Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja skenaariot (KEITO) – pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman taustaselvitys

KEITO-hankkeessa (Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan toimet ja skenaariot) on laadittu Suomelle laskennallisia ja laadullisia tulevaisuuspolkuja, eli skenaarioita keskipitkän ja pitkän aikavälin energia- ja ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi. Keskipitkän aikaväliin liittyvät analyysit on esitetty VTT Technology 442 -raportissa, ja tässä raportissa esitetään pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Long-Term Strategy, LTS) taustaksi laadittu skenaariotyö. Työtä on tukenut laaja sidosryhmäyhteistyö. Kansalaisten näkemyksiä on kerätty laajan kyselytutkimuksen avulla, ja yritysten pitkän aikavälin tavoitteita on arvioitu laatimalla synteesi toimialojen vähähiilitiekartoista.

Skenaarioiden laatimisessa hyödynnettiin menetelmäkokonaisuutta, johon kuuluivat sidosryhmätyöpajoissa sovelletut osallistavan ennakoinnin menetelmät, hankkeen tutkijoiden toimesta tehdyt laadulliset analyysit, mukaan lukien nykytila-analyysi ja arviot ympäristövaikutuksista, sekä laskennalliset skenaariomallinnukset. Muodostetut skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia kehityskulkuja siitä, millainen suomalainen yhteiskunta, energiatalous ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitys voisivat olla vuoteen 2055 mennessä. Neljä tarkasteltua skenaariota nimettiin: Suomi edellä (FIN), Markkinat edellä (BIZ), Ympäristö edellä (ENV) ja Yhteiskunta edellä (PPL) - skenaarioiksi.

Tulosten perusteella Suomella on edelleen mahdollisuudet saavuttaa ilmastolain asettamat kasvihuonekaasujen päästötavoitteet erityisesti pitkällä aikavälillä, mutta myös keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin kehitykseen vaikuttavat kuitenkin ne päätökset, jotka tehdään lähimmän kymmenen vuoden aikana. Keskeisin haaste liittyy maankäyttösektorin kehitykseen liittyvään epävarmuuteen, mikä vaikuttaa myös vuodelle 2035 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen ja sen jälkeisen hiilinegatiivisuustavoitteen saavuttamiseen. Vaikka päästökauppasektorilla on tapahtunut nopeaa, myönteistä kehitystä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä on irtauduttu, Suomi tarvitsee edelleen nettonegatiivisia päästövähennyskeinoja kompensoimaan erityisesti taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä sekä maankäyttösektorin maaperäpäästöjä, eli maankäyttösektorin luonnon hiilinieluja ja näitä täydentämään teknisiä hiilinieluja.

LTS-skenaariot osoittavat, että polut ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi voivat olla hyvin erilaisia riippuen globaalista ja kansallisesta sosioekonomisesta kehityksestä, teknologioiden kehityksestä ja käyttöönotosta sekä luonnonvarojen käytöstä. Samalla erilaiset ympäristövaikutukset ja niihin liittyvät haasteet korostuvat eri tavoin eri poluissa. Keskeisiä haasteita ovat lisääntyvä maankäyttö sekä puhtaan energiajärjestelmän toteuttamiseen liittyvän infrastruktuurin rakentamin riittävän nopeasti, kriittisten raaka-aineiden lisääntyvät tarpeet ja erilaiset sosiaaliset vaikutukset, joita tarvittava murros ja siihen liittyvät ohjauskeinot voivat aiheuttaa.