Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet

Junamatkustajille suunnattua ajantasaista tiedotusta on kehitetty paljon viimeisen kahden vuoden aikana sekä Liikenneviraston että VR:n toimesta. Esimerkiksi infokeskuksen ja liikenteen ohjauksen muutto samoihin tiloihin Pasilaan, VR:n operaatiokeskuksen perustaminen sekä monet järjestelmien tekniseen kehitykseen liittyvät hankkeet ovat parantaneet toimintavalmiutta verrattuna edellisiin talvikausiin. Matkustajahaastattelujenkin mukaan junamatkoihin liittyvä tiedotus on jo nykyisellään parantunut viime talvikaudesta. Asiantuntijahaastatteluissa tuotiin esiin kuitenkin vielä monia jäljellä olevia haasteita ja kehityskohteita. Erityisesti korostettiin saumatonta tiedonkulkua koko tiedotusketjussa. Todettiin, ettei matkustaja voi saada laadukasta tietoa, jos tiedonkulku katkeaa ketjun jossain vaiheessa. Häiriötiedotteiden kehittämisen suurimpana haasteena pidettiin asiantuntijahaastatteluissa edelleen yhteisen tilannekuvan muodostamista ja tilanteen ennustettavuutta. Tämän ratkaisemiseksi ehdotettiin sekä teknisiä järjestelmäparannuksia että tiedonkulkuun, toimintaan ja päätöksentekoon liittyviä muutoksia. Häiriötilanteissa matkustajatiedottaminen saattaa vielä usein jäädä muiden kiireiden takia toissijaiseksi tehtäväksi. Todellisuudessa juuri häiriötilanteissa tiedotuksen laatu ja oikeellisuus korostuvat entisestään. Toisaalta todettiin myös, että vielä tällä hetkellä matkustajien pitää omalta osaltaan olla aktiivisia ja hakea matkaansa liittyviä häiriötietoja. Puolet matkustajakyselyyn vastanneista ilmoittikin tarkastaneensa ajantasaisen liikennetilanteen joko kotona ennen matkalle lähtöä tai asemalla olevista näytöistä asemalle saavuttuaan. Sekä asiantuntijahaastatteluissa että matkustajakeskusteluissa peräänkuulutettiin myös ns. push-tyyppistä palvelua, josta matkustaja saisi omaan matkaansa liittyvät häiriötiedot esimerkiksi matkapuhelimeensa automaattisesti. Sekä asiantuntija- että matkustajahaastatteluissa tuotiin usein esiin myös se seikka, että epävarmuudesta tiedottamista tulisi kehittää. Kokonaan puuttuva tietoa ärsyttää, mutta toisaalta myös lähtöajan jatkuva siirtäminen muutamalla minuutilla eteenpäin saa aikaan se, että matkustaja turhautuu eikä toisaalta uskalla lähteä esimerkiksi laiturilta pois, vaan odottaa sitä "pian" saapuvaa junaa. Tiedotuksessa pitäisikin pystyä erottelemaan varma tieto epävarmasta. Tarvittaessa lähtöaikaa siirrettäisiin reilusti eteenpäin ja siitä viestittäisiin selkeästi niin, että matkustajat ymmärtävät tiedon tarkentuvan myöhemmin. Junaliikenteen voidaan sanoa olevansa oman täsmällisyytensä uhri. Matkustajat ovat tottuneet siihen, että junan perilletulon voi ennakoida minuutin tarkkuudella, ja alkaneet mitoittaa omia aikataulujaan sen mukaisiksi. Viime vuosien liikennemäärien kasvu ja kaksi erittäin vaikeaa talvikautta ovat kuitenkin olleet junaliikenteen kannalta haasteellisia. Täsmällisyystavoitteisiin ei ole päästy, ja se on alkanut näkyä matkustajien tyytyväisyydessä. Oikeanlaisella tiedotuksella ei toki voi häiriöitä poistaa, mutta kun matkustaja saa oikeaan aikaan oikeanlaisen tiedon, hän pystyy muuttamaan suunnitelmiaan ja tyytyväisyys niin junaliikenteestä tiedotukseen kuin junaliikenteeseenkin varmasti paranee.