Joukkoliikenteen tutkimusohjelma (JOTU) 2004–2007: Ulkoinen arviointi

Arvioinnissa todettiin, että JOTU-ohjelman tavoitteet on suunnattu oikein. Se on laajentanut merkittävästi joukkoliikennetutkimusta, erityisesti kulkutavan valintaperusteisiin, käyttäjäryhmiin ja - potentiaaliin liittyen ja toisaalta alueellisesti painottuen keskisuuriin kaupunkeihin. Ohjelma on muovattu käytännönlähtöiseksi ja yksi sen tavoitteista on ollut tulosten mahdollisimman suuri hyödynnettävyys. Saadut tulokset ovat perinteisistä tutkimusohjelmista poiketen helposti käytäntöön sovellettavia, ja niillä on merkittäviä sovellusmahdollisuuksia kaupunkiseutujen liikennesuunnittelussa, kaavoituksessa ja joukkoliikenteen kehittämisessä. JOTU-ohjelman organisaatiorakennetta pidettiin toimivana. Johtoryhmän, koordinaattorin ja LVM:ssä ohjelmasta vastanneen virkamiehen yhteistyön katsottiin sujuneen hyvin. Sekä ohjelman johtoryhmä että hankkeiden ohjausryhmät ovat olleet aktiivisia. Myös ryhmien jäsenten rooli hankkeiden tulosten kommentoinnissa sekä tulosten eteenpäin viemisessä taustaorganisaatiossaan ja omien verkostojensa kautta on olennainen. Vastoin tavoitettaan ohjelma ei ole tuonut suomalaiseen joukkoliikennetutkimukseen merkittävästi uusia toimijoita, mutta se on tiivistänyt jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi tiedotus sekä suurelle yleisölle että asiantuntijaverkostoissa. Erillisinä kehittämisideoina tuotiin esiin tutkimusohjelmaa seuraava Kehittämis- ja kokeiluohjelma (K&K), jonka myötä luotaisiin esimerkiksi kunnille ja joukkoliikenneoperaattoreille taloudelliset kannustimet käynnistää tuloksia käytäntöön vieviä kokeiluja, sekä joukkoliikenteen Lobbarin käsikirjan laatiminen pidempiaikaiseen asiatuntijavaikuttamiseen useilla tasoilla. Arvioinnissa on hyödynnetty useita rinnakkaisia menetelmiä: asiakirja-analyysia, asiantuntijahaastatteluja, sähköistä kyselyä ja vuorovaikutteista työpajaa, johon kerättiin hankkeiden toteuttajia ja tulosten jalkauttamisen kannalta keskeisiä tahoja.