Abstract
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy järjesti suomalaisille päästömittauslaboratorioille kansalliset savukaasujen vertailumittaukset vuonna 2022. Tässä VERMI- hankkeessa mitattiin jätevoimalassa kaasumaisia komponentteja (O2, CO2, CO, SO2, NOx) sekä hiukkaspitoisuuksia. Vertailumittaukset tehtiin Suomessa ensimmäistä kertaa kylläisistä eli kosteista kaasuista, jolloin hiukkasmittauksissa käytetään out-stack-mittausta.
Mittauskohdetta valittaessa oli jo etukäteen tiedossa, että mitattavat pitoisuudet kyseisessä prosessissa ovat alhaisia. Päästörajat tulevat tulevaisuudessa alenemaan entisestään nykyisistä arvoista muun muassa BAT-AEL-asiakirjojen myötä, joten tämä kohde valittiin, sillä näiden mittausten perusteella saatiin näkemys pienten pitoisuuksien mittaamiseen liittyvistä haasteista Suomessa.
Mittauksiin osallistui seitsemän päästömittauslaboratoriota, joilla kaikilla oli akkreditointi SFS-EN ISO/IEC 17025:n mukaisesti kaikille niille komponenteille, joiden mittauksiin he osallistuivat.
Kaikki mittauksiin osallistuneet päästömittauslaboratoriot mittasivat näitä (pieniä) pitoisuuksia samoilla alhaisilla pitoisuustasoilla ja erityisen merkittäviä hajontoja tulosten välillä ei ollut. Joitakin eroja tuloksissa kuitenkin oli, erityisesti SO2- ja CO-pitoisuuksissa sekä hiukkaspitoisuuksissa. Tässä raportissa esitetään, mitkä ovat näiden erojen todennäköisimpiä syitä.
Kenttätoimintaan kiinnitettiin tällä kertaa erityistä huomiota, ja näissä käytännön laadunvarmistustoimissa kentällä havaittiin puutteita. Osa laboratorioista seuraa esikuvastandardien ohjeita systemaattisesti, mutta osalla tämä oli puutteellista. Yleisenä huomiona mittauksista voidaan todeta se, että standardien vaatimuksia tulee huomioida tarkemmin.
Päästömittauslaboratorioiden tulee kouluttaa ja perehdyttää mittaajia siten, että he tietävät standardien vaatimukset. Suomessa ei järjestetä tällä hetkellä missään alan säännöllistä koulutusta ja tähän tulisi panostaa kansallisella tasolla tulevaisuudessa.
Mittauskohdetta valittaessa oli jo etukäteen tiedossa, että mitattavat pitoisuudet kyseisessä prosessissa ovat alhaisia. Päästörajat tulevat tulevaisuudessa alenemaan entisestään nykyisistä arvoista muun muassa BAT-AEL-asiakirjojen myötä, joten tämä kohde valittiin, sillä näiden mittausten perusteella saatiin näkemys pienten pitoisuuksien mittaamiseen liittyvistä haasteista Suomessa.
Mittauksiin osallistui seitsemän päästömittauslaboratoriota, joilla kaikilla oli akkreditointi SFS-EN ISO/IEC 17025:n mukaisesti kaikille niille komponenteille, joiden mittauksiin he osallistuivat.
Kaikki mittauksiin osallistuneet päästömittauslaboratoriot mittasivat näitä (pieniä) pitoisuuksia samoilla alhaisilla pitoisuustasoilla ja erityisen merkittäviä hajontoja tulosten välillä ei ollut. Joitakin eroja tuloksissa kuitenkin oli, erityisesti SO2- ja CO-pitoisuuksissa sekä hiukkaspitoisuuksissa. Tässä raportissa esitetään, mitkä ovat näiden erojen todennäköisimpiä syitä.
Kenttätoimintaan kiinnitettiin tällä kertaa erityistä huomiota, ja näissä käytännön laadunvarmistustoimissa kentällä havaittiin puutteita. Osa laboratorioista seuraa esikuvastandardien ohjeita systemaattisesti, mutta osalla tämä oli puutteellista. Yleisenä huomiona mittauksista voidaan todeta se, että standardien vaatimuksia tulee huomioida tarkemmin.
Päästömittauslaboratorioiden tulee kouluttaa ja perehdyttää mittaajia siten, että he tietävät standardien vaatimukset. Suomessa ei järjestetä tällä hetkellä missään alan säännöllistä koulutusta ja tähän tulisi panostaa kansallisella tasolla tulevaisuudessa.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 76 |
| ISBN (Electronic) | 978-951-38-8779-7 |
| DOIs | |
| Publication status | Published - 2023 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Technology |
|---|---|
| Number | 417 |
| ISSN | 2242-1211 |
Keywords
- päästömittaukset
- vertailumittaukset
- laadunvarmistus
- out-stackhiukkasmittaus