Jyrsinturpeen kenttäseulonnan käyttömahdollisuudet

Tutkimuksessa selvitettiin jyrsinturpeen kenttäseulonta-aseman toimivuutta sekä seulotun turpeen ominaisuuksia ja vaikutuksia lämpölaitosten toimintaan. Kenttätutkimukset tehtiin maaliskuussa 1984 Turveruukki Oy:n Kääpäsuolla sekä marraskuussa 1984 Vapo Oy:n Korpisalonnevalla. Kenttäseulontaa suoritettiin myös kahdella muulla Vapo Oy:n suolla, Löyännevalla joulukuussa 1984 ja Sarvinevalla toukokuussa 1985. Seulotun turpeen toimituspaikkoja olivat Kemira Oy Oulussa sekä Seinäjoen ja Lapuan lämpökeskukset. Kenttäsenlonta-aseman toimintaa ja ominaisuuksia tutkittiin eri soilla tehdyissä koeajoissa. Auman peitemuovit aiheuttivat suurimman osan seulonta-aseman toimintahäiriöistä. Seula poisti jyrsinturpeesta 50 mm suuremmat rakeet. Seulalta tuli ylitettä (seulan turpeesta erottamia vieraita kappaleita) 0,7 - 4 % seulotun turpeen määrästä. Kenttäseulonta-aseman voimansiirto on hydraulinen, ja hydrauliikkakoneikon käyttölaitteena voidaan käyttää maataloustraktoria. Seulonta-aseman laskennallinen kuormausteho on 600 m3/h. Kenttäkokeissa saatiin aseman kuormaustehoksi 360 m3/h. Seulotun turpeen irtotiheys oli 1 - 4 % pienempi kuin seulomattoman. Osaltaan tiheyseroihin vaikuttivat myös kosteuserot, koska seulomaton turve oli seulottua turvetta kosteampaa. Autokuljetuksen aikana turvekuorma painui alkuperäisestä kuormakorkeudesta 5,1 - 8,2 %. Painuma riippui pääasiassa kuljetusmatkan pituudesta eikä siitä, oliko turve seulottua vai seulomatonta. Seurantatutkimuksen kohteina olleissa polttolaitoksissa tuli kenttäseulotusta turpeesta ylitetty 0,1 %. Seulomattomasta turpeesta ylitettä tuli 1,3 - 2,2 %. Kun polttolaitoksiin toimitettiin kenttäsealottua turvetta, niiden turpeenkäsittelylaitteiden häiriöt vähenivät selvästi. Samalla pieneni myös laitosten tukipolttoaineen tarve. Nykyisestä laitteesta saatujen kokemusten perusteella arvioitiin seulonnan kustannuksiksi 1,60 mk/m3, jos vuotuinen toimitusmäärä on 100 000 m3. Toimitusmäärän lisääminen kaksinkertaiseksi muuttaisi seulonnan hinnaksi 1,15 mk/m3. Kenttäseulotun turpeen käytöstä on eniten hyötyä pienehköissä lämpölaitoksissa. Näitä nimittäin turpeen käsittelyjärjestelmien aiheuttamat kustannukset rasittavat suhteellisesti enemmän kuin suuria laitoksia. Vuotuisen turpeen käyttömäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että 100 000 m3:n toimitusmäärän saavuttaminen edellyttää turpeen toimituksia yhdeltä seulonta-asemalta usealle laitokselle. Suuntaa antavalla laskelmalla, joka koski pienehköä (7 MW) lämpölaitosta, todettiin kenttäseulotun turpeen käytöstä saatava rahallinen hyöty selvästi edellä esitettyä seulontakustannusta suuremmaksi. Seuraavassa vaiheessa kenttäseulonnan tutkimuksessa kiinnostaa eniten mahdollisesti rakennettavan kaupallisen kenttäseulonta-aseman toiminnan pitkäaikaisseuranta.