Kaivosten stressitestit 2013

Tero Välisalo, T Jouttijärvi, A Kallio, S Kauppi, P Kauppila, H Komulainen, J Laasonen, Jutta Laine-Ylijoki, M Leppänen, J Reinikainen, Margareta Wahlström

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesistövahingon jälkeen Suomen hallitus päätti, että kaivoksille tehdään stressitestit. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2013 kaivosten ympäristöturvallisuus -viranomaistyöryhmän (KYTU), jonka tehtävänä oli arvioida viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä kaivosten ympäristövahinkojen ehkäisemisen kannalta. Eräänä työkaluna KYTU-työryhmällä oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimmäisessä vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. Tämän jälkeen ympäristöministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskitilannetta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien käsittelyä, varastointia ja poisjohtamista sekä patoaltaiden rakenteet, jotka eivät kestä poikkeuksellisen suuren vesimäärän aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely lähetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sekä niiden lisäksi myös muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sekä karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Vastaukset saatiin asetettuun määräaikaan mennessä 20 kohteesta. Vastaukset sisälsivät myös kuvauksia olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita. Vesimäärien hallinnassa on tärkeää ennakointi mm. sää- ja vesistöennusteiden sekä säähavaintojen perusteella. Varaallaskapasiteettia tulee olla riittävästi, ettei tulva- yms. tilanteissa jää ylimääräisen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesistöön. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla käytössään toimivat varajärjestelmät pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sisällyttää pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden määrän seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lisätä pohjaveden laadun tarkkailua jätealtaan tai haitallisia aineita sisältävien vesialtaiden ympäristöstä. Uusien jätealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehittää ja ottaa käyttöön päivittäisten tarkkailukierrosten lisäksi ennakoivia seurantajärjestelmiä, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. Tässä raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sekä kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hyödynnettäväksi kaivosten omien kehittämissuunnitelmien sekä viranomaisyhteistyössä käytävien keskustelujen pohjana
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherMinistry of the Environment
Number of pages113
ISBN (Print)978-952-11-4269-7 (PDF)
Publication statusPublished - 2014
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesYmpäristöministeriön raportteja
Volume2/2014

Keywords

  • Mine
  • mining
  • stress testing
  • assessment
  • environmental safety

Cite this

Välisalo, T., Jouttijärvi, T., Kallio, A., Kauppi, S., Kauppila, P., Komulainen, H., ... Wahlström, M. (2014). Kaivosten stressitestit 2013. Helsinki: Ministry of the Environment. Ympäristöministeriön raportteja, Vol.. 2/2014
Välisalo, Tero ; Jouttijärvi, T ; Kallio, A ; Kauppi, S ; Kauppila, P ; Komulainen, H ; Laasonen, J ; Laine-Ylijoki, Jutta ; Leppänen, M ; Reinikainen, J ; Wahlström, Margareta. / Kaivosten stressitestit 2013. Helsinki : Ministry of the Environment, 2014. 113 p. (Ympäristöministeriön raportteja, Vol. 2/2014).
@book{7a34ec2995be49839ed1a7ebeee74d74,
title = "Kaivosten stressitestit 2013",
abstract = "Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesist{\"o}vahingon j{\"a}lkeen Suomen hallitus p{\"a}{\"a}tti, ett{\"a} kaivoksille tehd{\"a}{\"a}n stressitestit. Ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o} asetti tammikuussa 2013 kaivosten ymp{\"a}rist{\"o}turvallisuus -viranomaisty{\"o}ryhm{\"a}n (KYTU), jonka teht{\"a}v{\"a}n{\"a} oli arvioida viranomaisten teht{\"a}vi{\"a}, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteisty{\"o}t{\"a} kaivosten ymp{\"a}rist{\"o}vahinkojen ehk{\"a}isemisen kannalta. Er{\"a}{\"a}n{\"a} ty{\"o}kaluna KYTU-ty{\"o}ryhm{\"a}ll{\"a} oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimm{\"a}isess{\"a} vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}n nime{\"a}m{\"a} asiantuntijaryhm{\"a} k{\"a}vi l{\"a}pi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niist{\"a} palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsem{\"a}n riskitilannetta, joihin liittyi yhteens{\"a} 15 kysymyst{\"a}. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien k{\"a}sittely{\"a}, varastointia ja poisjohtamista sek{\"a} patoaltaiden rakenteet, jotka eiv{\"a}t kest{\"a} poikkeuksellisen suuren vesim{\"a}{\"a}r{\"a}n aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely l{\"a}hetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sek{\"a} niiden lis{\"a}ksi my{\"o}s muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sek{\"a} karbonaattikaivoksia, jotka k{\"a}sittelev{\"a}t runsaasti kemikaaleja tai joiden j{\"a}te- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ymp{\"a}rist{\"o}lle. Vastaukset saatiin asetettuun m{\"a}{\"a}r{\"a}aikaan menness{\"a} 20 kohteesta. Vastaukset sis{\"a}lsiv{\"a}t my{\"o}s kuvauksia olemassa olevista hyvist{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ist{\"a} ja kehitt{\"a}misehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden h{\"a}t{\"a}korjaukseen varautuminen, haitallisten p{\"a}{\"a}st{\"o}jen tunnistaminen, s{\"a}hk{\"o}katkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sek{\"a} poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan l{\"a}hes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten p{\"a}{\"a}st{\"o}jen havaitsemisessa ja hallinnassa sek{\"a} kaivannaisj{\"a}tteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymm{\"a}rt{\"a}misess{\"a} ja tarkkailussa oli puutteita. Vesim{\"a}{\"a}rien hallinnassa on t{\"a}rke{\"a}{\"a} ennakointi mm. s{\"a}{\"a}- ja vesist{\"o}ennusteiden sek{\"a} s{\"a}{\"a}havaintojen perusteella. Varaallaskapasiteettia tulee olla riitt{\"a}v{\"a}sti, ettei tulva- yms. tilanteissa j{\"a}{\"a} ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesist{\"o}{\"o}n. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}{\"a}n toimivat varaj{\"a}rjestelm{\"a}t pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sis{\"a}llytt{\"a}{\"a} pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden m{\"a}{\"a}r{\"a}n seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lis{\"a}t{\"a} pohjaveden laadun tarkkailua j{\"a}tealtaan tai haitallisia aineita sis{\"a}lt{\"a}vien vesialtaiden ymp{\"a}rist{\"o}st{\"a}. Uusien j{\"a}tealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehitt{\"a}{\"a} ja ottaa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n p{\"a}ivitt{\"a}isten tarkkailukierrosten lis{\"a}ksi ennakoivia seurantaj{\"a}rjestelmi{\"a}, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. T{\"a}ss{\"a} raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sek{\"a} kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hy{\"o}dynnett{\"a}v{\"a}ksi kaivosten omien kehitt{\"a}missuunnitelmien sek{\"a} viranomaisyhteisty{\"o}ss{\"a} k{\"a}yt{\"a}vien keskustelujen pohjana",
keywords = "Mine, mining, stress testing, assessment, environmental safety",
author = "Tero V{\"a}lisalo and T Jouttij{\"a}rvi and A Kallio and S Kauppi and P Kauppila and H Komulainen and J Laasonen and Jutta Laine-Ylijoki and M Lepp{\"a}nen and J Reinikainen and Margareta Wahlstr{\"o}m",
note = "Project code: 86444",
year = "2014",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-11-4269-7 (PDF)",
series = "Ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}n raportteja",
publisher = "Ministry of the Environment",
address = "Finland",

}

Välisalo, T, Jouttijärvi, T, Kallio, A, Kauppi, S, Kauppila, P, Komulainen, H, Laasonen, J, Laine-Ylijoki, J, Leppänen, M, Reinikainen, J & Wahlström, M 2014, Kaivosten stressitestit 2013. Ympäristöministeriön raportteja, vol. 2/2014, Ministry of the Environment, Helsinki.

Kaivosten stressitestit 2013. / Välisalo, Tero; Jouttijärvi, T; Kallio, A; Kauppi, S; Kauppila, P; Komulainen, H; Laasonen, J; Laine-Ylijoki, Jutta; Leppänen, M; Reinikainen, J; Wahlström, Margareta.

Helsinki : Ministry of the Environment, 2014. 113 p. (Ympäristöministeriön raportteja, Vol. 2/2014).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kaivosten stressitestit 2013

AU - Välisalo, Tero

AU - Jouttijärvi, T

AU - Kallio, A

AU - Kauppi, S

AU - Kauppila, P

AU - Komulainen, H

AU - Laasonen, J

AU - Laine-Ylijoki, Jutta

AU - Leppänen, M

AU - Reinikainen, J

AU - Wahlström, Margareta

N1 - Project code: 86444

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesistövahingon jälkeen Suomen hallitus päätti, että kaivoksille tehdään stressitestit. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2013 kaivosten ympäristöturvallisuus -viranomaistyöryhmän (KYTU), jonka tehtävänä oli arvioida viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä kaivosten ympäristövahinkojen ehkäisemisen kannalta. Eräänä työkaluna KYTU-työryhmällä oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimmäisessä vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. Tämän jälkeen ympäristöministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskitilannetta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien käsittelyä, varastointia ja poisjohtamista sekä patoaltaiden rakenteet, jotka eivät kestä poikkeuksellisen suuren vesimäärän aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely lähetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sekä niiden lisäksi myös muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sekä karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Vastaukset saatiin asetettuun määräaikaan mennessä 20 kohteesta. Vastaukset sisälsivät myös kuvauksia olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita. Vesimäärien hallinnassa on tärkeää ennakointi mm. sää- ja vesistöennusteiden sekä säähavaintojen perusteella. Varaallaskapasiteettia tulee olla riittävästi, ettei tulva- yms. tilanteissa jää ylimääräisen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesistöön. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla käytössään toimivat varajärjestelmät pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sisällyttää pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden määrän seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lisätä pohjaveden laadun tarkkailua jätealtaan tai haitallisia aineita sisältävien vesialtaiden ympäristöstä. Uusien jätealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehittää ja ottaa käyttöön päivittäisten tarkkailukierrosten lisäksi ennakoivia seurantajärjestelmiä, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. Tässä raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sekä kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hyödynnettäväksi kaivosten omien kehittämissuunnitelmien sekä viranomaisyhteistyössä käytävien keskustelujen pohjana

AB - Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesistövahingon jälkeen Suomen hallitus päätti, että kaivoksille tehdään stressitestit. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2013 kaivosten ympäristöturvallisuus -viranomaistyöryhmän (KYTU), jonka tehtävänä oli arvioida viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä kaivosten ympäristövahinkojen ehkäisemisen kannalta. Eräänä työkaluna KYTU-työryhmällä oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimmäisessä vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. Tämän jälkeen ympäristöministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskitilannetta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien käsittelyä, varastointia ja poisjohtamista sekä patoaltaiden rakenteet, jotka eivät kestä poikkeuksellisen suuren vesimäärän aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely lähetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sekä niiden lisäksi myös muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sekä karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Vastaukset saatiin asetettuun määräaikaan mennessä 20 kohteesta. Vastaukset sisälsivät myös kuvauksia olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita. Vesimäärien hallinnassa on tärkeää ennakointi mm. sää- ja vesistöennusteiden sekä säähavaintojen perusteella. Varaallaskapasiteettia tulee olla riittävästi, ettei tulva- yms. tilanteissa jää ylimääräisen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesistöön. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla käytössään toimivat varajärjestelmät pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sisällyttää pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden määrän seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lisätä pohjaveden laadun tarkkailua jätealtaan tai haitallisia aineita sisältävien vesialtaiden ympäristöstä. Uusien jätealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehittää ja ottaa käyttöön päivittäisten tarkkailukierrosten lisäksi ennakoivia seurantajärjestelmiä, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. Tässä raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sekä kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hyödynnettäväksi kaivosten omien kehittämissuunnitelmien sekä viranomaisyhteistyössä käytävien keskustelujen pohjana

KW - Mine

KW - mining

KW - stress testing

KW - assessment

KW - environmental safety

M3 - Report

SN - 978-952-11-4269-7 (PDF)

T3 - Ympäristöministeriön raportteja

BT - Kaivosten stressitestit 2013

PB - Ministry of the Environment

CY - Helsinki

ER -

Välisalo T, Jouttijärvi T, Kallio A, Kauppi S, Kauppila P, Komulainen H et al. Kaivosten stressitestit 2013. Helsinki: Ministry of the Environment, 2014. 113 p. (Ympäristöministeriön raportteja, Vol. 2/2014).