Julian kaupunki 2035: Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset

Irmeli Wahlgren

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa on arvioitu Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Tutkimuksen kohteena on 12 tutkimusalueen uusien rakennusten energiankäytöstä ja uusien asukkaiden henkilöliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusalueet ovat: Kalasatama, Suurpelto, Marja-Vantaa, Östersundom, Myyrmäki - Malminkartano, Kontula – Mellunmäki - Länsimäki, Kirkkonummen keskusta, Leppävaara, pääradan vyöhyke Tikkurila - Kerava, Pohjois-Espoon pientaloalue, Kirkkonummen pientaloalue ja Riipilä - Seutula. Tutkimusalueiden uuden rakenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat aluetta kohden 2 000 - 40 000 CO2-ekv.t, asukasta kohden laskien 1,4 - 4,4 CO2-ekv.t/asukas ja asukas- ja työpaikkamäärää kohden laskien 0,8 - 2,7 CO2-ekv.t/(as+tp). Noin puolet tutkimusalueiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennuksista ja noin puolet liikenteestä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää asukasta kohden laskettuja päästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta eli 4,3 CO2-ekv.tonniin vuoteen 2030 mennessä. Päästöt olivat vuonna 1990 7,0 CO2-ekv.tonnia/asukas ja vuonna 2010 5,7 CO2-ekv.tonnia/asukas. Tutkimusalueiden aiheuttamien päästöjen perusteella ilmastostrategian tavoitteet voidaan saavuttaa tarkasteltujen sektorien osalta. Suurimmalla osalla tutkimusalueista päästöt ovat vähem-män kuin puolet tavoitteesta. Tutkimuksen perusteella ilmastovaikutuksiltaan edullisimpia ovat alueet, jotka sijaitsevat keskeisesti yhdyskuntarakenteessa ja jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on edullista sijoittaa asutusta keskeisille alueille, täydentäen olevaa rakennetta ja hyödyntäen raideliikennemahdollisuuksia. Rakennusten osalta lämmitystapavalinnat ovat tärkeitä. Asumis- ja työpaikkaväljyydellä on merkitystä lämmitettävän kerrosalan tarpeeseen. Tutkimuksen perusteella sekä rakennusten energiankäytöllä että liikenteellä on merkittävä vaikutus aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin, ja molemmat tulisi ottaa huomioon yhdyskuntarakennetta kehitettäessä. Tutkimuksessa kehitettyä arviointimenetelmää voidaan hyödyntää seudun uusien alueiden yleispiirteisessä ilmastovaikutusten arvioinnissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
Number of pages60
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesHSY:n julkaisuja 1/2012
ISSN1798-6087

Keywords

  • Greenhouse gas emissions
  • Helsinki Metropolitan Area
  • land use planning
  • transport

Cite this

Wahlgren, Irmeli. / Julian kaupunki 2035 : Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset. Helsinki, 2012. 60 p. (HSY:n julkaisuja 1/2012).
@book{ed8c67e36097415f873c299e3514c24d,
title = "Julian kaupunki 2035: Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehitt{\"a}misen ilmastovaikutukset",
abstract = "Tutkimuksessa on arvioitu Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehitt{\"a}misen ilmastovaikutukset vuoteen 2035 menness{\"a}. Tutkimuksen kohteena on 12 tutkimusalueen uusien rakennusten energiank{\"a}yt{\"o}st{\"a} ja uusien asukkaiden henkil{\"o}liikenteest{\"a} aiheutuvat kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t. Tutkimusalueet ovat: Kalasatama, Suurpelto, Marja-Vantaa, {\"O}stersundom, Myyrm{\"a}ki - Malminkartano, Kontula – Mellunm{\"a}ki - L{\"a}nsim{\"a}ki, Kirkkonummen keskusta, Lepp{\"a}vaara, p{\"a}{\"a}radan vy{\"o}hyke Tikkurila - Kerava, Pohjois-Espoon pientaloalue, Kirkkonummen pientaloalue ja Riipil{\"a} - Seutula. Tutkimusalueiden uuden rakenteen aiheuttamat kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t vaihtelevat aluetta kohden 2 000 - 40 000 CO2-ekv.t, asukasta kohden laskien 1,4 - 4,4 CO2-ekv.t/asukas ja asukas- ja ty{\"o}paikkam{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} kohden laskien 0,8 - 2,7 CO2-ekv.t/(as+tp). Noin puolet tutkimusalueiden kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} aiheutuu rakennuksista ja noin puolet liikenteest{\"a}. P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on v{\"a}hent{\"a}{\"a} asukasta kohden laskettuja p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} 39 {\%} vuoden 1990 tasosta eli 4,3 CO2-ekv.tonniin vuoteen 2030 menness{\"a}. P{\"a}{\"a}st{\"o}t olivat vuonna 1990 7,0 CO2-ekv.tonnia/asukas ja vuonna 2010 5,7 CO2-ekv.tonnia/asukas. Tutkimusalueiden aiheuttamien p{\"a}{\"a}st{\"o}jen perusteella ilmastostrategian tavoitteet voidaan saavuttaa tarkasteltujen sektorien osalta. Suurimmalla osalla tutkimusalueista p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat v{\"a}hem-m{\"a}n kuin puolet tavoitteesta. Tutkimuksen perusteella ilmastovaikutuksiltaan edullisimpia ovat alueet, jotka sijaitsevat keskeisesti yhdyskuntarakenteessa ja jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen hillinn{\"a}n kannalta on edullista sijoittaa asutusta keskeisille alueille, t{\"a}ydent{\"a}en olevaa rakennetta ja hy{\"o}dynt{\"a}en raideliikennemahdollisuuksia. Rakennusten osalta l{\"a}mmitystapavalinnat ovat t{\"a}rkeit{\"a}. Asumis- ja ty{\"o}paikkav{\"a}ljyydell{\"a} on merkityst{\"a} l{\"a}mmitett{\"a}v{\"a}n kerrosalan tarpeeseen. Tutkimuksen perusteella sek{\"a} rakennusten energiank{\"a}yt{\"o}ll{\"a} ett{\"a} liikenteell{\"a} on merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus aiheutuviin kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin, ja molemmat tulisi ottaa huomioon yhdyskuntarakennetta kehitett{\"a}ess{\"a}. Tutkimuksessa kehitetty{\"a} arviointimenetelm{\"a}{\"a} voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} seudun uusien alueiden yleispiirteisess{\"a} ilmastovaikutusten arvioinnissa.",
keywords = "Greenhouse gas emissions, Helsinki Metropolitan Area, land use planning, transport",
author = "Irmeli Wahlgren",
note = "Project code: 37217",
year = "2012",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-6604-36-7",
series = "HSY:n julkaisuja 1/2012",

}

Julian kaupunki 2035 : Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset. / Wahlgren, Irmeli.

Helsinki, 2012. 60 p. (HSY:n julkaisuja 1/2012).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Julian kaupunki 2035

T2 - Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset

AU - Wahlgren, Irmeli

N1 - Project code: 37217

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Tutkimuksessa on arvioitu Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Tutkimuksen kohteena on 12 tutkimusalueen uusien rakennusten energiankäytöstä ja uusien asukkaiden henkilöliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusalueet ovat: Kalasatama, Suurpelto, Marja-Vantaa, Östersundom, Myyrmäki - Malminkartano, Kontula – Mellunmäki - Länsimäki, Kirkkonummen keskusta, Leppävaara, pääradan vyöhyke Tikkurila - Kerava, Pohjois-Espoon pientaloalue, Kirkkonummen pientaloalue ja Riipilä - Seutula. Tutkimusalueiden uuden rakenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat aluetta kohden 2 000 - 40 000 CO2-ekv.t, asukasta kohden laskien 1,4 - 4,4 CO2-ekv.t/asukas ja asukas- ja työpaikkamäärää kohden laskien 0,8 - 2,7 CO2-ekv.t/(as+tp). Noin puolet tutkimusalueiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennuksista ja noin puolet liikenteestä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää asukasta kohden laskettuja päästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta eli 4,3 CO2-ekv.tonniin vuoteen 2030 mennessä. Päästöt olivat vuonna 1990 7,0 CO2-ekv.tonnia/asukas ja vuonna 2010 5,7 CO2-ekv.tonnia/asukas. Tutkimusalueiden aiheuttamien päästöjen perusteella ilmastostrategian tavoitteet voidaan saavuttaa tarkasteltujen sektorien osalta. Suurimmalla osalla tutkimusalueista päästöt ovat vähem-män kuin puolet tavoitteesta. Tutkimuksen perusteella ilmastovaikutuksiltaan edullisimpia ovat alueet, jotka sijaitsevat keskeisesti yhdyskuntarakenteessa ja jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on edullista sijoittaa asutusta keskeisille alueille, täydentäen olevaa rakennetta ja hyödyntäen raideliikennemahdollisuuksia. Rakennusten osalta lämmitystapavalinnat ovat tärkeitä. Asumis- ja työpaikkaväljyydellä on merkitystä lämmitettävän kerrosalan tarpeeseen. Tutkimuksen perusteella sekä rakennusten energiankäytöllä että liikenteellä on merkittävä vaikutus aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin, ja molemmat tulisi ottaa huomioon yhdyskuntarakennetta kehitettäessä. Tutkimuksessa kehitettyä arviointimenetelmää voidaan hyödyntää seudun uusien alueiden yleispiirteisessä ilmastovaikutusten arvioinnissa.

AB - Tutkimuksessa on arvioitu Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Tutkimuksen kohteena on 12 tutkimusalueen uusien rakennusten energiankäytöstä ja uusien asukkaiden henkilöliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusalueet ovat: Kalasatama, Suurpelto, Marja-Vantaa, Östersundom, Myyrmäki - Malminkartano, Kontula – Mellunmäki - Länsimäki, Kirkkonummen keskusta, Leppävaara, pääradan vyöhyke Tikkurila - Kerava, Pohjois-Espoon pientaloalue, Kirkkonummen pientaloalue ja Riipilä - Seutula. Tutkimusalueiden uuden rakenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat aluetta kohden 2 000 - 40 000 CO2-ekv.t, asukasta kohden laskien 1,4 - 4,4 CO2-ekv.t/asukas ja asukas- ja työpaikkamäärää kohden laskien 0,8 - 2,7 CO2-ekv.t/(as+tp). Noin puolet tutkimusalueiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennuksista ja noin puolet liikenteestä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää asukasta kohden laskettuja päästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta eli 4,3 CO2-ekv.tonniin vuoteen 2030 mennessä. Päästöt olivat vuonna 1990 7,0 CO2-ekv.tonnia/asukas ja vuonna 2010 5,7 CO2-ekv.tonnia/asukas. Tutkimusalueiden aiheuttamien päästöjen perusteella ilmastostrategian tavoitteet voidaan saavuttaa tarkasteltujen sektorien osalta. Suurimmalla osalla tutkimusalueista päästöt ovat vähem-män kuin puolet tavoitteesta. Tutkimuksen perusteella ilmastovaikutuksiltaan edullisimpia ovat alueet, jotka sijaitsevat keskeisesti yhdyskuntarakenteessa ja jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on edullista sijoittaa asutusta keskeisille alueille, täydentäen olevaa rakennetta ja hyödyntäen raideliikennemahdollisuuksia. Rakennusten osalta lämmitystapavalinnat ovat tärkeitä. Asumis- ja työpaikkaväljyydellä on merkitystä lämmitettävän kerrosalan tarpeeseen. Tutkimuksen perusteella sekä rakennusten energiankäytöllä että liikenteellä on merkittävä vaikutus aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin, ja molemmat tulisi ottaa huomioon yhdyskuntarakennetta kehitettäessä. Tutkimuksessa kehitettyä arviointimenetelmää voidaan hyödyntää seudun uusien alueiden yleispiirteisessä ilmastovaikutusten arvioinnissa.

KW - Greenhouse gas emissions

KW - Helsinki Metropolitan Area

KW - land use planning

KW - transport

M3 - Report

SN - 978-952-6604-36-7

SN - 978-952-6604-37-4 (pdf)

T3 - HSY:n julkaisuja 1/2012

BT - Julian kaupunki 2035

CY - Helsinki

ER -

Wahlgren I. Julian kaupunki 2035: Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset. Helsinki, 2012. 60 p. (HSY:n julkaisuja 1/2012).