Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000

Timo Siivonen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Viestintä on perinteisesti jaettu joukko- ja kohdeviestintään siten, että joukkoviestintä on tarkoitettu suurelle ylelöllle ja kohdeviestintä rajatuille vestaanottajaryhmille. Uusien viestintätekniikoiden kehittyessä tämä raja on kuitenkin hämärtymässä. Samalla laitteistolla ja saman järjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa sekä joukko- että kohdeviestintää. Joukkoviestinnän laajuutta on tässä tutkimuksessa mitattu liikevaihdolla. Joukkoviestinnän kokonaistalous oli vuonna 1980 6,7 miljardia markkaa vuoden 1982 rahana. Joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta oli 2,9 %, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2000 mennessä 3,6 %:iin. Graafisen viestinnän osuus kokonaistaloudesta on nyt 78 % ja sähköisen 22 %, kun mukaan ei lasketa kotitalouksien laitteita. Graafisen joukkoviestinnän kasvu hidastuu. Vuonna 2000 sen osuus on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin sähköisen joukkoviestinnän, jonka osuuden ennustetaan olevan 29 % koko joukkoviestinnästä. Tulevaisuudessa siis yhä suurempi osa joukkoviestinnän kasvusta ohjautuu sähköisiin viestimiin. Vuonna 2000 käytetään edelleen kaikkia nykyisiä joukkoviestimiä. Tuotteita kuitenkin kehitetään. Esimerkiksi lehdet ovat värikkäämpiä kuin nyt ja niissä on erilaisia alueellisia ja lukijan mielenkiintoprofiilin mukaisia vaihtoehtoisia liitteitä. Nykyisiä joukkoviestimiä täydentäviksi ja osittain myös niiden kanssa kilpaileviksi tuotteiksi kehitetään uusia joukkoviestintätuotteita ja palveluja. Tällaisia ovat teletietopalvelu, tekstitelevisio, kaapelitelevisio ja kuvatallenteet, joita jo nyt kokeillaan. Vaikka näiden uusien viestimien käyttö lisääntyykin erittäin voimakkaasti, on niiden volyymi vielä vuonna 2000 melko pieni. Kaapelitelevision, teletietopalvelun ja kuvatallenteiden yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan silloin olevan noin kolmasosa sähköisten joukkoviestimien liikevaihdosta. Tällä hetkellä osuus on vasta noin 1 %. Uudet viestimet tulevat täydentämään nykyisiä viestimiä, ja ne löytävät omat sovellusalueensa viestinnän kokonaiskentässä. Uusien viestinten määrällinen kasvu on vielä 1980-lovulla verrattain vaatimatonta. Vasta 1990-luvulla ne kasvavat liiketaloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi. Mitään dramaattista kulutukseen ulottuvaa muutosta ne eivät kuitenkaan tuo. Graafisessa tuotannossa käytetään yhä laajemmin elektroniikkaa, ja se ulottuu yhä syvemmälle tuotannossa. Vaikka eräitä uusia tulostusmuotoja tullaan ottamaan käyttöön, painetaan valtaosa graafisista joukkoviestintätuotteista vuonna 2000 nykyiseen tapaan painokoneilla. Sähköisen ja graafisen viestinnän integraatiota kehitetään, ja ennustejakson aikana tuotetaan markkinoille joitakin uusia tuoteyhdistelmiä. Vuonna 2000 näiden osuus kokonaisvolyymista on kuitenkin melko pieni ja niitä käytetään pääasiassa erityissovelluksissa ja suppeille kohderyhmille tarkoitetussa viestinnässä. Tiedonsiirtoverkot digitalisoituvat, ja avoimet, keskenään kommunikoimaan pystyvät järjestelmät yleistyvät. Laajakaistaiset kaksisuuntaiset siirtotiet tulevat käyttöön, mutta niitä ei kuitenkaan toteuteta kytkentäisinä, vaan kaapelitelevisiotekniikkaa käyttäen. Päätelaitteiden ja niiden taustalla olevan mikropiiriteknologian kehitys mahdollistaa monipuolisten palvelujen tarjonnan myös kotitalouksiin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages374
ISBN (Print)951-38-1643-5
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume136

Fingerprint

Skates (Fish)
Communication
Technology

Cite this

Siivonen, T. (1982). Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 136
Siivonen, Timo. / Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 374 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 136).
@book{73f16865b7564adaa0b28178745d68b2,
title = "Joukkoviestinn{\"a}n teknologian kehitys vuoteen 2000",
abstract = "Viestint{\"a} on perinteisesti jaettu joukko- ja kohdeviestint{\"a}{\"a}n siten, ett{\"a} joukkoviestint{\"a} on tarkoitettu suurelle ylel{\"o}llle ja kohdeviestint{\"a} rajatuille vestaanottajaryhmille. Uusien viestint{\"a}tekniikoiden kehittyess{\"a} t{\"a}m{\"a} raja on kuitenkin h{\"a}m{\"a}rtym{\"a}ss{\"a}. Samalla laitteistolla ja saman j{\"a}rjestelm{\"a}n avulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa sek{\"a} joukko- ett{\"a} kohdeviestint{\"a}{\"a}. Joukkoviestinn{\"a}n laajuutta on t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa mitattu liikevaihdolla. Joukkoviestinn{\"a}n kokonaistalous oli vuonna 1980 6,7 miljardia markkaa vuoden 1982 rahana. Joukkoviestinn{\"a}n osuus bruttokansantuotteesta oli 2,9 {\%}, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2000 menness{\"a} 3,6 {\%}:iin. Graafisen viestinn{\"a}n osuus kokonaistaloudesta on nyt 78 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}isen 22 {\%}, kun mukaan ei lasketa kotitalouksien laitteita. Graafisen joukkoviestinn{\"a}n kasvu hidastuu. Vuonna 2000 sen osuus on kuitenkin edelleen selv{\"a}sti suurempi kuin s{\"a}hk{\"o}isen joukkoviestinn{\"a}n, jonka osuuden ennustetaan olevan 29 {\%} koko joukkoviestinn{\"a}st{\"a}. Tulevaisuudessa siis yh{\"a} suurempi osa joukkoviestinn{\"a}n kasvusta ohjautuu s{\"a}hk{\"o}isiin viestimiin. Vuonna 2000 k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n edelleen kaikkia nykyisi{\"a} joukkoviestimi{\"a}. Tuotteita kuitenkin kehitet{\"a}{\"a}n. Esimerkiksi lehdet ovat v{\"a}rikk{\"a}{\"a}mpi{\"a} kuin nyt ja niiss{\"a} on erilaisia alueellisia ja lukijan mielenkiintoprofiilin mukaisia vaihtoehtoisia liitteit{\"a}. Nykyisi{\"a} joukkoviestimi{\"a} t{\"a}ydent{\"a}viksi ja osittain my{\"o}s niiden kanssa kilpaileviksi tuotteiksi kehitet{\"a}{\"a}n uusia joukkoviestint{\"a}tuotteita ja palveluja. T{\"a}llaisia ovat teletietopalvelu, tekstitelevisio, kaapelitelevisio ja kuvatallenteet, joita jo nyt kokeillaan. Vaikka n{\"a}iden uusien viestimien k{\"a}ytt{\"o} lis{\"a}{\"a}ntyykin eritt{\"a}in voimakkaasti, on niiden volyymi viel{\"a} vuonna 2000 melko pieni. Kaapelitelevision, teletietopalvelun ja kuvatallenteiden yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan silloin olevan noin kolmasosa s{\"a}hk{\"o}isten joukkoviestimien liikevaihdosta. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} osuus on vasta noin 1 {\%}. Uudet viestimet tulevat t{\"a}ydent{\"a}m{\"a}{\"a}n nykyisi{\"a} viestimi{\"a}, ja ne l{\"o}yt{\"a}v{\"a}t omat sovellusalueensa viestinn{\"a}n kokonaiskent{\"a}ss{\"a}. Uusien viestinten m{\"a}{\"a}r{\"a}llinen kasvu on viel{\"a} 1980-lovulla verrattain vaatimatonta. Vasta 1990-luvulla ne kasvavat liiketaloudellisesti merkitt{\"a}v{\"a}ksi toiminnaksi. Mit{\"a}{\"a}n dramaattista kulutukseen ulottuvaa muutosta ne eiv{\"a}t kuitenkaan tuo. Graafisessa tuotannossa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yh{\"a} laajemmin elektroniikkaa, ja se ulottuu yh{\"a} syvemm{\"a}lle tuotannossa. Vaikka er{\"a}it{\"a} uusia tulostusmuotoja tullaan ottamaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, painetaan valtaosa graafisista joukkoviestint{\"a}tuotteista vuonna 2000 nykyiseen tapaan painokoneilla. S{\"a}hk{\"o}isen ja graafisen viestinn{\"a}n integraatiota kehitet{\"a}{\"a}n, ja ennustejakson aikana tuotetaan markkinoille joitakin uusia tuoteyhdistelmi{\"a}. Vuonna 2000 n{\"a}iden osuus kokonaisvolyymista on kuitenkin melko pieni ja niit{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}asiassa erityissovelluksissa ja suppeille kohderyhmille tarkoitetussa viestinn{\"a}ss{\"a}. Tiedonsiirtoverkot digitalisoituvat, ja avoimet, kesken{\"a}{\"a}n kommunikoimaan pystyv{\"a}t j{\"a}rjestelm{\"a}t yleistyv{\"a}t. Laajakaistaiset kaksisuuntaiset siirtotiet tulevat k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, mutta niit{\"a} ei kuitenkaan toteuteta kytkent{\"a}isin{\"a}, vaan kaapelitelevisiotekniikkaa k{\"a}ytt{\"a}en. P{\"a}{\"a}telaitteiden ja niiden taustalla olevan mikropiiriteknologian kehitys mahdollistaa monipuolisten palvelujen tarjonnan my{\"o}s kotitalouksiin.",
author = "Timo Siivonen",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1643-5",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Siivonen, T 1982, Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 136, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000. / Siivonen, Timo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 374 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 136).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000

AU - Siivonen, Timo

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Viestintä on perinteisesti jaettu joukko- ja kohdeviestintään siten, että joukkoviestintä on tarkoitettu suurelle ylelöllle ja kohdeviestintä rajatuille vestaanottajaryhmille. Uusien viestintätekniikoiden kehittyessä tämä raja on kuitenkin hämärtymässä. Samalla laitteistolla ja saman järjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa sekä joukko- että kohdeviestintää. Joukkoviestinnän laajuutta on tässä tutkimuksessa mitattu liikevaihdolla. Joukkoviestinnän kokonaistalous oli vuonna 1980 6,7 miljardia markkaa vuoden 1982 rahana. Joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta oli 2,9 %, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2000 mennessä 3,6 %:iin. Graafisen viestinnän osuus kokonaistaloudesta on nyt 78 % ja sähköisen 22 %, kun mukaan ei lasketa kotitalouksien laitteita. Graafisen joukkoviestinnän kasvu hidastuu. Vuonna 2000 sen osuus on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin sähköisen joukkoviestinnän, jonka osuuden ennustetaan olevan 29 % koko joukkoviestinnästä. Tulevaisuudessa siis yhä suurempi osa joukkoviestinnän kasvusta ohjautuu sähköisiin viestimiin. Vuonna 2000 käytetään edelleen kaikkia nykyisiä joukkoviestimiä. Tuotteita kuitenkin kehitetään. Esimerkiksi lehdet ovat värikkäämpiä kuin nyt ja niissä on erilaisia alueellisia ja lukijan mielenkiintoprofiilin mukaisia vaihtoehtoisia liitteitä. Nykyisiä joukkoviestimiä täydentäviksi ja osittain myös niiden kanssa kilpaileviksi tuotteiksi kehitetään uusia joukkoviestintätuotteita ja palveluja. Tällaisia ovat teletietopalvelu, tekstitelevisio, kaapelitelevisio ja kuvatallenteet, joita jo nyt kokeillaan. Vaikka näiden uusien viestimien käyttö lisääntyykin erittäin voimakkaasti, on niiden volyymi vielä vuonna 2000 melko pieni. Kaapelitelevision, teletietopalvelun ja kuvatallenteiden yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan silloin olevan noin kolmasosa sähköisten joukkoviestimien liikevaihdosta. Tällä hetkellä osuus on vasta noin 1 %. Uudet viestimet tulevat täydentämään nykyisiä viestimiä, ja ne löytävät omat sovellusalueensa viestinnän kokonaiskentässä. Uusien viestinten määrällinen kasvu on vielä 1980-lovulla verrattain vaatimatonta. Vasta 1990-luvulla ne kasvavat liiketaloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi. Mitään dramaattista kulutukseen ulottuvaa muutosta ne eivät kuitenkaan tuo. Graafisessa tuotannossa käytetään yhä laajemmin elektroniikkaa, ja se ulottuu yhä syvemmälle tuotannossa. Vaikka eräitä uusia tulostusmuotoja tullaan ottamaan käyttöön, painetaan valtaosa graafisista joukkoviestintätuotteista vuonna 2000 nykyiseen tapaan painokoneilla. Sähköisen ja graafisen viestinnän integraatiota kehitetään, ja ennustejakson aikana tuotetaan markkinoille joitakin uusia tuoteyhdistelmiä. Vuonna 2000 näiden osuus kokonaisvolyymista on kuitenkin melko pieni ja niitä käytetään pääasiassa erityissovelluksissa ja suppeille kohderyhmille tarkoitetussa viestinnässä. Tiedonsiirtoverkot digitalisoituvat, ja avoimet, keskenään kommunikoimaan pystyvät järjestelmät yleistyvät. Laajakaistaiset kaksisuuntaiset siirtotiet tulevat käyttöön, mutta niitä ei kuitenkaan toteuteta kytkentäisinä, vaan kaapelitelevisiotekniikkaa käyttäen. Päätelaitteiden ja niiden taustalla olevan mikropiiriteknologian kehitys mahdollistaa monipuolisten palvelujen tarjonnan myös kotitalouksiin.

AB - Viestintä on perinteisesti jaettu joukko- ja kohdeviestintään siten, että joukkoviestintä on tarkoitettu suurelle ylelöllle ja kohdeviestintä rajatuille vestaanottajaryhmille. Uusien viestintätekniikoiden kehittyessä tämä raja on kuitenkin hämärtymässä. Samalla laitteistolla ja saman järjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa sekä joukko- että kohdeviestintää. Joukkoviestinnän laajuutta on tässä tutkimuksessa mitattu liikevaihdolla. Joukkoviestinnän kokonaistalous oli vuonna 1980 6,7 miljardia markkaa vuoden 1982 rahana. Joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta oli 2,9 %, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2000 mennessä 3,6 %:iin. Graafisen viestinnän osuus kokonaistaloudesta on nyt 78 % ja sähköisen 22 %, kun mukaan ei lasketa kotitalouksien laitteita. Graafisen joukkoviestinnän kasvu hidastuu. Vuonna 2000 sen osuus on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin sähköisen joukkoviestinnän, jonka osuuden ennustetaan olevan 29 % koko joukkoviestinnästä. Tulevaisuudessa siis yhä suurempi osa joukkoviestinnän kasvusta ohjautuu sähköisiin viestimiin. Vuonna 2000 käytetään edelleen kaikkia nykyisiä joukkoviestimiä. Tuotteita kuitenkin kehitetään. Esimerkiksi lehdet ovat värikkäämpiä kuin nyt ja niissä on erilaisia alueellisia ja lukijan mielenkiintoprofiilin mukaisia vaihtoehtoisia liitteitä. Nykyisiä joukkoviestimiä täydentäviksi ja osittain myös niiden kanssa kilpaileviksi tuotteiksi kehitetään uusia joukkoviestintätuotteita ja palveluja. Tällaisia ovat teletietopalvelu, tekstitelevisio, kaapelitelevisio ja kuvatallenteet, joita jo nyt kokeillaan. Vaikka näiden uusien viestimien käyttö lisääntyykin erittäin voimakkaasti, on niiden volyymi vielä vuonna 2000 melko pieni. Kaapelitelevision, teletietopalvelun ja kuvatallenteiden yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan silloin olevan noin kolmasosa sähköisten joukkoviestimien liikevaihdosta. Tällä hetkellä osuus on vasta noin 1 %. Uudet viestimet tulevat täydentämään nykyisiä viestimiä, ja ne löytävät omat sovellusalueensa viestinnän kokonaiskentässä. Uusien viestinten määrällinen kasvu on vielä 1980-lovulla verrattain vaatimatonta. Vasta 1990-luvulla ne kasvavat liiketaloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi. Mitään dramaattista kulutukseen ulottuvaa muutosta ne eivät kuitenkaan tuo. Graafisessa tuotannossa käytetään yhä laajemmin elektroniikkaa, ja se ulottuu yhä syvemmälle tuotannossa. Vaikka eräitä uusia tulostusmuotoja tullaan ottamaan käyttöön, painetaan valtaosa graafisista joukkoviestintätuotteista vuonna 2000 nykyiseen tapaan painokoneilla. Sähköisen ja graafisen viestinnän integraatiota kehitetään, ja ennustejakson aikana tuotetaan markkinoille joitakin uusia tuoteyhdistelmiä. Vuonna 2000 näiden osuus kokonaisvolyymista on kuitenkin melko pieni ja niitä käytetään pääasiassa erityissovelluksissa ja suppeille kohderyhmille tarkoitetussa viestinnässä. Tiedonsiirtoverkot digitalisoituvat, ja avoimet, keskenään kommunikoimaan pystyvät järjestelmät yleistyvät. Laajakaistaiset kaksisuuntaiset siirtotiet tulevat käyttöön, mutta niitä ei kuitenkaan toteuteta kytkentäisinä, vaan kaapelitelevisiotekniikkaa käyttäen. Päätelaitteiden ja niiden taustalla olevan mikropiiriteknologian kehitys mahdollistaa monipuolisten palvelujen tarjonnan myös kotitalouksiin.

M3 - Report

SN - 951-38-1643-5

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Siivonen T. Joukkoviestinnän teknologian kehitys vuoteen 2000. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 374 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 136).