Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet

Pertti Frilander, Jarmo Kautto

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin jyrsinturpeen kenttäseulonta-aseman toimivuutta sekä seulotun turpeen ominaisuuksia ja vaikutuksia lämpölaitosten toimintaan. Kenttätutkimukset tehtiin maaliskuussa 1984 Turveruukki Oy:n Kääpäsuolla sekä marraskuussa 1984 Vapo Oy:n Korpisalonnevalla. Kenttäseulontaa suoritettiin myös kahdella muulla Vapo Oy:n suolla, Löyännevalla joulukuussa 1984 ja Sarvinevalla toukokuussa 1985. Seulotun turpeen toimituspaikkoja olivat Kemira Oy Oulussa sekä Seinäjoen ja Lapuan lämpökeskukset. Kenttäsenlonta-aseman toimintaa ja ominaisuuksia tutkittiin eri soilla tehdyissä koeajoissa. Auman peitemuovit aiheuttivat suurimman osan seulonta-aseman toimintahäiriöistä. Seula poisti jyrsinturpeesta 50 mm suuremmat rakeet. Seulalta tuli ylitettä (seulan turpeesta erottamia vieraita kappaleita) 0,7 - 4 % seulotun turpeen määrästä. Kenttäseulonta-aseman voimansiirto on hydraulinen, ja hydrauliikkakoneikon käyttölaitteena voidaan käyttää maataloustraktoria. Seulonta-aseman laskennallinen kuormausteho on 600 m3/h. Kenttäkokeissa saatiin aseman kuormaustehoksi 360 m3/h. Seulotun turpeen irtotiheys oli 1 - 4 % pienempi kuin seulomattoman. Osaltaan tiheyseroihin vaikuttivat myös kosteuserot, koska seulomaton turve oli seulottua turvetta kosteampaa. Autokuljetuksen aikana turvekuorma painui alkuperäisestä kuormakorkeudesta 5,1 - 8,2 %. Painuma riippui pääasiassa kuljetusmatkan pituudesta eikä siitä, oliko turve seulottua vai seulomatonta. Seurantatutkimuksen kohteina olleissa polttolaitoksissa tuli kenttäseulotusta turpeesta ylitetty 0,1 %. Seulomattomasta turpeesta ylitettä tuli 1,3 - 2,2 %. Kun polttolaitoksiin toimitettiin kenttäsealottua turvetta, niiden turpeenkäsittelylaitteiden häiriöt vähenivät selvästi. Samalla pieneni myös laitosten tukipolttoaineen tarve. Nykyisestä laitteesta saatujen kokemusten perusteella arvioitiin seulonnan kustannuksiksi 1,60 mk/m3, jos vuotuinen toimitusmäärä on 100 000 m3. Toimitusmäärän lisääminen kaksinkertaiseksi muuttaisi seulonnan hinnaksi 1,15 mk/m3. Kenttäseulotun turpeen käytöstä on eniten hyötyä pienehköissä lämpölaitoksissa. Näitä nimittäin turpeen käsittelyjärjestelmien aiheuttamat kustannukset rasittavat suhteellisesti enemmän kuin suuria laitoksia. Vuotuisen turpeen käyttömäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että 100 000 m3:n toimitusmäärän saavuttaminen edellyttää turpeen toimituksia yhdeltä seulonta-asemalta usealle laitokselle. Suuntaa antavalla laskelmalla, joka koski pienehköä (7 MW) lämpölaitosta, todettiin kenttäseulotun turpeen käytöstä saatava rahallinen hyöty selvästi edellä esitettyä seulontakustannusta suuremmaksi. Seuraavassa vaiheessa kenttäseulonnan tutkimuksessa kiinnostaa eniten mahdollisesti rakennettavan kaupallisen kenttäseulonta-aseman toiminnan pitkäaikaisseuranta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages39
ISBN (Print)951-38-2599-X
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume408

Fingerprint

Pediculus
Soil

Keywords

  • sizing screens
  • milled peat
  • utilization
  • field tests

Cite this

Frilander, P., & Kautto, J. (1986). Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 408
Frilander, Pertti ; Kautto, Jarmo. / Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 39 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 408).
@book{62f010a82475472aa205ad9538d3242e,
title = "Jyrsinturpeen kentt{\"a}seulonnan k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuudet",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin jyrsinturpeen kentt{\"a}seulonta-aseman toimivuutta sek{\"a} seulotun turpeen ominaisuuksia ja vaikutuksia l{\"a}mp{\"o}laitosten toimintaan. Kentt{\"a}tutkimukset tehtiin maaliskuussa 1984 Turveruukki Oy:n K{\"a}{\"a}p{\"a}suolla sek{\"a} marraskuussa 1984 Vapo Oy:n Korpisalonnevalla. Kentt{\"a}seulontaa suoritettiin my{\"o}s kahdella muulla Vapo Oy:n suolla, L{\"o}y{\"a}nnevalla joulukuussa 1984 ja Sarvinevalla toukokuussa 1985. Seulotun turpeen toimituspaikkoja olivat Kemira Oy Oulussa sek{\"a} Sein{\"a}joen ja Lapuan l{\"a}mp{\"o}keskukset. Kentt{\"a}senlonta-aseman toimintaa ja ominaisuuksia tutkittiin eri soilla tehdyiss{\"a} koeajoissa. Auman peitemuovit aiheuttivat suurimman osan seulonta-aseman toimintah{\"a}iri{\"o}ist{\"a}. Seula poisti jyrsinturpeesta 50 mm suuremmat rakeet. Seulalta tuli ylitett{\"a} (seulan turpeesta erottamia vieraita kappaleita) 0,7 - 4 {\%} seulotun turpeen m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Kentt{\"a}seulonta-aseman voimansiirto on hydraulinen, ja hydrauliikkakoneikon k{\"a}ytt{\"o}laitteena voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} maataloustraktoria. Seulonta-aseman laskennallinen kuormausteho on 600 m3/h. Kentt{\"a}kokeissa saatiin aseman kuormaustehoksi 360 m3/h. Seulotun turpeen irtotiheys oli 1 - 4 {\%} pienempi kuin seulomattoman. Osaltaan tiheyseroihin vaikuttivat my{\"o}s kosteuserot, koska seulomaton turve oli seulottua turvetta kosteampaa. Autokuljetuksen aikana turvekuorma painui alkuper{\"a}isest{\"a} kuormakorkeudesta 5,1 - 8,2 {\%}. Painuma riippui p{\"a}{\"a}asiassa kuljetusmatkan pituudesta eik{\"a} siit{\"a}, oliko turve seulottua vai seulomatonta. Seurantatutkimuksen kohteina olleissa polttolaitoksissa tuli kentt{\"a}seulotusta turpeesta ylitetty 0,1 {\%}. Seulomattomasta turpeesta ylitett{\"a} tuli 1,3 - 2,2 {\%}. Kun polttolaitoksiin toimitettiin kentt{\"a}sealottua turvetta, niiden turpeenk{\"a}sittelylaitteiden h{\"a}iri{\"o}t v{\"a}heniv{\"a}t selv{\"a}sti. Samalla pieneni my{\"o}s laitosten tukipolttoaineen tarve. Nykyisest{\"a} laitteesta saatujen kokemusten perusteella arvioitiin seulonnan kustannuksiksi 1,60 mk/m3, jos vuotuinen toimitusm{\"a}{\"a}r{\"a} on 100 000 m3. Toimitusm{\"a}{\"a}r{\"a}n lis{\"a}{\"a}minen kaksinkertaiseksi muuttaisi seulonnan hinnaksi 1,15 mk/m3. Kentt{\"a}seulotun turpeen k{\"a}yt{\"o}st{\"a} on eniten hy{\"o}ty{\"a} pienehk{\"o}iss{\"a} l{\"a}mp{\"o}laitoksissa. N{\"a}it{\"a} nimitt{\"a}in turpeen k{\"a}sittelyj{\"a}rjestelmien aiheuttamat kustannukset rasittavat suhteellisesti enemm{\"a}n kuin suuria laitoksia. Vuotuisen turpeen k{\"a}ytt{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}t ovat kuitenkin niin pieni{\"a}, ett{\"a} 100 000 m3:n toimitusm{\"a}{\"a}r{\"a}n saavuttaminen edellytt{\"a}{\"a} turpeen toimituksia yhdelt{\"a} seulonta-asemalta usealle laitokselle. Suuntaa antavalla laskelmalla, joka koski pienehk{\"o}{\"a} (7 MW) l{\"a}mp{\"o}laitosta, todettiin kentt{\"a}seulotun turpeen k{\"a}yt{\"o}st{\"a} saatava rahallinen hy{\"o}ty selv{\"a}sti edell{\"a} esitetty{\"a} seulontakustannusta suuremmaksi. Seuraavassa vaiheessa kentt{\"a}seulonnan tutkimuksessa kiinnostaa eniten mahdollisesti rakennettavan kaupallisen kentt{\"a}seulonta-aseman toiminnan pitk{\"a}aikaisseuranta.",
keywords = "sizing screens, milled peat, utilization, field tests",
author = "Pertti Frilander and Jarmo Kautto",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2599-X",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Frilander, P & Kautto, J 1986, Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 408, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet. / Frilander, Pertti; Kautto, Jarmo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 39 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 408).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet

AU - Frilander, Pertti

AU - Kautto, Jarmo

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin jyrsinturpeen kenttäseulonta-aseman toimivuutta sekä seulotun turpeen ominaisuuksia ja vaikutuksia lämpölaitosten toimintaan. Kenttätutkimukset tehtiin maaliskuussa 1984 Turveruukki Oy:n Kääpäsuolla sekä marraskuussa 1984 Vapo Oy:n Korpisalonnevalla. Kenttäseulontaa suoritettiin myös kahdella muulla Vapo Oy:n suolla, Löyännevalla joulukuussa 1984 ja Sarvinevalla toukokuussa 1985. Seulotun turpeen toimituspaikkoja olivat Kemira Oy Oulussa sekä Seinäjoen ja Lapuan lämpökeskukset. Kenttäsenlonta-aseman toimintaa ja ominaisuuksia tutkittiin eri soilla tehdyissä koeajoissa. Auman peitemuovit aiheuttivat suurimman osan seulonta-aseman toimintahäiriöistä. Seula poisti jyrsinturpeesta 50 mm suuremmat rakeet. Seulalta tuli ylitettä (seulan turpeesta erottamia vieraita kappaleita) 0,7 - 4 % seulotun turpeen määrästä. Kenttäseulonta-aseman voimansiirto on hydraulinen, ja hydrauliikkakoneikon käyttölaitteena voidaan käyttää maataloustraktoria. Seulonta-aseman laskennallinen kuormausteho on 600 m3/h. Kenttäkokeissa saatiin aseman kuormaustehoksi 360 m3/h. Seulotun turpeen irtotiheys oli 1 - 4 % pienempi kuin seulomattoman. Osaltaan tiheyseroihin vaikuttivat myös kosteuserot, koska seulomaton turve oli seulottua turvetta kosteampaa. Autokuljetuksen aikana turvekuorma painui alkuperäisestä kuormakorkeudesta 5,1 - 8,2 %. Painuma riippui pääasiassa kuljetusmatkan pituudesta eikä siitä, oliko turve seulottua vai seulomatonta. Seurantatutkimuksen kohteina olleissa polttolaitoksissa tuli kenttäseulotusta turpeesta ylitetty 0,1 %. Seulomattomasta turpeesta ylitettä tuli 1,3 - 2,2 %. Kun polttolaitoksiin toimitettiin kenttäsealottua turvetta, niiden turpeenkäsittelylaitteiden häiriöt vähenivät selvästi. Samalla pieneni myös laitosten tukipolttoaineen tarve. Nykyisestä laitteesta saatujen kokemusten perusteella arvioitiin seulonnan kustannuksiksi 1,60 mk/m3, jos vuotuinen toimitusmäärä on 100 000 m3. Toimitusmäärän lisääminen kaksinkertaiseksi muuttaisi seulonnan hinnaksi 1,15 mk/m3. Kenttäseulotun turpeen käytöstä on eniten hyötyä pienehköissä lämpölaitoksissa. Näitä nimittäin turpeen käsittelyjärjestelmien aiheuttamat kustannukset rasittavat suhteellisesti enemmän kuin suuria laitoksia. Vuotuisen turpeen käyttömäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että 100 000 m3:n toimitusmäärän saavuttaminen edellyttää turpeen toimituksia yhdeltä seulonta-asemalta usealle laitokselle. Suuntaa antavalla laskelmalla, joka koski pienehköä (7 MW) lämpölaitosta, todettiin kenttäseulotun turpeen käytöstä saatava rahallinen hyöty selvästi edellä esitettyä seulontakustannusta suuremmaksi. Seuraavassa vaiheessa kenttäseulonnan tutkimuksessa kiinnostaa eniten mahdollisesti rakennettavan kaupallisen kenttäseulonta-aseman toiminnan pitkäaikaisseuranta.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin jyrsinturpeen kenttäseulonta-aseman toimivuutta sekä seulotun turpeen ominaisuuksia ja vaikutuksia lämpölaitosten toimintaan. Kenttätutkimukset tehtiin maaliskuussa 1984 Turveruukki Oy:n Kääpäsuolla sekä marraskuussa 1984 Vapo Oy:n Korpisalonnevalla. Kenttäseulontaa suoritettiin myös kahdella muulla Vapo Oy:n suolla, Löyännevalla joulukuussa 1984 ja Sarvinevalla toukokuussa 1985. Seulotun turpeen toimituspaikkoja olivat Kemira Oy Oulussa sekä Seinäjoen ja Lapuan lämpökeskukset. Kenttäsenlonta-aseman toimintaa ja ominaisuuksia tutkittiin eri soilla tehdyissä koeajoissa. Auman peitemuovit aiheuttivat suurimman osan seulonta-aseman toimintahäiriöistä. Seula poisti jyrsinturpeesta 50 mm suuremmat rakeet. Seulalta tuli ylitettä (seulan turpeesta erottamia vieraita kappaleita) 0,7 - 4 % seulotun turpeen määrästä. Kenttäseulonta-aseman voimansiirto on hydraulinen, ja hydrauliikkakoneikon käyttölaitteena voidaan käyttää maataloustraktoria. Seulonta-aseman laskennallinen kuormausteho on 600 m3/h. Kenttäkokeissa saatiin aseman kuormaustehoksi 360 m3/h. Seulotun turpeen irtotiheys oli 1 - 4 % pienempi kuin seulomattoman. Osaltaan tiheyseroihin vaikuttivat myös kosteuserot, koska seulomaton turve oli seulottua turvetta kosteampaa. Autokuljetuksen aikana turvekuorma painui alkuperäisestä kuormakorkeudesta 5,1 - 8,2 %. Painuma riippui pääasiassa kuljetusmatkan pituudesta eikä siitä, oliko turve seulottua vai seulomatonta. Seurantatutkimuksen kohteina olleissa polttolaitoksissa tuli kenttäseulotusta turpeesta ylitetty 0,1 %. Seulomattomasta turpeesta ylitettä tuli 1,3 - 2,2 %. Kun polttolaitoksiin toimitettiin kenttäsealottua turvetta, niiden turpeenkäsittelylaitteiden häiriöt vähenivät selvästi. Samalla pieneni myös laitosten tukipolttoaineen tarve. Nykyisestä laitteesta saatujen kokemusten perusteella arvioitiin seulonnan kustannuksiksi 1,60 mk/m3, jos vuotuinen toimitusmäärä on 100 000 m3. Toimitusmäärän lisääminen kaksinkertaiseksi muuttaisi seulonnan hinnaksi 1,15 mk/m3. Kenttäseulotun turpeen käytöstä on eniten hyötyä pienehköissä lämpölaitoksissa. Näitä nimittäin turpeen käsittelyjärjestelmien aiheuttamat kustannukset rasittavat suhteellisesti enemmän kuin suuria laitoksia. Vuotuisen turpeen käyttömäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että 100 000 m3:n toimitusmäärän saavuttaminen edellyttää turpeen toimituksia yhdeltä seulonta-asemalta usealle laitokselle. Suuntaa antavalla laskelmalla, joka koski pienehköä (7 MW) lämpölaitosta, todettiin kenttäseulotun turpeen käytöstä saatava rahallinen hyöty selvästi edellä esitettyä seulontakustannusta suuremmaksi. Seuraavassa vaiheessa kenttäseulonnan tutkimuksessa kiinnostaa eniten mahdollisesti rakennettavan kaupallisen kenttäseulonta-aseman toiminnan pitkäaikaisseuranta.

KW - sizing screens

KW - milled peat

KW - utilization

KW - field tests

M3 - Report

SN - 951-38-2599-X

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Frilander P, Kautto J. Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 39 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 408).