Abstract
Käytettävyys kauppakeskuksissa tarkoittaa käyttäjän logiikan mukaista loppuun ajateltua tila- ja palveluratkaisua, joka auttaa käyttäjää pääsemään tavoitteisiinsa helposti ja tyytyväisenä. Kauppakeskuksen käyttäjäryhmät tässä tutkimuksessa on jaettu kahteen: kuluttajaasiakkaat sekä käyttäjäyritykset.
Tässä tutkimuksessa käytätettävyyttä tutkittiin kartoittamalla kyselyjen avulla sekä kuluttajien että yritysten näkemyksiä käytettävyyden osatekijöistä. Näitä olivat tunnettuus, saavutettavuus, liikekokoonpano, toiminnallisuus, navigoitavuus, viihtyisyys ja vuorovaikutus. Tulosten perusteella laskettiin eri osatekijöille painoarvot.
Näitä painoarvoja käytettiin, kun kehitettiin arviointityökalu kauppakeskusten käytettävyyden arvioimiseksi. Työkalun, haastattelujen sekä pohjapiirrosten avulla käytiin läpi kahdeksan suomalaista kauppakeskusta. Yhteenvetona tuloksista saatiin havaintoja, joiden mukaan tunnettuus, saavutettavuus ja navigoitavuus ovat osa-alueita, joissa kauppakeskusten käytettävyydessä on eniten kehitettävää.
Kauppakeskukset ovat toiminnallisesti ja liikekokoonpanoiltaan käytettäviä ympäristöjä, jotka hyödyntävät myös virtuaalista käyttöliittymää markkinoinnissaan. Kuitenkin haasteena on edelleen kauppakeskusten kehittäminen sosiaaliseksi ja virtuaaliseksi toimintaympäristöksi, jossa elämykset sekä ympäristöteot voivat toteutua. Eri käyttäjäryhmien välillä todettiin eroja kauppakeskuksen vuorovaikutuksellisuuden suhteen: kuluttajat kokivat vuorovaikutuksen merkityksen ja toteutumisen vahvempana kuin yritykset.
Kauppakeskukset yritysten yhteistyöalustana ovat kehityshaaste, johon kauppakeskusjohto voi edelleen panostaa. Kauppakeskuksen käytettävyyttä kehitetään jo suunnitteluvaiheesta lähtien ja sitä voidaan edelleen kehittää kauppakeskuksen käytön aikana. Hankkeessa
syntynyt työkalu antaa näkökulmia, joita eri vaiheissa on hyvä ottaa huomioon. Tutkimuksessa tehtiin myös tulevaisuusskenaarioita, jotka korostavat lisääntyvän virtuaalisuuden ja digitalisoitumisen mahdollisuuksia ja ostoselämyksen perinteiden ja sosiaalisen yhteisöllisyyden osa-alueita.
Jatkotutkimuksen aiheena on tarkentaa kauppakeskuksen käytettävyyden, kestävän kehityksen ja kannattavan liiketoiminnan välisiä suhteita. Käytettävyyden aineellisten ja aineettomien osatekijöiden kokonaisuutta voidaan niin ikään visualisoida mm. ihmis- ja tavaravirtojen kulkuna hyödyntäen yhä jäntevämmin käyttäjämatka-ajattelua. Kauppakeskuksen käytettävyys on sekä palvelumuotoilua että rakennetun ympäristön kokonaisuuden hallintaa siten, että se on käyttäjän logiikan kannalta sujuva kokonaisuus.
Tässä tutkimuksessa käytätettävyyttä tutkittiin kartoittamalla kyselyjen avulla sekä kuluttajien että yritysten näkemyksiä käytettävyyden osatekijöistä. Näitä olivat tunnettuus, saavutettavuus, liikekokoonpano, toiminnallisuus, navigoitavuus, viihtyisyys ja vuorovaikutus. Tulosten perusteella laskettiin eri osatekijöille painoarvot.
Näitä painoarvoja käytettiin, kun kehitettiin arviointityökalu kauppakeskusten käytettävyyden arvioimiseksi. Työkalun, haastattelujen sekä pohjapiirrosten avulla käytiin läpi kahdeksan suomalaista kauppakeskusta. Yhteenvetona tuloksista saatiin havaintoja, joiden mukaan tunnettuus, saavutettavuus ja navigoitavuus ovat osa-alueita, joissa kauppakeskusten käytettävyydessä on eniten kehitettävää.
Kauppakeskukset ovat toiminnallisesti ja liikekokoonpanoiltaan käytettäviä ympäristöjä, jotka hyödyntävät myös virtuaalista käyttöliittymää markkinoinnissaan. Kuitenkin haasteena on edelleen kauppakeskusten kehittäminen sosiaaliseksi ja virtuaaliseksi toimintaympäristöksi, jossa elämykset sekä ympäristöteot voivat toteutua. Eri käyttäjäryhmien välillä todettiin eroja kauppakeskuksen vuorovaikutuksellisuuden suhteen: kuluttajat kokivat vuorovaikutuksen merkityksen ja toteutumisen vahvempana kuin yritykset.
Kauppakeskukset yritysten yhteistyöalustana ovat kehityshaaste, johon kauppakeskusjohto voi edelleen panostaa. Kauppakeskuksen käytettävyyttä kehitetään jo suunnitteluvaiheesta lähtien ja sitä voidaan edelleen kehittää kauppakeskuksen käytön aikana. Hankkeessa
syntynyt työkalu antaa näkökulmia, joita eri vaiheissa on hyvä ottaa huomioon. Tutkimuksessa tehtiin myös tulevaisuusskenaarioita, jotka korostavat lisääntyvän virtuaalisuuden ja digitalisoitumisen mahdollisuuksia ja ostoselämyksen perinteiden ja sosiaalisen yhteisöllisyyden osa-alueita.
Jatkotutkimuksen aiheena on tarkentaa kauppakeskuksen käytettävyyden, kestävän kehityksen ja kannattavan liiketoiminnan välisiä suhteita. Käytettävyyden aineellisten ja aineettomien osatekijöiden kokonaisuutta voidaan niin ikään visualisoida mm. ihmis- ja tavaravirtojen kulkuna hyödyntäen yhä jäntevämmin käyttäjämatka-ajattelua. Kauppakeskuksen käytettävyys on sekä palvelumuotoilua että rakennetun ympäristön kokonaisuuden hallintaa siten, että se on käyttäjän logiikan kannalta sujuva kokonaisuus.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | Aalto University |
| Number of pages | 113 |
| ISBN (Electronic) | 978-952-60-3526-0 |
| ISBN (Print) | 978-952-60-3527-7 |
| Publication status | Published - 2010 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | TKK Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen julkaisuja B |
|---|---|
| Number | TKK-R-B25 |
| ISSN | 1797-4895 |
Keywords
- usability
- shopping center