Käyttövarmuus kilpailutekijänä

Teollisuuden laitteilta ja järjestelmiltä vaaditaan tänään yhä parempaa toimintavarmuutta ja käytettävyyttä. Tähän myötävaikuttavat monet tekijät, kuten ihmisten turvallisuus, ympäristön suojelu, energian säästö, seisokkikustannukset ja tuotannon kannattavuus. Tänään ei kilpailla pelkästään laitteiden ja järjestelmien suoritusarvoilla, vaan käyttäjä tahtoo saada vakuuttavia takeita toimintavarmuudesta koko tuotteen tai laitoksen eliniän ajan. Mikä on todennäköinen vikaantumistaajuus, käytettävyys ja elinikä? Nämä ovat tulevaisuudessa keskeisiä kysymyksiä kun neuvotellaan kaupoista. Käyttövarmuus on nousemassa yritysten tärkeäksi kilpailutekijäksi ja myyntiargumentiksi. Tuotteen ja tuotantolaitoksen käyttövarmuutta voidaan arvioida, mitata ja parantaa monella eri tekniikalla. Tuotteen elinjaksokustannusten arviointiin on kehitetty taloudellisiin ja teknisiin parametreihin perustuva kustannusmalli, jonka avulla arvioidaan hankinnan tärkeimpien kustannuslajien kehittymistä koko elinjakson aikana. Vikatietojen tilastollinen analysointi tuo tärkeätä kokemusperäistä tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä suunnitteluvaiheessa että toimintoja ohjaavana tietolähteenä käytön aikana. Komponenttien kriittisyyden arviointi sekä järjestelmällinen historiatiedon kerääminen luo pohjan tuotantoprosessin hallintaan ja sen tulevan toiminnan ennustettavuuteen. Vaurioiden kokonaisvaltainen tarkastelu mahdollistaa eri vauriotyyppien, kuten murtumisen, syöpymisen, kulumisen ja virumisen, samanaikaisen huomioonottamisen ja niiden vuorovaikutuksien arvioinnin. Käyttövarmuuslähtöistä suunnittelua voidaan tehostaa siten, että jo suunnittelun aikana löydetään ja ratkaistaan ongelmakohdat, jotka pitkittävät tuotannon käynnistymistä ja heikentävät tuotteen käyttövarmuutta ja turvallisuutta. Nopea kehitys anturitekniikassa mahdollistaa erittäin pienien, halpojen ja luotettavien mikroanturien valmistamisen mikä tuo uusia mahdollisuuksia laitteiden käynninaikaisen kunnon monitorointiin ja diagnostiikkaan yllättävien vauriotilanteiden välttämiseksi. Uusia menetelmiä on kehitetty ja sovellettu paperikoneen säätöjen suorituskyvyn arviointiin, höyrykattiloiden historiatiedon järjestelmälliseen keräämiseen ja analysointiin, dieselmoottorien luotettavuusparametrien kehittämiseen ja venttiilien kulumisen ja vuodon mallintamiseen.