Jyrsinpolttoturpeen tuotanto

Kirjallisuustutkimus

Timo Järvinen, Markku Kallio

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on käsikirjaluontoisesti koota alan kotimainen merkittävä tieto sekä antaa kuva neuvostoliittolaisesta ja irlantilaisesta laajasta aineistosta. Julkaisussa pyritään luomaan selkeä kuva koko jyrsinturvetuotannosta, sen yksikköoperaatioista, vaaditusta infrastruktuurista, ympäristövaikutuksista, taloudesta, suoritetusta uusien tuotantomenetelmien kokeilutoiminnasta ja tärkeimpien "turvemaiden" jyrsinturvetuotannosta. Tuotantomenetelmistä eniten huomiota on kiinnitetty Haku- ja imuvaunumenetelmään, lisäksi muut Suomessa käytössä olevat tuotantomenetelmät on käsitelty. Lyhyesti on sivuttu myös kokeiluluontoisia tuottamistapoja, jotka eivät ole olleet yleisesti käytössä. Jyrsintää, turpeen kuivumista ja kääntöä sekä tuotannon ohjausta käsitellään erikseen. Jyrsinnän osalta on selvitetty jyrsintyyppien vaikutusta jyrsökseen ja kenttään tähänastisen kirjallisuustiedon perusteella sekä esitelty Suomessa valmistettuja jyrsintyyppejä ja niiden ominaisuuksia. Turpeen kuivumisen perusteet on käyty läpi erikseen sekä selvitetty säätekijöiden ja kääntämisen vaikutusta kuivumisprosessiin. Tuotannon ohjauksesta on esitetty Suemessa kehitettävänä oleva menetelmä sekä neuvostoliittolainen kokonaisvaltaisempi järjestelmä. Turpeen keruumenetelmistä on esitetty mekaaniset ja pneumaattiset koontimenetelmät. Karheamisesta on käsitelty viivotin-, harja-, imu- ja kaksipuolisesti auraavat karheejat. Imuvaunutekniikasta ja sen kehityksestä on selvitetty yleisten tuotantoseikkojen ohella imusuuttimen rakennetta ja jyrsöksen aktivointia. Haku-menetelmän esittelyssä on tarkasteltu menetelmän vaatimia investointeja ja soveltuvuutta sekä vertailtu kirjallisuustietojen pohjalta eri menetelmien kustannusvaikutuksia. Tuotantoalueen kunnossapitoa ja palosuojelua on käsitelty erikseen. Jyrsinturpeen varastointia on tarkasteltu laajemmin ja huomiota on kiinnitetty aumasitoitteluun sekä aumaustekniikkaan. Sen jälkeen on käsitelty turpeen kuormausta, kuljetusta ja purkaustekniikkaa samoin kuin näytteenottoa ja jyrsinturpeen oninaisuuksia. Lyhyt katsaus on luotu myös turvetuotannon ympäristövaikutuksiin ja tuotantoalueen jälkikäyttökysymyksiin. Useissa yhteyksissä on käsitelty jyrsinturpeen hankintaketjun kyseisen työvaiheen kustannuksia, vähintään laitteiston vaatimia investointikustannuksia. Yleisesti jyrsinturvetuotannon taloutta ja sen perusteita on käsitelty erikseen, jolloin on tuotu esiin turpeen kilpailutilanne, tuotannon kehittyminen Suomessa ja jyrsinturvetuotannon kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Lyhyesti on käsitelty myös suurimpien turvemaiden jyrsinturvetuotantoa. Julkaisun tiedot perustuvat kirjallisuuteen ja muutamissa tapauksissa siitä vedettyihin johtopäätöksiin, jotka eivät suoranaisesti ole näkyvissä julkisessa materiaalissa. Kuitenkin nämä johtopäätökset ovat lähdeteosten ajatuksellista sisältöä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages368
ISBN (Print)951-38-2294-X
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume433

Keywords

  • milled peat
  • peat production
  • storage
  • transportation
  • reviews

Cite this

Järvinen, T., & Kallio, M. (1985). Jyrsinpolttoturpeen tuotanto: Kirjallisuustutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 433
Järvinen, Timo ; Kallio, Markku. / Jyrsinpolttoturpeen tuotanto : Kirjallisuustutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 368 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 433).
@book{0621deb0965c4ff6912f4cd8e9f15eef,
title = "Jyrsinpolttoturpeen tuotanto: Kirjallisuustutkimus",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on k{\"a}sikirjaluontoisesti koota alan kotimainen merkitt{\"a}v{\"a} tieto sek{\"a} antaa kuva neuvostoliittolaisesta ja irlantilaisesta laajasta aineistosta. Julkaisussa pyrit{\"a}{\"a}n luomaan selke{\"a} kuva koko jyrsinturvetuotannosta, sen yksikk{\"o}operaatioista, vaaditusta infrastruktuurista, ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksista, taloudesta, suoritetusta uusien tuotantomenetelmien kokeilutoiminnasta ja t{\"a}rkeimpien {"}turvemaiden{"} jyrsinturvetuotannosta. Tuotantomenetelmist{\"a} eniten huomiota on kiinnitetty Haku- ja imuvaunumenetelm{\"a}{\"a}n, lis{\"a}ksi muut Suomessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevat tuotantomenetelm{\"a}t on k{\"a}sitelty. Lyhyesti on sivuttu my{\"o}s kokeiluluontoisia tuottamistapoja, jotka eiv{\"a}t ole olleet yleisesti k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Jyrsint{\"a}{\"a}, turpeen kuivumista ja k{\"a}{\"a}nt{\"o}{\"a} sek{\"a} tuotannon ohjausta k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n erikseen. Jyrsinn{\"a}n osalta on selvitetty jyrsintyyppien vaikutusta jyrs{\"o}kseen ja kentt{\"a}{\"a}n t{\"a}h{\"a}nastisen kirjallisuustiedon perusteella sek{\"a} esitelty Suomessa valmistettuja jyrsintyyppej{\"a} ja niiden ominaisuuksia. Turpeen kuivumisen perusteet on k{\"a}yty l{\"a}pi erikseen sek{\"a} selvitetty s{\"a}{\"a}tekij{\"o}iden ja k{\"a}{\"a}nt{\"a}misen vaikutusta kuivumisprosessiin. Tuotannon ohjauksesta on esitetty Suemessa kehitett{\"a}v{\"a}n{\"a} oleva menetelm{\"a} sek{\"a} neuvostoliittolainen kokonaisvaltaisempi j{\"a}rjestelm{\"a}. Turpeen keruumenetelmist{\"a} on esitetty mekaaniset ja pneumaattiset koontimenetelm{\"a}t. Karheamisesta on k{\"a}sitelty viivotin-, harja-, imu- ja kaksipuolisesti auraavat karheejat. Imuvaunutekniikasta ja sen kehityksest{\"a} on selvitetty yleisten tuotantoseikkojen ohella imusuuttimen rakennetta ja jyrs{\"o}ksen aktivointia. Haku-menetelm{\"a}n esittelyss{\"a} on tarkasteltu menetelm{\"a}n vaatimia investointeja ja soveltuvuutta sek{\"a} vertailtu kirjallisuustietojen pohjalta eri menetelmien kustannusvaikutuksia. Tuotantoalueen kunnossapitoa ja palosuojelua on k{\"a}sitelty erikseen. Jyrsinturpeen varastointia on tarkasteltu laajemmin ja huomiota on kiinnitetty aumasitoitteluun sek{\"a} aumaustekniikkaan. Sen j{\"a}lkeen on k{\"a}sitelty turpeen kuormausta, kuljetusta ja purkaustekniikkaa samoin kuin n{\"a}ytteenottoa ja jyrsinturpeen oninaisuuksia. Lyhyt katsaus on luotu my{\"o}s turvetuotannon ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksiin ja tuotantoalueen j{\"a}lkik{\"a}ytt{\"o}kysymyksiin. Useissa yhteyksiss{\"a} on k{\"a}sitelty jyrsinturpeen hankintaketjun kyseisen ty{\"o}vaiheen kustannuksia, v{\"a}hint{\"a}{\"a}n laitteiston vaatimia investointikustannuksia. Yleisesti jyrsinturvetuotannon taloutta ja sen perusteita on k{\"a}sitelty erikseen, jolloin on tuotu esiin turpeen kilpailutilanne, tuotannon kehittyminen Suomessa ja jyrsinturvetuotannon kustannuksiin vaikuttavat tekij{\"a}t. Lyhyesti on k{\"a}sitelty my{\"o}s suurimpien turvemaiden jyrsinturvetuotantoa. Julkaisun tiedot perustuvat kirjallisuuteen ja muutamissa tapauksissa siit{\"a} vedettyihin johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksiin, jotka eiv{\"a}t suoranaisesti ole n{\"a}kyviss{\"a} julkisessa materiaalissa. Kuitenkin n{\"a}m{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset ovat l{\"a}hdeteosten ajatuksellista sis{\"a}lt{\"o}{\"a}.",
keywords = "milled peat, peat production, storage, transportation, reviews",
author = "Timo J{\"a}rvinen and Markku Kallio",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2294-X",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Järvinen, T & Kallio, M 1985, Jyrsinpolttoturpeen tuotanto: Kirjallisuustutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 433, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jyrsinpolttoturpeen tuotanto : Kirjallisuustutkimus. / Järvinen, Timo; Kallio, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 368 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 433).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Jyrsinpolttoturpeen tuotanto

T2 - Kirjallisuustutkimus

AU - Järvinen, Timo

AU - Kallio, Markku

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on käsikirjaluontoisesti koota alan kotimainen merkittävä tieto sekä antaa kuva neuvostoliittolaisesta ja irlantilaisesta laajasta aineistosta. Julkaisussa pyritään luomaan selkeä kuva koko jyrsinturvetuotannosta, sen yksikköoperaatioista, vaaditusta infrastruktuurista, ympäristövaikutuksista, taloudesta, suoritetusta uusien tuotantomenetelmien kokeilutoiminnasta ja tärkeimpien "turvemaiden" jyrsinturvetuotannosta. Tuotantomenetelmistä eniten huomiota on kiinnitetty Haku- ja imuvaunumenetelmään, lisäksi muut Suomessa käytössä olevat tuotantomenetelmät on käsitelty. Lyhyesti on sivuttu myös kokeiluluontoisia tuottamistapoja, jotka eivät ole olleet yleisesti käytössä. Jyrsintää, turpeen kuivumista ja kääntöä sekä tuotannon ohjausta käsitellään erikseen. Jyrsinnän osalta on selvitetty jyrsintyyppien vaikutusta jyrsökseen ja kenttään tähänastisen kirjallisuustiedon perusteella sekä esitelty Suomessa valmistettuja jyrsintyyppejä ja niiden ominaisuuksia. Turpeen kuivumisen perusteet on käyty läpi erikseen sekä selvitetty säätekijöiden ja kääntämisen vaikutusta kuivumisprosessiin. Tuotannon ohjauksesta on esitetty Suemessa kehitettävänä oleva menetelmä sekä neuvostoliittolainen kokonaisvaltaisempi järjestelmä. Turpeen keruumenetelmistä on esitetty mekaaniset ja pneumaattiset koontimenetelmät. Karheamisesta on käsitelty viivotin-, harja-, imu- ja kaksipuolisesti auraavat karheejat. Imuvaunutekniikasta ja sen kehityksestä on selvitetty yleisten tuotantoseikkojen ohella imusuuttimen rakennetta ja jyrsöksen aktivointia. Haku-menetelmän esittelyssä on tarkasteltu menetelmän vaatimia investointeja ja soveltuvuutta sekä vertailtu kirjallisuustietojen pohjalta eri menetelmien kustannusvaikutuksia. Tuotantoalueen kunnossapitoa ja palosuojelua on käsitelty erikseen. Jyrsinturpeen varastointia on tarkasteltu laajemmin ja huomiota on kiinnitetty aumasitoitteluun sekä aumaustekniikkaan. Sen jälkeen on käsitelty turpeen kuormausta, kuljetusta ja purkaustekniikkaa samoin kuin näytteenottoa ja jyrsinturpeen oninaisuuksia. Lyhyt katsaus on luotu myös turvetuotannon ympäristövaikutuksiin ja tuotantoalueen jälkikäyttökysymyksiin. Useissa yhteyksissä on käsitelty jyrsinturpeen hankintaketjun kyseisen työvaiheen kustannuksia, vähintään laitteiston vaatimia investointikustannuksia. Yleisesti jyrsinturvetuotannon taloutta ja sen perusteita on käsitelty erikseen, jolloin on tuotu esiin turpeen kilpailutilanne, tuotannon kehittyminen Suomessa ja jyrsinturvetuotannon kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Lyhyesti on käsitelty myös suurimpien turvemaiden jyrsinturvetuotantoa. Julkaisun tiedot perustuvat kirjallisuuteen ja muutamissa tapauksissa siitä vedettyihin johtopäätöksiin, jotka eivät suoranaisesti ole näkyvissä julkisessa materiaalissa. Kuitenkin nämä johtopäätökset ovat lähdeteosten ajatuksellista sisältöä.

AB - Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on käsikirjaluontoisesti koota alan kotimainen merkittävä tieto sekä antaa kuva neuvostoliittolaisesta ja irlantilaisesta laajasta aineistosta. Julkaisussa pyritään luomaan selkeä kuva koko jyrsinturvetuotannosta, sen yksikköoperaatioista, vaaditusta infrastruktuurista, ympäristövaikutuksista, taloudesta, suoritetusta uusien tuotantomenetelmien kokeilutoiminnasta ja tärkeimpien "turvemaiden" jyrsinturvetuotannosta. Tuotantomenetelmistä eniten huomiota on kiinnitetty Haku- ja imuvaunumenetelmään, lisäksi muut Suomessa käytössä olevat tuotantomenetelmät on käsitelty. Lyhyesti on sivuttu myös kokeiluluontoisia tuottamistapoja, jotka eivät ole olleet yleisesti käytössä. Jyrsintää, turpeen kuivumista ja kääntöä sekä tuotannon ohjausta käsitellään erikseen. Jyrsinnän osalta on selvitetty jyrsintyyppien vaikutusta jyrsökseen ja kenttään tähänastisen kirjallisuustiedon perusteella sekä esitelty Suomessa valmistettuja jyrsintyyppejä ja niiden ominaisuuksia. Turpeen kuivumisen perusteet on käyty läpi erikseen sekä selvitetty säätekijöiden ja kääntämisen vaikutusta kuivumisprosessiin. Tuotannon ohjauksesta on esitetty Suemessa kehitettävänä oleva menetelmä sekä neuvostoliittolainen kokonaisvaltaisempi järjestelmä. Turpeen keruumenetelmistä on esitetty mekaaniset ja pneumaattiset koontimenetelmät. Karheamisesta on käsitelty viivotin-, harja-, imu- ja kaksipuolisesti auraavat karheejat. Imuvaunutekniikasta ja sen kehityksestä on selvitetty yleisten tuotantoseikkojen ohella imusuuttimen rakennetta ja jyrsöksen aktivointia. Haku-menetelmän esittelyssä on tarkasteltu menetelmän vaatimia investointeja ja soveltuvuutta sekä vertailtu kirjallisuustietojen pohjalta eri menetelmien kustannusvaikutuksia. Tuotantoalueen kunnossapitoa ja palosuojelua on käsitelty erikseen. Jyrsinturpeen varastointia on tarkasteltu laajemmin ja huomiota on kiinnitetty aumasitoitteluun sekä aumaustekniikkaan. Sen jälkeen on käsitelty turpeen kuormausta, kuljetusta ja purkaustekniikkaa samoin kuin näytteenottoa ja jyrsinturpeen oninaisuuksia. Lyhyt katsaus on luotu myös turvetuotannon ympäristövaikutuksiin ja tuotantoalueen jälkikäyttökysymyksiin. Useissa yhteyksissä on käsitelty jyrsinturpeen hankintaketjun kyseisen työvaiheen kustannuksia, vähintään laitteiston vaatimia investointikustannuksia. Yleisesti jyrsinturvetuotannon taloutta ja sen perusteita on käsitelty erikseen, jolloin on tuotu esiin turpeen kilpailutilanne, tuotannon kehittyminen Suomessa ja jyrsinturvetuotannon kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Lyhyesti on käsitelty myös suurimpien turvemaiden jyrsinturvetuotantoa. Julkaisun tiedot perustuvat kirjallisuuteen ja muutamissa tapauksissa siitä vedettyihin johtopäätöksiin, jotka eivät suoranaisesti ole näkyvissä julkisessa materiaalissa. Kuitenkin nämä johtopäätökset ovat lähdeteosten ajatuksellista sisältöä.

KW - milled peat

KW - peat production

KW - storage

KW - transportation

KW - reviews

M3 - Report

SN - 951-38-2294-X

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Jyrsinpolttoturpeen tuotanto

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Järvinen T, Kallio M. Jyrsinpolttoturpeen tuotanto: Kirjallisuustutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 368 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 433).