Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000

Viestintä on perinteisesti jaettu joukko- ja kohdeviestintään siten, että joukkoviestintä on tarkoitettu suurelle ylelöllle ja kohdeviestintä rajatuille vestaanottajaryhmille. Uusien viestintätekniikoiden kehittyessä tämä raja on kuitenkin hämärtymässä. Samalla laitteistolla ja saman järjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa sekä joukko- että kohdeviestintää. Joukkoviestinnän laajuutta on tässä tutkimuksessa mitattu liikevaihdolla. Joukkoviestinnän kokonaistalous oli vuonna 1980 6,7 miljardia markkaa vuoden 1982 rahana. Joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta oli 2,9 %, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2000 mennessä 3,6 %:iin. Graafisen viestinnän osuus kokonaistaloudesta on nyt 78 % ja sähköisen 22 %, kun mukaan ei lasketa kotitalouksien laitteita. Graafisen joukkoviestinnän kasvu hidastuu. Vuonna 2000 sen osuus on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin sähköisen joukkoviestinnän, jonka osuuden ennustetaan olevan 29 % koko joukkoviestinnästä. Tulevaisuudessa siis yhä suurempi osa joukkoviestinnän kasvusta ohjautuu sähköisiin viestimiin. Vuonna 2000 käytetään edelleen kaikkia nykyisiä joukkoviestimiä. Tuotteita kuitenkin kehitetään. Esimerkiksi lehdet ovat värikkäämpiä kuin nyt ja niissä on erilaisia alueellisia ja lukijan mielenkiintoprofiilin mukaisia vaihtoehtoisia liitteitä. Nykyisiä joukkoviestimiä täydentäviksi ja osittain myös niiden kanssa kilpaileviksi tuotteiksi kehitetään uusia joukkoviestintätuotteita ja palveluja. Tällaisia ovat teletietopalvelu, tekstitelevisio, kaapelitelevisio ja kuvatallenteet, joita jo nyt kokeillaan. Vaikka näiden uusien viestimien käyttö lisääntyykin erittäin voimakkaasti, on niiden volyymi vielä vuonna 2000 melko pieni. Kaapelitelevision, teletietopalvelun ja kuvatallenteiden yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan silloin olevan noin kolmasosa sähköisten joukkoviestimien liikevaihdosta. Tällä hetkellä osuus on vasta noin 1 %. Uudet viestimet tulevat täydentämään nykyisiä viestimiä, ja ne löytävät omat sovellusalueensa viestinnän kokonaiskentässä. Uusien viestinten määrällinen kasvu on vielä 1980-lovulla verrattain vaatimatonta. Vasta 1990-luvulla ne kasvavat liiketaloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi. Mitään dramaattista kulutukseen ulottuvaa muutosta ne eivät kuitenkaan tuo. Graafisessa tuotannossa käytetään yhä laajemmin elektroniikkaa, ja se ulottuu yhä syvemmälle tuotannossa. Vaikka eräitä uusia tulostusmuotoja tullaan ottamaan käyttöön, painetaan valtaosa graafisista joukkoviestintätuotteista vuonna 2000 nykyiseen tapaan painokoneilla. Sähköisen ja graafisen viestinnän integraatiota kehitetään, ja ennustejakson aikana tuotetaan markkinoille joitakin uusia tuoteyhdistelmiä. Vuonna 2000 näiden osuus kokonaisvolyymista on kuitenkin melko pieni ja niitä käytetään pääasiassa erityissovelluksissa ja suppeille kohderyhmille tarkoitetussa viestinnässä. Tiedonsiirtoverkot digitalisoituvat, ja avoimet, keskenään kommunikoimaan pystyvät järjestelmät yleistyvät. Laajakaistaiset kaksisuuntaiset siirtotiet tulevat käyttöön, mutta niitä ei kuitenkaan toteuteta kytkentäisinä, vaan kaapelitelevisiotekniikkaa käyttäen. Päätelaitteiden ja niiden taustalla olevan mikropiiriteknologian kehitys mahdollistaa monipuolisten palvelujen tarjonnan myös kotitalouksiin.