekokojakaumilla. Varastointikokeissa ilmeni, että jauheella on taipumus holvaantua varastoa purettaessa. Varastosiiloksi soveltuisi parhaiten pyöreä, alaspäin hieman avautuva siilo, jolloin vältyttäisiin materiaalin tarttumiselta nurkkapisteisiin. Jatkotutkimuksissa olisi kiinnitettävä huomiota turvejauheen raekoon ja kosteuden merkitykseen pölypoltossa, jauhimen pitempiaikaisiin käyttökokeisiin, turvejauheen varastosiilojen purkulaitteisiin sekä turvejauheen käyton turvallisuuskysymyksiin. Jatkossa olisi rakennettava myös demonstraatiolaitos, jossa eri ratkaisuvaihtoehtoja voitaisiin kokeilla.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää jauhetun turpeen hyödyntämistekniikkaa aina jauhatuksesta polttoon ja lämmöntuotantoon asti. Päätarkoitus oli tuottaa kokeellista tietoa siten, että lopputuloksena olisi ehdotus laitosratkaisuksi sekä aluelämpö- että teollisuuskäyttöä ajatellen. Raaka-ainetta voitaisiin nykyisin tuottaa jauhatusaseman vaatimassa mitassa joko jyrsinturpeena (imuvaunumenetelmä) tai palaturpeena. Kummassakaan menetelmässä turpeen tuotantovaiheen tavoitekosteus ei saisi olla yli 30 %. Levyjauhimella kyetään tuottamaan jauhetta, josta yli 99 %:n massaosuus alittaa raekooltaan 1 mm:n. Jauhatustulos on kuitenkin riippuvainen raaka-aineen ominaisuuksista. Jauhatuksen energiatarve lisääntyy kosteuden lisääntyessä. Pienennettäessä jauhimen teräväliä alle 0,5 mm:n energiantarve suurenee selvästi. Suuruusluokaltaan energiantarve on n. l % polttoaine-energiasta. Turpeen ja kuljettimen pintamateriaalin välistä kitkaa kuvaava kerroin kasvaa hiukkaskoon pienentyessä. Kosteus vaikuttaa myös tähän kertoimeen selvästi siten, että tyypillisesti kosteuden lisääntyessä hieman yli 20 % kitkakerroin alkoi selvästi nousta kaikilla raekokojakaumilla. Varastointikokeissa ilmeni, että jauheella on taipumus holvaantua varastoa purettaessa. Varastosiiloksi soveltuisi parhaiten pyöreä, alaspäin hieman avautuva siilo, jolloin vältyttäisiin materiaalin tarttumiselta nurkkapisteisiin. Jatkotutkimuksissa olisi kiinnitettävä huomiota turvejauheen raekoon ja kosteuden merkitykseen pölypoltossa, jauhimen pitempiaikaisiin käyttökokeisiin, turvejauheen varastosiilojen purkulaitteisiin sekä turvejauheen käyton turvallisuuskysymyksiin. Jatkossa olisi rakennettava myös demonstraatiolaitos, jossa eri ratkaisuvaihtoehtoja voitaisiin kokeilla.

KW - peat

KW - milled peat

KW - sod peat

KW - pulverized fuels

KW - physical properties

M3 - Report

SN - 951-38-3056-X

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nissinen K, Huotari J. Jauhetun turpeen ominaisuudet polttoaineena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 835).