Käyttöiän mallinnus DuraInt-projektissa

Erkki Vesikari, Miguel Ferreira

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Kansallisen DuraInt-projektin (2009-11) yhtenä tavoitteena oli kehittää käyttöikämitoituksen laskentamalleja. Tutkimuksessa analysoitiin laboratoriossa ja kentällä tehtyjen pakkaskokeiden tuloksia, tutkittiin eri turmeltumistekijöiden keskinäisiä vuorovaikutuksia ja kehitettiin näiden havaintojen pohjalta turmeltumisen ja käyttöiän laskentamalleja. Tavoitteena oli parantaa erityisesti pakkasrapautumisen käyttöikämallien luotettavuutta kenttäkokeista saatujen kokemusten perusteella ja selvittää sekä sisäisen pakkasrapautumisen että pinnan rapautumisen vuorovaikutuksia raudoituksen korroosion aktivoitumisaikaan. Kenttäkoetulosten perusteella vesi-sideainesuhteen merkitys betonin pakkas-suolarapautumiseen on suurin ja sen merkitys jopa kasvaa iän mukana. Ilmapitoisuudella on kohtalaisen suuri vaikutus pakkasrapautumiseen, mutta sen merkitys näyttää hieman vähenevän iän mukana. Sideaineista masuukuonasementti osoittautui selvästi heikoimmaksi pakkassuolakestävyyden suhteen. Pakkasrapautumisen vaikutus karbonatisoitumiseen ja kloridien tunkeutumiseen voi olla merkittävä ja se tulisi ottaa huomioon pakkasrasitukselle altistuvan betonirakenteen käyttöikää arvioitaessa. Yhteisvaikutus voidaan arvioida simulointiohjelmalla tai käyttöikämitoituksen kaavoilla, joissa turmeltumisen keskinäiset vuorovaikutukset otetaan huomioon vuorovaikutuskertoimilla.
Original languageFinnish
Pages (from-to)55-57
Number of pages3
JournalBetoni
Issue number1
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Cite this

Vesikari, Erkki ; Ferreira, Miguel. / Käyttöiän mallinnus DuraInt-projektissa. In: Betoni. 2012 ; No. 1. pp. 55-57.
@article{7bda1579f8114bec85a69b52b68ed89b,
title = "K{\"a}ytt{\"o}i{\"a}n mallinnus DuraInt-projektissa",
abstract = "Kansallisen DuraInt-projektin (2009-11) yhten{\"a} tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}mitoituksen laskentamalleja. Tutkimuksessa analysoitiin laboratoriossa ja kent{\"a}ll{\"a} tehtyjen pakkaskokeiden tuloksia, tutkittiin eri turmeltumistekij{\"o}iden keskin{\"a}isi{\"a} vuorovaikutuksia ja kehitettiin n{\"a}iden havaintojen pohjalta turmeltumisen ja k{\"a}ytt{\"o}i{\"a}n laskentamalleja. Tavoitteena oli parantaa erityisesti pakkasrapautumisen k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}mallien luotettavuutta kentt{\"a}kokeista saatujen kokemusten perusteella ja selvitt{\"a}{\"a} sek{\"a} sis{\"a}isen pakkasrapautumisen ett{\"a} pinnan rapautumisen vuorovaikutuksia raudoituksen korroosion aktivoitumisaikaan. Kentt{\"a}koetulosten perusteella vesi-sideainesuhteen merkitys betonin pakkas-suolarapautumiseen on suurin ja sen merkitys jopa kasvaa i{\"a}n mukana. Ilmapitoisuudella on kohtalaisen suuri vaikutus pakkasrapautumiseen, mutta sen merkitys n{\"a}ytt{\"a}{\"a} hieman v{\"a}henev{\"a}n i{\"a}n mukana. Sideaineista masuukuonasementti osoittautui selv{\"a}sti heikoimmaksi pakkassuolakest{\"a}vyyden suhteen. Pakkasrapautumisen vaikutus karbonatisoitumiseen ja kloridien tunkeutumiseen voi olla merkitt{\"a}v{\"a} ja se tulisi ottaa huomioon pakkasrasitukselle altistuvan betonirakenteen k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}{\"a} arvioitaessa. Yhteisvaikutus voidaan arvioida simulointiohjelmalla tai k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}mitoituksen kaavoilla, joissa turmeltumisen keskin{\"a}iset vuorovaikutukset otetaan huomioon vuorovaikutuskertoimilla.",
author = "Erkki Vesikari and Miguel Ferreira",
year = "2012",
language = "Finnish",
pages = "55--57",
journal = "Betoni",
issn = "1235-2136",
number = "1",

}

Käyttöiän mallinnus DuraInt-projektissa. / Vesikari, Erkki; Ferreira, Miguel.

In: Betoni, No. 1, 2012, p. 55-57.

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

TY - JOUR

T1 - Käyttöiän mallinnus DuraInt-projektissa

AU - Vesikari, Erkki

AU - Ferreira, Miguel

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Kansallisen DuraInt-projektin (2009-11) yhtenä tavoitteena oli kehittää käyttöikämitoituksen laskentamalleja. Tutkimuksessa analysoitiin laboratoriossa ja kentällä tehtyjen pakkaskokeiden tuloksia, tutkittiin eri turmeltumistekijöiden keskinäisiä vuorovaikutuksia ja kehitettiin näiden havaintojen pohjalta turmeltumisen ja käyttöiän laskentamalleja. Tavoitteena oli parantaa erityisesti pakkasrapautumisen käyttöikämallien luotettavuutta kenttäkokeista saatujen kokemusten perusteella ja selvittää sekä sisäisen pakkasrapautumisen että pinnan rapautumisen vuorovaikutuksia raudoituksen korroosion aktivoitumisaikaan. Kenttäkoetulosten perusteella vesi-sideainesuhteen merkitys betonin pakkas-suolarapautumiseen on suurin ja sen merkitys jopa kasvaa iän mukana. Ilmapitoisuudella on kohtalaisen suuri vaikutus pakkasrapautumiseen, mutta sen merkitys näyttää hieman vähenevän iän mukana. Sideaineista masuukuonasementti osoittautui selvästi heikoimmaksi pakkassuolakestävyyden suhteen. Pakkasrapautumisen vaikutus karbonatisoitumiseen ja kloridien tunkeutumiseen voi olla merkittävä ja se tulisi ottaa huomioon pakkasrasitukselle altistuvan betonirakenteen käyttöikää arvioitaessa. Yhteisvaikutus voidaan arvioida simulointiohjelmalla tai käyttöikämitoituksen kaavoilla, joissa turmeltumisen keskinäiset vuorovaikutukset otetaan huomioon vuorovaikutuskertoimilla.

AB - Kansallisen DuraInt-projektin (2009-11) yhtenä tavoitteena oli kehittää käyttöikämitoituksen laskentamalleja. Tutkimuksessa analysoitiin laboratoriossa ja kentällä tehtyjen pakkaskokeiden tuloksia, tutkittiin eri turmeltumistekijöiden keskinäisiä vuorovaikutuksia ja kehitettiin näiden havaintojen pohjalta turmeltumisen ja käyttöiän laskentamalleja. Tavoitteena oli parantaa erityisesti pakkasrapautumisen käyttöikämallien luotettavuutta kenttäkokeista saatujen kokemusten perusteella ja selvittää sekä sisäisen pakkasrapautumisen että pinnan rapautumisen vuorovaikutuksia raudoituksen korroosion aktivoitumisaikaan. Kenttäkoetulosten perusteella vesi-sideainesuhteen merkitys betonin pakkas-suolarapautumiseen on suurin ja sen merkitys jopa kasvaa iän mukana. Ilmapitoisuudella on kohtalaisen suuri vaikutus pakkasrapautumiseen, mutta sen merkitys näyttää hieman vähenevän iän mukana. Sideaineista masuukuonasementti osoittautui selvästi heikoimmaksi pakkassuolakestävyyden suhteen. Pakkasrapautumisen vaikutus karbonatisoitumiseen ja kloridien tunkeutumiseen voi olla merkittävä ja se tulisi ottaa huomioon pakkasrasitukselle altistuvan betonirakenteen käyttöikää arvioitaessa. Yhteisvaikutus voidaan arvioida simulointiohjelmalla tai käyttöikämitoituksen kaavoilla, joissa turmeltumisen keskinäiset vuorovaikutukset otetaan huomioon vuorovaikutuskertoimilla.

M3 - Article

SP - 55

EP - 57

JO - Betoni

JF - Betoni

SN - 1235-2136

IS - 1

ER -