Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet

Merja Penttinen, Virpi Britschgi, Jutta Jantunen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Junamatkustajille suunnattua ajantasaista tiedotusta on kehitetty paljon viimeisen kahden vuoden aikana sekä Liikenneviraston että VR:n toimesta. Esimerkiksi infokeskuksen ja liikenteen ohjauksen muutto samoihin tiloihin Pasilaan, VR:n operaatiokeskuksen perustaminen sekä monet järjestelmien tekniseen kehitykseen liittyvät hankkeet ovat parantaneet toimintavalmiutta verrattuna edellisiin talvikausiin. Matkustajahaastattelujenkin mukaan junamatkoihin liittyvä tiedotus on jo nykyisellään parantunut viime talvikaudesta. Asiantuntijahaastatteluissa tuotiin esiin kuitenkin vielä monia jäljellä olevia haasteita ja kehityskohteita. Erityisesti korostettiin saumatonta tiedonkulkua koko tiedotusketjussa. Todettiin, ettei matkustaja voi saada laadukasta tietoa, jos tiedonkulku katkeaa ketjun jossain vaiheessa. Häiriötiedotteiden kehittämisen suurimpana haasteena pidettiin asiantuntijahaastatteluissa edelleen yhteisen tilannekuvan muodostamista ja tilanteen ennustettavuutta. Tämän ratkaisemiseksi ehdotettiin sekä teknisiä järjestelmäparannuksia että tiedonkulkuun, toimintaan ja päätöksentekoon liittyviä muutoksia. Häiriötilanteissa matkustajatiedottaminen saattaa vielä usein jäädä muiden kiireiden takia toissijaiseksi tehtäväksi. Todellisuudessa juuri häiriötilanteissa tiedotuksen laatu ja oikeellisuus korostuvat entisestään. Toisaalta todettiin myös, että vielä tällä hetkellä matkustajien pitää omalta osaltaan olla aktiivisia ja hakea matkaansa liittyviä häiriötietoja. Puolet matkustajakyselyyn vastanneista ilmoittikin tarkastaneensa ajantasaisen liikennetilanteen joko kotona ennen matkalle lähtöä tai asemalla olevista näytöistä asemalle saavuttuaan. Sekä asiantuntijahaastatteluissa että matkustajakeskusteluissa peräänkuulutettiin myös ns. push-tyyppistä palvelua, josta matkustaja saisi omaan matkaansa liittyvät häiriötiedot esimerkiksi matkapuhelimeensa automaattisesti. Sekä asiantuntija- että matkustajahaastatteluissa tuotiin usein esiin myös se seikka, että epävarmuudesta tiedottamista tulisi kehittää. Kokonaan puuttuva tietoa ärsyttää, mutta toisaalta myös lähtöajan jatkuva siirtäminen muutamalla minuutilla eteenpäin saa aikaan se, että matkustaja turhautuu eikä toisaalta uskalla lähteä esimerkiksi laiturilta pois, vaan odottaa sitä "pian" saapuvaa junaa. Tiedotuksessa pitäisikin pystyä erottelemaan varma tieto epävarmasta. Tarvittaessa lähtöaikaa siirrettäisiin reilusti eteenpäin ja siitä viestittäisiin selkeästi niin, että matkustajat ymmärtävät tiedon tarkentuvan myöhemmin. Junaliikenteen voidaan sanoa olevansa oman täsmällisyytensä uhri. Matkustajat ovat tottuneet siihen, että junan perilletulon voi ennakoida minuutin tarkkuudella, ja alkaneet mitoittaa omia aikataulujaan sen mukaisiksi. Viime vuosien liikennemäärien kasvu ja kaksi erittäin vaikeaa talvikautta ovat kuitenkin olleet junaliikenteen kannalta haasteellisia. Täsmällisyystavoitteisiin ei ole päästy, ja se on alkanut näkyä matkustajien tyytyväisyydessä. Oikeanlaisella tiedotuksella ei toki voi häiriöitä poistaa, mutta kun matkustaja saa oikeaan aikaan oikeanlaisen tiedon, hän pystyy muuttamaan suunnitelmiaan ja tyytyväisyys niin junaliikenteestä tiedotukseen kuin junaliikenteeseenkin varmasti paranee.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
Number of pages38
Publication statusPublished - 2011
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesLiikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä
Number56/2011
ISSN1798-6656

Keywords

  • Train passenger
  • incidence
  • situation
  • information services
  • level of service

Cite this

Penttinen, M., Britschgi, V., & Jantunen, J. (2011). Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Helsinki. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä, No. 56/2011
Penttinen, Merja ; Britschgi, Virpi ; Jantunen, Jutta. / Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Helsinki, 2011. 38 p. (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä; No. 56/2011).
@book{2702a1b7f7f345c580bf137865299f2c,
title = "Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja t{\"a}rkeimm{\"a}t kehitt{\"a}miskohteet",
abstract = "Junamatkustajille suunnattua ajantasaista tiedotusta on kehitetty paljon viimeisen kahden vuoden aikana sek{\"a} Liikenneviraston ett{\"a} VR:n toimesta. Esimerkiksi infokeskuksen ja liikenteen ohjauksen muutto samoihin tiloihin Pasilaan, VR:n operaatiokeskuksen perustaminen sek{\"a} monet j{\"a}rjestelmien tekniseen kehitykseen liittyv{\"a}t hankkeet ovat parantaneet toimintavalmiutta verrattuna edellisiin talvikausiin. Matkustajahaastattelujenkin mukaan junamatkoihin liittyv{\"a} tiedotus on jo nykyisell{\"a}{\"a}n parantunut viime talvikaudesta. Asiantuntijahaastatteluissa tuotiin esiin kuitenkin viel{\"a} monia j{\"a}ljell{\"a} olevia haasteita ja kehityskohteita. Erityisesti korostettiin saumatonta tiedonkulkua koko tiedotusketjussa. Todettiin, ettei matkustaja voi saada laadukasta tietoa, jos tiedonkulku katkeaa ketjun jossain vaiheessa. H{\"a}iri{\"o}tiedotteiden kehitt{\"a}misen suurimpana haasteena pidettiin asiantuntijahaastatteluissa edelleen yhteisen tilannekuvan muodostamista ja tilanteen ennustettavuutta. T{\"a}m{\"a}n ratkaisemiseksi ehdotettiin sek{\"a} teknisi{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}parannuksia ett{\"a} tiedonkulkuun, toimintaan ja p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoon liittyvi{\"a} muutoksia. H{\"a}iri{\"o}tilanteissa matkustajatiedottaminen saattaa viel{\"a} usein j{\"a}{\"a}d{\"a} muiden kiireiden takia toissijaiseksi teht{\"a}v{\"a}ksi. Todellisuudessa juuri h{\"a}iri{\"o}tilanteissa tiedotuksen laatu ja oikeellisuus korostuvat entisest{\"a}{\"a}n. Toisaalta todettiin my{\"o}s, ett{\"a} viel{\"a} t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} matkustajien pit{\"a}{\"a} omalta osaltaan olla aktiivisia ja hakea matkaansa liittyvi{\"a} h{\"a}iri{\"o}tietoja. Puolet matkustajakyselyyn vastanneista ilmoittikin tarkastaneensa ajantasaisen liikennetilanteen joko kotona ennen matkalle l{\"a}ht{\"o}{\"a} tai asemalla olevista n{\"a}yt{\"o}ist{\"a} asemalle saavuttuaan. Sek{\"a} asiantuntijahaastatteluissa ett{\"a} matkustajakeskusteluissa per{\"a}{\"a}nkuulutettiin my{\"o}s ns. push-tyyppist{\"a} palvelua, josta matkustaja saisi omaan matkaansa liittyv{\"a}t h{\"a}iri{\"o}tiedot esimerkiksi matkapuhelimeensa automaattisesti. Sek{\"a} asiantuntija- ett{\"a} matkustajahaastatteluissa tuotiin usein esiin my{\"o}s se seikka, ett{\"a} ep{\"a}varmuudesta tiedottamista tulisi kehitt{\"a}{\"a}. Kokonaan puuttuva tietoa {\"a}rsytt{\"a}{\"a}, mutta toisaalta my{\"o}s l{\"a}ht{\"o}ajan jatkuva siirt{\"a}minen muutamalla minuutilla eteenp{\"a}in saa aikaan se, ett{\"a} matkustaja turhautuu eik{\"a} toisaalta uskalla l{\"a}hte{\"a} esimerkiksi laiturilta pois, vaan odottaa sit{\"a} {"}pian{"} saapuvaa junaa. Tiedotuksessa pit{\"a}isikin pysty{\"a} erottelemaan varma tieto ep{\"a}varmasta. Tarvittaessa l{\"a}ht{\"o}aikaa siirrett{\"a}isiin reilusti eteenp{\"a}in ja siit{\"a} viestitt{\"a}isiin selke{\"a}sti niin, ett{\"a} matkustajat ymm{\"a}rt{\"a}v{\"a}t tiedon tarkentuvan my{\"o}hemmin. Junaliikenteen voidaan sanoa olevansa oman t{\"a}sm{\"a}llisyytens{\"a} uhri. Matkustajat ovat tottuneet siihen, ett{\"a} junan perilletulon voi ennakoida minuutin tarkkuudella, ja alkaneet mitoittaa omia aikataulujaan sen mukaisiksi. Viime vuosien liikennem{\"a}{\"a}rien kasvu ja kaksi eritt{\"a}in vaikeaa talvikautta ovat kuitenkin olleet junaliikenteen kannalta haasteellisia. T{\"a}sm{\"a}llisyystavoitteisiin ei ole p{\"a}{\"a}sty, ja se on alkanut n{\"a}ky{\"a} matkustajien tyytyv{\"a}isyydess{\"a}. Oikeanlaisella tiedotuksella ei toki voi h{\"a}iri{\"o}it{\"a} poistaa, mutta kun matkustaja saa oikeaan aikaan oikeanlaisen tiedon, h{\"a}n pystyy muuttamaan suunnitelmiaan ja tyytyv{\"a}isyys niin junaliikenteest{\"a} tiedotukseen kuin junaliikenteeseenkin varmasti paranee.",
keywords = "Train passenger, incidence, situation, information services, level of service",
author = "Merja Penttinen and Virpi Britschgi and Jutta Jantunen",
note = "Project code: 75417 JunaMatkatieto",
year = "2011",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-255-074-3",
series = "Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksi{\"a}",
number = "56/2011",

}

Penttinen, M, Britschgi, V & Jantunen, J 2011, Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä, no. 56/2011, Helsinki.

Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet. / Penttinen, Merja; Britschgi, Virpi; Jantunen, Jutta.

Helsinki, 2011. 38 p. (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä; No. 56/2011).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet

AU - Penttinen, Merja

AU - Britschgi, Virpi

AU - Jantunen, Jutta

N1 - Project code: 75417 JunaMatkatieto

PY - 2011

Y1 - 2011

N2 - Junamatkustajille suunnattua ajantasaista tiedotusta on kehitetty paljon viimeisen kahden vuoden aikana sekä Liikenneviraston että VR:n toimesta. Esimerkiksi infokeskuksen ja liikenteen ohjauksen muutto samoihin tiloihin Pasilaan, VR:n operaatiokeskuksen perustaminen sekä monet järjestelmien tekniseen kehitykseen liittyvät hankkeet ovat parantaneet toimintavalmiutta verrattuna edellisiin talvikausiin. Matkustajahaastattelujenkin mukaan junamatkoihin liittyvä tiedotus on jo nykyisellään parantunut viime talvikaudesta. Asiantuntijahaastatteluissa tuotiin esiin kuitenkin vielä monia jäljellä olevia haasteita ja kehityskohteita. Erityisesti korostettiin saumatonta tiedonkulkua koko tiedotusketjussa. Todettiin, ettei matkustaja voi saada laadukasta tietoa, jos tiedonkulku katkeaa ketjun jossain vaiheessa. Häiriötiedotteiden kehittämisen suurimpana haasteena pidettiin asiantuntijahaastatteluissa edelleen yhteisen tilannekuvan muodostamista ja tilanteen ennustettavuutta. Tämän ratkaisemiseksi ehdotettiin sekä teknisiä järjestelmäparannuksia että tiedonkulkuun, toimintaan ja päätöksentekoon liittyviä muutoksia. Häiriötilanteissa matkustajatiedottaminen saattaa vielä usein jäädä muiden kiireiden takia toissijaiseksi tehtäväksi. Todellisuudessa juuri häiriötilanteissa tiedotuksen laatu ja oikeellisuus korostuvat entisestään. Toisaalta todettiin myös, että vielä tällä hetkellä matkustajien pitää omalta osaltaan olla aktiivisia ja hakea matkaansa liittyviä häiriötietoja. Puolet matkustajakyselyyn vastanneista ilmoittikin tarkastaneensa ajantasaisen liikennetilanteen joko kotona ennen matkalle lähtöä tai asemalla olevista näytöistä asemalle saavuttuaan. Sekä asiantuntijahaastatteluissa että matkustajakeskusteluissa peräänkuulutettiin myös ns. push-tyyppistä palvelua, josta matkustaja saisi omaan matkaansa liittyvät häiriötiedot esimerkiksi matkapuhelimeensa automaattisesti. Sekä asiantuntija- että matkustajahaastatteluissa tuotiin usein esiin myös se seikka, että epävarmuudesta tiedottamista tulisi kehittää. Kokonaan puuttuva tietoa ärsyttää, mutta toisaalta myös lähtöajan jatkuva siirtäminen muutamalla minuutilla eteenpäin saa aikaan se, että matkustaja turhautuu eikä toisaalta uskalla lähteä esimerkiksi laiturilta pois, vaan odottaa sitä "pian" saapuvaa junaa. Tiedotuksessa pitäisikin pystyä erottelemaan varma tieto epävarmasta. Tarvittaessa lähtöaikaa siirrettäisiin reilusti eteenpäin ja siitä viestittäisiin selkeästi niin, että matkustajat ymmärtävät tiedon tarkentuvan myöhemmin. Junaliikenteen voidaan sanoa olevansa oman täsmällisyytensä uhri. Matkustajat ovat tottuneet siihen, että junan perilletulon voi ennakoida minuutin tarkkuudella, ja alkaneet mitoittaa omia aikataulujaan sen mukaisiksi. Viime vuosien liikennemäärien kasvu ja kaksi erittäin vaikeaa talvikautta ovat kuitenkin olleet junaliikenteen kannalta haasteellisia. Täsmällisyystavoitteisiin ei ole päästy, ja se on alkanut näkyä matkustajien tyytyväisyydessä. Oikeanlaisella tiedotuksella ei toki voi häiriöitä poistaa, mutta kun matkustaja saa oikeaan aikaan oikeanlaisen tiedon, hän pystyy muuttamaan suunnitelmiaan ja tyytyväisyys niin junaliikenteestä tiedotukseen kuin junaliikenteeseenkin varmasti paranee.

AB - Junamatkustajille suunnattua ajantasaista tiedotusta on kehitetty paljon viimeisen kahden vuoden aikana sekä Liikenneviraston että VR:n toimesta. Esimerkiksi infokeskuksen ja liikenteen ohjauksen muutto samoihin tiloihin Pasilaan, VR:n operaatiokeskuksen perustaminen sekä monet järjestelmien tekniseen kehitykseen liittyvät hankkeet ovat parantaneet toimintavalmiutta verrattuna edellisiin talvikausiin. Matkustajahaastattelujenkin mukaan junamatkoihin liittyvä tiedotus on jo nykyisellään parantunut viime talvikaudesta. Asiantuntijahaastatteluissa tuotiin esiin kuitenkin vielä monia jäljellä olevia haasteita ja kehityskohteita. Erityisesti korostettiin saumatonta tiedonkulkua koko tiedotusketjussa. Todettiin, ettei matkustaja voi saada laadukasta tietoa, jos tiedonkulku katkeaa ketjun jossain vaiheessa. Häiriötiedotteiden kehittämisen suurimpana haasteena pidettiin asiantuntijahaastatteluissa edelleen yhteisen tilannekuvan muodostamista ja tilanteen ennustettavuutta. Tämän ratkaisemiseksi ehdotettiin sekä teknisiä järjestelmäparannuksia että tiedonkulkuun, toimintaan ja päätöksentekoon liittyviä muutoksia. Häiriötilanteissa matkustajatiedottaminen saattaa vielä usein jäädä muiden kiireiden takia toissijaiseksi tehtäväksi. Todellisuudessa juuri häiriötilanteissa tiedotuksen laatu ja oikeellisuus korostuvat entisestään. Toisaalta todettiin myös, että vielä tällä hetkellä matkustajien pitää omalta osaltaan olla aktiivisia ja hakea matkaansa liittyviä häiriötietoja. Puolet matkustajakyselyyn vastanneista ilmoittikin tarkastaneensa ajantasaisen liikennetilanteen joko kotona ennen matkalle lähtöä tai asemalla olevista näytöistä asemalle saavuttuaan. Sekä asiantuntijahaastatteluissa että matkustajakeskusteluissa peräänkuulutettiin myös ns. push-tyyppistä palvelua, josta matkustaja saisi omaan matkaansa liittyvät häiriötiedot esimerkiksi matkapuhelimeensa automaattisesti. Sekä asiantuntija- että matkustajahaastatteluissa tuotiin usein esiin myös se seikka, että epävarmuudesta tiedottamista tulisi kehittää. Kokonaan puuttuva tietoa ärsyttää, mutta toisaalta myös lähtöajan jatkuva siirtäminen muutamalla minuutilla eteenpäin saa aikaan se, että matkustaja turhautuu eikä toisaalta uskalla lähteä esimerkiksi laiturilta pois, vaan odottaa sitä "pian" saapuvaa junaa. Tiedotuksessa pitäisikin pystyä erottelemaan varma tieto epävarmasta. Tarvittaessa lähtöaikaa siirrettäisiin reilusti eteenpäin ja siitä viestittäisiin selkeästi niin, että matkustajat ymmärtävät tiedon tarkentuvan myöhemmin. Junaliikenteen voidaan sanoa olevansa oman täsmällisyytensä uhri. Matkustajat ovat tottuneet siihen, että junan perilletulon voi ennakoida minuutin tarkkuudella, ja alkaneet mitoittaa omia aikataulujaan sen mukaisiksi. Viime vuosien liikennemäärien kasvu ja kaksi erittäin vaikeaa talvikautta ovat kuitenkin olleet junaliikenteen kannalta haasteellisia. Täsmällisyystavoitteisiin ei ole päästy, ja se on alkanut näkyä matkustajien tyytyväisyydessä. Oikeanlaisella tiedotuksella ei toki voi häiriöitä poistaa, mutta kun matkustaja saa oikeaan aikaan oikeanlaisen tiedon, hän pystyy muuttamaan suunnitelmiaan ja tyytyväisyys niin junaliikenteestä tiedotukseen kuin junaliikenteeseenkin varmasti paranee.

KW - Train passenger

KW - incidence

KW - situation

KW - information services

KW - level of service

M3 - Report

SN - 978-952-255-074-3

T3 - Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä

BT - Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet

CY - Helsinki

ER -

Penttinen M, Britschgi V, Jantunen J. Junamatkustajatiedotuksen nykytila ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Helsinki, 2011. 38 p. (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä; No. 56/2011).