TY - BOOK
T1 - Junan havaitsemisetäisyys rautatietasoristeyksessä
T2 - Esitutkimus
AU - Kallberg, Veli-Pekka
AU - Anila, Matti
AU - Hytönen, Jouni
AU - Malmivuo, Mikko
AU - Ritari, Erkki
N1 - Project code: R1SU0071
PY - 2002
Y1 - 2002
N2 - Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten Ratateknisten määräysten
ja ohjeiden (RAMO) tasoristeyksiä koskevat näkemävaatimukset vastaavat junan
todellisia havaitsemisetäisyyksiä. Asiaa selvitettiin 68 mittauksella 56
rautatietasoristeyksessä. Mittauksista 23 tehtiin puolipuomillisissa ja 45
vartioimattomissa tasoristeyksissä. Ohjeiden mukaan näkemä mitataan tieltä 8
metrin päästä lähimmästä kiskosta ja 1,1 metrin korkeudelta. Näkemämittauksen
vastinpiste on myös 1,1 metrin korkeudella kiskosta. Näin mitattuja näkemiä
verrattiin siihen, kuinka kaukaa tasoristeystä lähestyvä juna oli
havaittavissa tieltä 5 metrin päästä lähimmästä kiskosta 1,1 metrin
korkeudelta. Odotetusti juna oli käytännössä aina havaittavissa kauempaa kuin
ohjeissa määritetyllä tavalla mitatulta etäisyydeltä. Näkemiä 8 metrin päästä
radasta rajoitti usein kasvillisuus. Sen raivaaminen paran-taisi usein näkemiä
lähelle junan todellista havaitsemisetäisyyttä. Tästä pääteltiin, ettei
näkemän mittaaminen 5 metrin päästä radasta nykyisen 8 metrin sijasta
useimmissa tapauksissa olennaisesti pidentäisi näkemää, jos kasvillisuuden
raivauksesta huolehditaan. Näkemää rajoittaa usein radan kaarre. Siksi
näkemämittauksen radalla olevan vastinpisteen korkeuden nostaminen nykyisestä
1,1 metristä esimerkiksi kolmeen metriin, mikä vastaa paremmin veturin keulan
korkeutta, ei myöskään läheskään aina pidentäisi mittaustulosta. Toisaalta
näkemä voisi yksittäistapauksissa pidentyä merkittävästi, erityisesti silloin
kun radassa on kupera kaarre.
AB - Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten Ratateknisten määräysten
ja ohjeiden (RAMO) tasoristeyksiä koskevat näkemävaatimukset vastaavat junan
todellisia havaitsemisetäisyyksiä. Asiaa selvitettiin 68 mittauksella 56
rautatietasoristeyksessä. Mittauksista 23 tehtiin puolipuomillisissa ja 45
vartioimattomissa tasoristeyksissä. Ohjeiden mukaan näkemä mitataan tieltä 8
metrin päästä lähimmästä kiskosta ja 1,1 metrin korkeudelta. Näkemämittauksen
vastinpiste on myös 1,1 metrin korkeudella kiskosta. Näin mitattuja näkemiä
verrattiin siihen, kuinka kaukaa tasoristeystä lähestyvä juna oli
havaittavissa tieltä 5 metrin päästä lähimmästä kiskosta 1,1 metrin
korkeudelta. Odotetusti juna oli käytännössä aina havaittavissa kauempaa kuin
ohjeissa määritetyllä tavalla mitatulta etäisyydeltä. Näkemiä 8 metrin päästä
radasta rajoitti usein kasvillisuus. Sen raivaaminen paran-taisi usein näkemiä
lähelle junan todellista havaitsemisetäisyyttä. Tästä pääteltiin, ettei
näkemän mittaaminen 5 metrin päästä radasta nykyisen 8 metrin sijasta
useimmissa tapauksissa olennaisesti pidentäisi näkemää, jos kasvillisuuden
raivauksesta huolehditaan. Näkemää rajoittaa usein radan kaarre. Siksi
näkemämittauksen radalla olevan vastinpisteen korkeuden nostaminen nykyisestä
1,1 metristä esimerkiksi kolmeen metriin, mikä vastaa paremmin veturin keulan
korkeutta, ei myöskään läheskään aina pidentäisi mittaustulosta. Toisaalta
näkemä voisi yksittäistapauksissa pidentyä merkittävästi, erityisesti silloin
kun radassa on kupera kaarre.
M3 - Report
T3 - VTT Tutkimusraportti
BT - Junan havaitsemisetäisyys rautatietasoristeyksessä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -