Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen

Risto Impola, Jaakko Okkonen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Turpeen hinnan määrää yleisesti sen energiasisältö, mikä taas riippuu turpeen kosteudesta ja kuivan turpeen lämpöarvosta. Näiden määräämiseksi täytyy turpeesta ottaa näytteitä. Näytteet otetaan nykyisin käsin, jolloin inhimillisistä tekijöistä johtuvat virheet voivat nousta kohtuuttoman suuriksi. Systemaattisia näytteenoton virheitä voidaan välttää kehittämällä automaattisia näytteenotto- ja näytteenkäsittelyjäriestelmiä. Koska näytteenotosta käsin ei kuitenkaan heti luovuta, etsittiin tutkimuksessa optimiratkaisuja myös sille. Näytelukumäärä, näytteen määrä, näytteenottopaikka ja -tapa sekä näytteiden käsittely arvioitiin. Mahdollisimman systemaattisella käsin tapahtuvalla näytteenotolla voidaan päästä parempiin tuloksiin. Yksi tutkimuksen kohde oli kuljetinhihnalla olevan jyrsinturvekerroksen kosteus- jakauma lähinnä hihnan leveyden funktiona. Kosteusjakaumissa havaittiin niin suuria eroja, että liikkuvasta turvevirrasta otettavan näytteen täytyy edustaa koko turve virran poikkileikkausta. Jos näyte otetaan suoraan kuormasta, on edustavan näytteen saaminen hankalaa. Paineilmalla toimivan näytteenottoputken toimivuutta ja sillä saatujen turvenäytteiden luotettavuutta tutkittiin. Turvenäytteiden kaivaminen näytteenoton aikana todettiin vähäiseksi. Paineilmanäytteenotinta voidaan pitää yhtenä vaihtoehtona siirryttäessä automaattisten ja koneellisten näytteenottojärjesteImien käyttöön. Esitetään ehdotus käsin tai koneella tapahtuvan näytteenoton järjestämisestä voimalaitoksella. Näyte suositellaan otettavaksi koneella. Turpeen toimituksissa sen toteuttaminen on kuitenkin hankalaa. Näytteenoton perusperiaatteiden noudattaminen koneellisessakin näytteenotossa on lähes mahdotonta silloin, kun turpeen toimittajia on useampia ja kun laitoksia suunniteltaessa ei ole otettu huomioon laadunseurantaa. Toimituserien suuret kosteusvaihtelut edellyttävät erittäin suuria näytemääriä, jotta päästäisiin laadunseurannan vaatimiin tarkkuuksiin. Etenkin suurten toimitusten näytemäärää on järkevää rajoittaa, kunhan näytteenotto suoritetaan muuten systemaattisesti tai automaattisesti. Turpeen näytteenotto- ja käsittelytutkimukset jatkuvat pääasiassa laitekehittelyn ja näytteenoton vaiheiden luotettavuuden lisäämiseksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages88
ISBN (Print)951-38-1858-6
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number232
ISSN0358-5077

Fingerprint

peat
sampling
methodology

Keywords

  • peat
  • sampling methods
  • moisture

Cite this

Impola, R., & Okkonen, J. (1983). Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 232
Impola, Risto ; Okkonen, Jaakko. / Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 232).
@book{40dd80c9163b4b1da0487383452d1205,
title = "Jyrsinturpeen n{\"a}ytteenottoj{\"a}rjestelm{\"a}n kehitt{\"a}minen",
abstract = "Turpeen hinnan m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} yleisesti sen energiasis{\"a}lt{\"o}, mik{\"a} taas riippuu turpeen kosteudesta ja kuivan turpeen l{\"a}mp{\"o}arvosta. N{\"a}iden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}miseksi t{\"a}ytyy turpeesta ottaa n{\"a}ytteit{\"a}. N{\"a}ytteet otetaan nykyisin k{\"a}sin, jolloin inhimillisist{\"a} tekij{\"o}ist{\"a} johtuvat virheet voivat nousta kohtuuttoman suuriksi. Systemaattisia n{\"a}ytteenoton virheit{\"a} voidaan v{\"a}ltt{\"a}{\"a} kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} automaattisia n{\"a}ytteenotto- ja n{\"a}ytteenk{\"a}sittelyj{\"a}riestelmi{\"a}. Koska n{\"a}ytteenotosta k{\"a}sin ei kuitenkaan heti luovuta, etsittiin tutkimuksessa optimiratkaisuja my{\"o}s sille. N{\"a}ytelukum{\"a}{\"a}r{\"a}, n{\"a}ytteen m{\"a}{\"a}r{\"a}, n{\"a}ytteenottopaikka ja -tapa sek{\"a} n{\"a}ytteiden k{\"a}sittely arvioitiin. Mahdollisimman systemaattisella k{\"a}sin tapahtuvalla n{\"a}ytteenotolla voidaan p{\"a}{\"a}st{\"a} parempiin tuloksiin. Yksi tutkimuksen kohde oli kuljetinhihnalla olevan jyrsinturvekerroksen kosteus- jakauma l{\"a}hinn{\"a} hihnan leveyden funktiona. Kosteusjakaumissa havaittiin niin suuria eroja, ett{\"a} liikkuvasta turvevirrasta otettavan n{\"a}ytteen t{\"a}ytyy edustaa koko turve virran poikkileikkausta. Jos n{\"a}yte otetaan suoraan kuormasta, on edustavan n{\"a}ytteen saaminen hankalaa. Paineilmalla toimivan n{\"a}ytteenottoputken toimivuutta ja sill{\"a} saatujen turven{\"a}ytteiden luotettavuutta tutkittiin. Turven{\"a}ytteiden kaivaminen n{\"a}ytteenoton aikana todettiin v{\"a}h{\"a}iseksi. Paineilman{\"a}ytteenotinta voidaan pit{\"a}{\"a} yhten{\"a} vaihtoehtona siirrytt{\"a}ess{\"a} automaattisten ja koneellisten n{\"a}ytteenottoj{\"a}rjesteImien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Esitet{\"a}{\"a}n ehdotus k{\"a}sin tai koneella tapahtuvan n{\"a}ytteenoton j{\"a}rjest{\"a}misest{\"a} voimalaitoksella. N{\"a}yte suositellaan otettavaksi koneella. Turpeen toimituksissa sen toteuttaminen on kuitenkin hankalaa. N{\"a}ytteenoton perusperiaatteiden noudattaminen koneellisessakin n{\"a}ytteenotossa on l{\"a}hes mahdotonta silloin, kun turpeen toimittajia on useampia ja kun laitoksia suunniteltaessa ei ole otettu huomioon laadunseurantaa. Toimituserien suuret kosteusvaihtelut edellytt{\"a}v{\"a}t eritt{\"a}in suuria n{\"a}ytem{\"a}{\"a}ri{\"a}, jotta p{\"a}{\"a}st{\"a}isiin laadunseurannan vaatimiin tarkkuuksiin. Etenkin suurten toimitusten n{\"a}ytem{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} on j{\"a}rkev{\"a}{\"a} rajoittaa, kunhan n{\"a}ytteenotto suoritetaan muuten systemaattisesti tai automaattisesti. Turpeen n{\"a}ytteenotto- ja k{\"a}sittelytutkimukset jatkuvat p{\"a}{\"a}asiassa laitekehittelyn ja n{\"a}ytteenoton vaiheiden luotettavuuden lis{\"a}{\"a}miseksi.",
keywords = "peat, sampling methods, moisture",
author = "Risto Impola and Jaakko Okkonen",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1858-6",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "232",
address = "Finland",

}

Impola, R & Okkonen, J 1983, Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 232, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen. / Impola, Risto; Okkonen, Jaakko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 232).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen

AU - Impola, Risto

AU - Okkonen, Jaakko

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Turpeen hinnan määrää yleisesti sen energiasisältö, mikä taas riippuu turpeen kosteudesta ja kuivan turpeen lämpöarvosta. Näiden määräämiseksi täytyy turpeesta ottaa näytteitä. Näytteet otetaan nykyisin käsin, jolloin inhimillisistä tekijöistä johtuvat virheet voivat nousta kohtuuttoman suuriksi. Systemaattisia näytteenoton virheitä voidaan välttää kehittämällä automaattisia näytteenotto- ja näytteenkäsittelyjäriestelmiä. Koska näytteenotosta käsin ei kuitenkaan heti luovuta, etsittiin tutkimuksessa optimiratkaisuja myös sille. Näytelukumäärä, näytteen määrä, näytteenottopaikka ja -tapa sekä näytteiden käsittely arvioitiin. Mahdollisimman systemaattisella käsin tapahtuvalla näytteenotolla voidaan päästä parempiin tuloksiin. Yksi tutkimuksen kohde oli kuljetinhihnalla olevan jyrsinturvekerroksen kosteus- jakauma lähinnä hihnan leveyden funktiona. Kosteusjakaumissa havaittiin niin suuria eroja, että liikkuvasta turvevirrasta otettavan näytteen täytyy edustaa koko turve virran poikkileikkausta. Jos näyte otetaan suoraan kuormasta, on edustavan näytteen saaminen hankalaa. Paineilmalla toimivan näytteenottoputken toimivuutta ja sillä saatujen turvenäytteiden luotettavuutta tutkittiin. Turvenäytteiden kaivaminen näytteenoton aikana todettiin vähäiseksi. Paineilmanäytteenotinta voidaan pitää yhtenä vaihtoehtona siirryttäessä automaattisten ja koneellisten näytteenottojärjesteImien käyttöön. Esitetään ehdotus käsin tai koneella tapahtuvan näytteenoton järjestämisestä voimalaitoksella. Näyte suositellaan otettavaksi koneella. Turpeen toimituksissa sen toteuttaminen on kuitenkin hankalaa. Näytteenoton perusperiaatteiden noudattaminen koneellisessakin näytteenotossa on lähes mahdotonta silloin, kun turpeen toimittajia on useampia ja kun laitoksia suunniteltaessa ei ole otettu huomioon laadunseurantaa. Toimituserien suuret kosteusvaihtelut edellyttävät erittäin suuria näytemääriä, jotta päästäisiin laadunseurannan vaatimiin tarkkuuksiin. Etenkin suurten toimitusten näytemäärää on järkevää rajoittaa, kunhan näytteenotto suoritetaan muuten systemaattisesti tai automaattisesti. Turpeen näytteenotto- ja käsittelytutkimukset jatkuvat pääasiassa laitekehittelyn ja näytteenoton vaiheiden luotettavuuden lisäämiseksi.

AB - Turpeen hinnan määrää yleisesti sen energiasisältö, mikä taas riippuu turpeen kosteudesta ja kuivan turpeen lämpöarvosta. Näiden määräämiseksi täytyy turpeesta ottaa näytteitä. Näytteet otetaan nykyisin käsin, jolloin inhimillisistä tekijöistä johtuvat virheet voivat nousta kohtuuttoman suuriksi. Systemaattisia näytteenoton virheitä voidaan välttää kehittämällä automaattisia näytteenotto- ja näytteenkäsittelyjäriestelmiä. Koska näytteenotosta käsin ei kuitenkaan heti luovuta, etsittiin tutkimuksessa optimiratkaisuja myös sille. Näytelukumäärä, näytteen määrä, näytteenottopaikka ja -tapa sekä näytteiden käsittely arvioitiin. Mahdollisimman systemaattisella käsin tapahtuvalla näytteenotolla voidaan päästä parempiin tuloksiin. Yksi tutkimuksen kohde oli kuljetinhihnalla olevan jyrsinturvekerroksen kosteus- jakauma lähinnä hihnan leveyden funktiona. Kosteusjakaumissa havaittiin niin suuria eroja, että liikkuvasta turvevirrasta otettavan näytteen täytyy edustaa koko turve virran poikkileikkausta. Jos näyte otetaan suoraan kuormasta, on edustavan näytteen saaminen hankalaa. Paineilmalla toimivan näytteenottoputken toimivuutta ja sillä saatujen turvenäytteiden luotettavuutta tutkittiin. Turvenäytteiden kaivaminen näytteenoton aikana todettiin vähäiseksi. Paineilmanäytteenotinta voidaan pitää yhtenä vaihtoehtona siirryttäessä automaattisten ja koneellisten näytteenottojärjesteImien käyttöön. Esitetään ehdotus käsin tai koneella tapahtuvan näytteenoton järjestämisestä voimalaitoksella. Näyte suositellaan otettavaksi koneella. Turpeen toimituksissa sen toteuttaminen on kuitenkin hankalaa. Näytteenoton perusperiaatteiden noudattaminen koneellisessakin näytteenotossa on lähes mahdotonta silloin, kun turpeen toimittajia on useampia ja kun laitoksia suunniteltaessa ei ole otettu huomioon laadunseurantaa. Toimituserien suuret kosteusvaihtelut edellyttävät erittäin suuria näytemääriä, jotta päästäisiin laadunseurannan vaatimiin tarkkuuksiin. Etenkin suurten toimitusten näytemäärää on järkevää rajoittaa, kunhan näytteenotto suoritetaan muuten systemaattisesti tai automaattisesti. Turpeen näytteenotto- ja käsittelytutkimukset jatkuvat pääasiassa laitekehittelyn ja näytteenoton vaiheiden luotettavuuden lisäämiseksi.

KW - peat

KW - sampling methods

KW - moisture

M3 - Report

SN - 951-38-1858-6

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Impola R, Okkonen J. Jyrsinturpeen näytteenottojärjestelmän kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 232).