TY - BOOK
T1 - Kairausreikähavaintojen monimuuttuja-analyysi ja vedenjohtavuusjakauman mallintaminen
AU - Korkealaakso, Juhani
PY - 1991
Y1 - 1991
N2 - Tutkimus liittyy kairausrei'issä tehtävien erilaisten
mittausten sekä havaintojen yhteistulkinnan tulostamiseen
tilastomatemaattisten tuloskäsittelymenetelmien avulla.
Käytettynä analyysimenetelmänä on
pääkomponenttianalyysiin pohjaava komponenttien
regressioanalyysi. Regressiomallinnuksella analysoitiin
vedenjohtavuusjakauman riippuvuutta geologisista ja
geofysikaalisista reikähavainnoista muodostetuista,
toisiinsa nähden korreloimattomista pääkomponenteista.
Analyysin soveltamisesimerkkien havainnot on koottu
Teollisuuden Voima Oy:n tutkimuksista Kuhmon Romuvaaran
kairarei'istä KRI ja KR2. Vedenjohtavuusmalli
muodostettiin KRI:n syvyysväliltä 100-200 m, joka
sisältää hyvin vettä johtavan rikkonaisuusjakson.
Analyysiin valittiin muuttujiksi kivilajit, rakotiheys ja
-tyypit, sähköiset, radiometriset, akustiset ja
magneettiset geofysikaaliset yksireikämittaustulokset
sekä tutkaheijastukset ja putkiaaltoanomaliat.
Hydraulisten ominaisuuksien luokittelu toteutettiin
vesimenekkikokeilla määritettyjen vedenjohtavuuksien
avulla.
Työn päätulos on, että kallioperän vedenjohtavuutta
voidaan estimoida mitattavissa olevien
reikäluotaustuloksien avulla ja työssä laaditulla
laskentamenetelmällä, kunhan pysytään mallin geologisella
pätevyysalueella.
Romuvaaran esimerkkien pohjalta komponenttien
regressiomallinnus soveltuu erityisesti hydraulisesti
merkittävien rakenteiden sisäisen vedenjohtavuusjakauman
kuvaamiseen, niiden geologisten ja geofysikaalisten
erityispiirteiden luokitteluun ja rakenteiden
korrelointiin reiästä toiseen.
AB - Tutkimus liittyy kairausrei'issä tehtävien erilaisten
mittausten sekä havaintojen yhteistulkinnan tulostamiseen
tilastomatemaattisten tuloskäsittelymenetelmien avulla.
Käytettynä analyysimenetelmänä on
pääkomponenttianalyysiin pohjaava komponenttien
regressioanalyysi. Regressiomallinnuksella analysoitiin
vedenjohtavuusjakauman riippuvuutta geologisista ja
geofysikaalisista reikähavainnoista muodostetuista,
toisiinsa nähden korreloimattomista pääkomponenteista.
Analyysin soveltamisesimerkkien havainnot on koottu
Teollisuuden Voima Oy:n tutkimuksista Kuhmon Romuvaaran
kairarei'istä KRI ja KR2. Vedenjohtavuusmalli
muodostettiin KRI:n syvyysväliltä 100-200 m, joka
sisältää hyvin vettä johtavan rikkonaisuusjakson.
Analyysiin valittiin muuttujiksi kivilajit, rakotiheys ja
-tyypit, sähköiset, radiometriset, akustiset ja
magneettiset geofysikaaliset yksireikämittaustulokset
sekä tutkaheijastukset ja putkiaaltoanomaliat.
Hydraulisten ominaisuuksien luokittelu toteutettiin
vesimenekkikokeilla määritettyjen vedenjohtavuuksien
avulla.
Työn päätulos on, että kallioperän vedenjohtavuutta
voidaan estimoida mitattavissa olevien
reikäluotaustuloksien avulla ja työssä laaditulla
laskentamenetelmällä, kunhan pysytään mallin geologisella
pätevyysalueella.
Romuvaaran esimerkkien pohjalta komponenttien
regressiomallinnus soveltuu erityisesti hydraulisesti
merkittävien rakenteiden sisäisen vedenjohtavuusjakauman
kuvaamiseen, niiden geologisten ja geofysikaalisten
erityispiirteiden luokitteluun ja rakenteiden
korrelointiin reiästä toiseen.
KW - geophysical surveys
KW - tests
KW - multivariate analysis
KW - analysis of variance
KW - data
KW - boreholes
KW - regression analysis
KW - statistical analysis
KW - interpretation methods
KW - geologic investigations
KW - models
KW - hydraulic conductivity
KW - rock properties
KW - radioactive wastes
KW - storage
KW - waste disposal
KW - environmental engineering
KW - distribution
M3 - Report
SN - 951-38-3986-9
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Kairausreikähavaintojen monimuuttuja-analyysi ja vedenjohtavuusjakauman mallintaminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -