Joukkoliikenne keskisuurissa kaupungeissa: Vertailu ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia

Marja Rosenberg, Jukka Räsänen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä tutkimuksessa on verrattu keskisuurten kaupunkien paikallisliikenteen tunnuslukuja keskenään ja vastaavan tutkimuksen tuloksiin paikallisliikenteestä vuonna 1998. Keskeisimpiä tunnuslukuja on verrattu myös suurten kaupunkien joukkoliikenteen tunnuslukuihin. Lisäksi on arvioitu joukkoliikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia kaupunkien, kuluttajien ja elinkeinoelämän näkökulmasta.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että paikallisliikenteen asema on heikentynyt kaikissa vertailukaupungeissa vuodesta 1998 vuoteen 2003. Vaikka tarjontaa eli liikennesuoritetta on lisätty 4 % tarkastelukaudella, matkustajamäärät ovat vähentyneet 10 %. Paikallisliikenteen liikevaihto on pienentynyt sekä absoluuttisesti että linjakilometreihin suhteutettuna. Liikevaihto/linjakilometri on laskenut keskimäärin 12 %, kun otetaan huomioon liikenteen kustannustason nousu 15,8 %. Liikevaihto matkaa kohti eli liikenteen tuotantokustannushinta on kuitenkin noussut keskimäärin 3 %. Tämä tarkoittaa, että paikallisliikenteen palvelutasoa on pyritty pitämään yllä nostamalla lipun hintoja ja lisäämällä joukkoliikenteeseen käytettyä julkista tukea. Paikallisliikenteessä tehtyjen matkojen laskennallinen keskihinta on noussut keskimäärin 12 %.Tutkituista kaupungeista Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti erottuvat paikallisliikenteen kysyntää ja tarjontaa sekä taloutta kuvaavien tunnuslukujen suhteen selvästi sekä Porista että pienemmistä kaupungeista Vaasa, Lappeenranta ja Joensuu. Näissä pienemmissä kaupungeissa palveluliikenteellä on tärkeämpi rooli osana paikallisliikenteen palveluja ja se onkin integroitu joukkoliikennepalveluihin selvästi muita kaupunkeja merkittävimmin.

Keskisuurten kaupunkien liikennöinnin tulotaso laskettuna liikevaihdosta (€/linjakm) oli vuonna 2003 keskimäärin 8 % alhaisempi kuin suurten kaupunkien kilpailutetun liikenteen keskimääräinen linjakilometrin hinta. Vuonna 1998 keskisuurten kaupunkien paikallisliikenteen tulotaso €/linjakilometri oli 17 % korkeampi kuin kilpailutetun liikenteen. Paikallisliikenteen kannattavuuden voidaan todeta heikentyneen myös keskisuurissa kaupungeissa, vaikka lipun hintoja ja joukkoliikenteen tukea onkin nostettu.

Subventioasteessa on merkittäviä eroja eri kaupunkien välillä. Vähiten joukkoliikennettä tukee Lahti (12 %) ja eniten Kotka (46 %) ja Vaasa (43 %), joissa tuen osuus joukkoliikenteen menoista on samaa luokkaa kuin suurissa kaupungeissa. Valtion osuus joukkoliikenteen tuesta vaihtelee Oulun 23 %:sta Lahden 42 %:iin. Suuret kaupungit eivät saa valtionavustusta vaan maksavat itse kokonaan joukkoliikenteeseen käytetyn tuen.

Joukkoliikenteen julkisen tuen hyödyt kohdistuvat joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja sen kulkutapaosuuden ylläpitämiseen, liikkumisen tasa-arvon säilyttämiseen sekä liikennöitsijöiden toimintaedellytysten takaamiseen. Yhteiskuntataloudellisen vaikutukset kohdistuvat ensisijassa liikennöitsijöihin ja joukkoliikenteen nykyisiin ja potentiaalisiin käyttäjiin. Toimivat joukkoliikennepalvelut vähentävät henkilöautoiluun käytettäviä kustannuksia sekä henkilöautoliikenteen ympäristö-, ruuhka- ja onnettomuuskustannuksia. Joukkoliikenteen tuella on myös merkitystä kaupungin ja valtion verotuksen kannalta, mikäli verovelvollisten työmatkakuluvähennykset kasvavat entistä kalliimpien lipun hintojen vaikutuksesta.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherLiikenne- ja viestintäministeriö
Number of pages60
ISBN (Electronic)952-201-303-X
ISBN (Print)952.201-302-1
Publication statusPublished - 2005
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesLiikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja
Number2/2005
ISSN1457-7488

Keywords

  • local transport
  • public transport
  • characteristics
  • statistics

Cite this