TY - BOOK
T1 - Jyrsinturvelaitosten viat ja häiriöt
AU - Seppälä, Risto
AU - Himanen, Risto
AU - Asplund, Dan
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Jyrsinturvelaitosten toiminnassa on ilmennyt lukuisia
vikoja ja häiriöitä. Siitä huolimatta laitokset ovat
toimineet yleensä hyvin. Voimalaitoksilla höyryntuotannon
käytettävyys on ollut keskimäärin 90 % ja turpeen polton
käytettävyys 86 %. Useimmiten vikoja ja häiriöitä
aiheuttivat jyrsinturpeen seassa oleva puu- ym.
irtoaines, turpeen laatu sekä laitteiden varusteisiin ja
materiaaliin liittyvät tekijät. Turve saattoi holvaantua
ja aiheuttaa tukkeutumia, ja laitteet kuluivat
yllättävästi. Vikoja esiintyi etenkin siirto- ja
kuivauslaitteissa, mikä vähensi turpeen polttoa tai
lopetti sen kokonaan. Tällöin jouduttiin käyttämään
öljyä. Häiriöille herkimpiä laitteita ovat
kolakuljettimet, ruuvipurkaimet, sulkusyöttimet, siilot,
kuivaus- ja jauhatuslaitteet sekä polttimeen menevä
turvepölyputki. Jyrsinturvetta poltettiin vuonna 1980 5,6
milj. m3. Laitoksista yli puolet oli kunnallisia, ja ne
tuottivat yleensä lämpöä ja sähköä. Jyrsinturvetta
pääpolttoaineenaan käyttäviä polttolaitoksia on Suomessa
noin 30. Luvussa ovat mukana vuonna 1981 valmistuvat
kahdeksan laitosta. Lisäksi teollisuudessa on
toistakymmentä arinakattilaa, joissa jyrsinturvetta
poltetaan punpolttoaineiden joukossa.
Jyrsinturvelaitoksilla sattuneiden vikojen ja häiriöiden
esiintymiskohdat ja syyt vuonna 1980 esitetään.
Jyrsinturvelaitoksille soveltuvat
käyttövarmuustunnuslukujen laskentaperusteet määritetään
sekä annetaan käytettävyysarvot vuosilta 1979 ja 1980.
AB - Jyrsinturvelaitosten toiminnassa on ilmennyt lukuisia
vikoja ja häiriöitä. Siitä huolimatta laitokset ovat
toimineet yleensä hyvin. Voimalaitoksilla höyryntuotannon
käytettävyys on ollut keskimäärin 90 % ja turpeen polton
käytettävyys 86 %. Useimmiten vikoja ja häiriöitä
aiheuttivat jyrsinturpeen seassa oleva puu- ym.
irtoaines, turpeen laatu sekä laitteiden varusteisiin ja
materiaaliin liittyvät tekijät. Turve saattoi holvaantua
ja aiheuttaa tukkeutumia, ja laitteet kuluivat
yllättävästi. Vikoja esiintyi etenkin siirto- ja
kuivauslaitteissa, mikä vähensi turpeen polttoa tai
lopetti sen kokonaan. Tällöin jouduttiin käyttämään
öljyä. Häiriöille herkimpiä laitteita ovat
kolakuljettimet, ruuvipurkaimet, sulkusyöttimet, siilot,
kuivaus- ja jauhatuslaitteet sekä polttimeen menevä
turvepölyputki. Jyrsinturvetta poltettiin vuonna 1980 5,6
milj. m3. Laitoksista yli puolet oli kunnallisia, ja ne
tuottivat yleensä lämpöä ja sähköä. Jyrsinturvetta
pääpolttoaineenaan käyttäviä polttolaitoksia on Suomessa
noin 30. Luvussa ovat mukana vuonna 1981 valmistuvat
kahdeksan laitosta. Lisäksi teollisuudessa on
toistakymmentä arinakattilaa, joissa jyrsinturvetta
poltetaan punpolttoaineiden joukossa.
Jyrsinturvelaitoksilla sattuneiden vikojen ja häiriöiden
esiintymiskohdat ja syyt vuonna 1980 esitetään.
Jyrsinturvelaitoksille soveltuvat
käyttövarmuustunnuslukujen laskentaperusteet määritetään
sekä annetaan käytettävyysarvot vuosilta 1979 ja 1980.
M3 - Report
SN - 951-38-1431-9
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Jyrsinturvelaitosten viat ja häiriöt
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -