Kaksivaiheinen kaasukromatografia

Erkki Sippola, Kimmo Himberg

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kapillaarikolonnien suuri erotuskyky tekee kaasukromatografiasta monimutkaisten näytteiden analysointiin sopivan tekniikan. Siksi kaasukromatografialla on runsaasti sovellusmahdollisuuksia mm. ympäristö- ja lääketieteessä. Jotta usein hivenkonsontraationa esiintyvien analysoitavien komponenttien identifiointi ja kvantitointi olisi riittävän luotettavaa, kaasukromatografiselta systeemiltä edellytetään erotuskykyä, joka rationaalisen analyysiajan sallimissa rajoissa ei ole yhdellä kolonnilla saavutettavissa. Erittäin suuri erotuskyky voidaan saavuttaa mm. kaksivaiheisella kaasukromatografialla. Siinä kahden kaasukromatografisen kolonnin näytevirrat on liitetty toisiinsa siten, että ensimmäisestä kolonnista eluoituvasta, osittain erottuneesta näytteestä voidaan ainoastaan haluttu fraktio siirtää jatkoerottelua varten toiseen. Kolonnien yhdistäminen toteutetaan yleisimmin onlinejärjestelyllä, jossa kolonnit liitetään toisiinsa venttiilin tai venttiilisysteemin avulla. Tällaisen systeemin erotuskyky perustuu paitsi kolonnien tehokkuuteen mitattuna esim. teoreettisten levyjen lukumääränä, myös kolonnien poolisuuseroon sekä analysoitavan komponentin konsentrointiin suhteessa kolonnissa eroteltavaan näytematriisiin. Kaksivaiheisella systeemillä voidaan lisäksi vähentää kolonnien ja selektiivisten detektorien kontaminaatiota ja siten lisätä niiden suorituskykyä ja kestoikää sekä nopeuttaa analyysiä ja parantaa kustannushyötysuhdetta. Kaksivaiheisen kaasukromatografian yleistymisen esteenä ovat tekniikan ja sillä suoritettavan menetelmäkehityksen monimutkaisuus sekä eräät tekniset, osittain valmistusmateriaaleihin liittyvät ongelmat, jotka hankaloittavat joidenkin labiilien yhdistetyyppien analytiikkaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages78
ISBN (Print)951-38-3586-3
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1054
ISSN0358-5085

Fingerprint

Gas Chromatography

Keywords

  • two-stage gas chromatography
  • two-dimensional gas chromatography
  • multidimensional gas chromatography

Cite this

Sippola, E., & Himberg, K. (1989). Kaksivaiheinen kaasukromatografia. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1054
Sippola, Erkki ; Himberg, Kimmo. / Kaksivaiheinen kaasukromatografia. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1054).
@book{60518acd4c874b38a84781fae0fea724,
title = "Kaksivaiheinen kaasukromatografia",
abstract = "Kapillaarikolonnien suuri erotuskyky tekee kaasukromatografiasta monimutkaisten n{\"a}ytteiden analysointiin sopivan tekniikan. Siksi kaasukromatografialla on runsaasti sovellusmahdollisuuksia mm. ymp{\"a}rist{\"o}- ja l{\"a}{\"a}ketieteess{\"a}. Jotta usein hivenkonsontraationa esiintyvien analysoitavien komponenttien identifiointi ja kvantitointi olisi riitt{\"a}v{\"a}n luotettavaa, kaasukromatografiselta systeemilt{\"a} edellytet{\"a}{\"a}n erotuskyky{\"a}, joka rationaalisen analyysiajan sallimissa rajoissa ei ole yhdell{\"a} kolonnilla saavutettavissa. Eritt{\"a}in suuri erotuskyky voidaan saavuttaa mm. kaksivaiheisella kaasukromatografialla. Siin{\"a} kahden kaasukromatografisen kolonnin n{\"a}ytevirrat on liitetty toisiinsa siten, ett{\"a} ensimm{\"a}isest{\"a} kolonnista eluoituvasta, osittain erottuneesta n{\"a}ytteest{\"a} voidaan ainoastaan haluttu fraktio siirt{\"a}{\"a} jatkoerottelua varten toiseen. Kolonnien yhdist{\"a}minen toteutetaan yleisimmin onlinej{\"a}rjestelyll{\"a}, jossa kolonnit liitet{\"a}{\"a}n toisiinsa venttiilin tai venttiilisysteemin avulla. T{\"a}llaisen systeemin erotuskyky perustuu paitsi kolonnien tehokkuuteen mitattuna esim. teoreettisten levyjen lukum{\"a}{\"a}r{\"a}n{\"a}, my{\"o}s kolonnien poolisuuseroon sek{\"a} analysoitavan komponentin konsentrointiin suhteessa kolonnissa eroteltavaan n{\"a}ytematriisiin. Kaksivaiheisella systeemill{\"a} voidaan lis{\"a}ksi v{\"a}hent{\"a}{\"a} kolonnien ja selektiivisten detektorien kontaminaatiota ja siten lis{\"a}t{\"a} niiden suorituskyky{\"a} ja kestoik{\"a}{\"a} sek{\"a} nopeuttaa analyysi{\"a} ja parantaa kustannushy{\"o}tysuhdetta. Kaksivaiheisen kaasukromatografian yleistymisen esteen{\"a} ovat tekniikan ja sill{\"a} suoritettavan menetelm{\"a}kehityksen monimutkaisuus sek{\"a} er{\"a}{\"a}t tekniset, osittain valmistusmateriaaleihin liittyv{\"a}t ongelmat, jotka hankaloittavat joidenkin labiilien yhdistetyyppien analytiikkaa.",
keywords = "two-stage gas chromatography, two-dimensional gas chromatography, multidimensional gas chromatography",
author = "Erkki Sippola and Kimmo Himberg",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3586-3",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1054",
address = "Finland",

}

Sippola, E & Himberg, K 1989, Kaksivaiheinen kaasukromatografia. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1054, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kaksivaiheinen kaasukromatografia. / Sippola, Erkki; Himberg, Kimmo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1054).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kaksivaiheinen kaasukromatografia

AU - Sippola, Erkki

AU - Himberg, Kimmo

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Kapillaarikolonnien suuri erotuskyky tekee kaasukromatografiasta monimutkaisten näytteiden analysointiin sopivan tekniikan. Siksi kaasukromatografialla on runsaasti sovellusmahdollisuuksia mm. ympäristö- ja lääketieteessä. Jotta usein hivenkonsontraationa esiintyvien analysoitavien komponenttien identifiointi ja kvantitointi olisi riittävän luotettavaa, kaasukromatografiselta systeemiltä edellytetään erotuskykyä, joka rationaalisen analyysiajan sallimissa rajoissa ei ole yhdellä kolonnilla saavutettavissa. Erittäin suuri erotuskyky voidaan saavuttaa mm. kaksivaiheisella kaasukromatografialla. Siinä kahden kaasukromatografisen kolonnin näytevirrat on liitetty toisiinsa siten, että ensimmäisestä kolonnista eluoituvasta, osittain erottuneesta näytteestä voidaan ainoastaan haluttu fraktio siirtää jatkoerottelua varten toiseen. Kolonnien yhdistäminen toteutetaan yleisimmin onlinejärjestelyllä, jossa kolonnit liitetään toisiinsa venttiilin tai venttiilisysteemin avulla. Tällaisen systeemin erotuskyky perustuu paitsi kolonnien tehokkuuteen mitattuna esim. teoreettisten levyjen lukumääränä, myös kolonnien poolisuuseroon sekä analysoitavan komponentin konsentrointiin suhteessa kolonnissa eroteltavaan näytematriisiin. Kaksivaiheisella systeemillä voidaan lisäksi vähentää kolonnien ja selektiivisten detektorien kontaminaatiota ja siten lisätä niiden suorituskykyä ja kestoikää sekä nopeuttaa analyysiä ja parantaa kustannushyötysuhdetta. Kaksivaiheisen kaasukromatografian yleistymisen esteenä ovat tekniikan ja sillä suoritettavan menetelmäkehityksen monimutkaisuus sekä eräät tekniset, osittain valmistusmateriaaleihin liittyvät ongelmat, jotka hankaloittavat joidenkin labiilien yhdistetyyppien analytiikkaa.

AB - Kapillaarikolonnien suuri erotuskyky tekee kaasukromatografiasta monimutkaisten näytteiden analysointiin sopivan tekniikan. Siksi kaasukromatografialla on runsaasti sovellusmahdollisuuksia mm. ympäristö- ja lääketieteessä. Jotta usein hivenkonsontraationa esiintyvien analysoitavien komponenttien identifiointi ja kvantitointi olisi riittävän luotettavaa, kaasukromatografiselta systeemiltä edellytetään erotuskykyä, joka rationaalisen analyysiajan sallimissa rajoissa ei ole yhdellä kolonnilla saavutettavissa. Erittäin suuri erotuskyky voidaan saavuttaa mm. kaksivaiheisella kaasukromatografialla. Siinä kahden kaasukromatografisen kolonnin näytevirrat on liitetty toisiinsa siten, että ensimmäisestä kolonnista eluoituvasta, osittain erottuneesta näytteestä voidaan ainoastaan haluttu fraktio siirtää jatkoerottelua varten toiseen. Kolonnien yhdistäminen toteutetaan yleisimmin onlinejärjestelyllä, jossa kolonnit liitetään toisiinsa venttiilin tai venttiilisysteemin avulla. Tällaisen systeemin erotuskyky perustuu paitsi kolonnien tehokkuuteen mitattuna esim. teoreettisten levyjen lukumääränä, myös kolonnien poolisuuseroon sekä analysoitavan komponentin konsentrointiin suhteessa kolonnissa eroteltavaan näytematriisiin. Kaksivaiheisella systeemillä voidaan lisäksi vähentää kolonnien ja selektiivisten detektorien kontaminaatiota ja siten lisätä niiden suorituskykyä ja kestoikää sekä nopeuttaa analyysiä ja parantaa kustannushyötysuhdetta. Kaksivaiheisen kaasukromatografian yleistymisen esteenä ovat tekniikan ja sillä suoritettavan menetelmäkehityksen monimutkaisuus sekä eräät tekniset, osittain valmistusmateriaaleihin liittyvät ongelmat, jotka hankaloittavat joidenkin labiilien yhdistetyyppien analytiikkaa.

KW - two-stage gas chromatography

KW - two-dimensional gas chromatography

KW - multidimensional gas chromatography

M3 - Report

SN - 951-38-3586-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Kaksivaiheinen kaasukromatografia

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sippola E, Himberg K. Kaksivaiheinen kaasukromatografia. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 78 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1054).