Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen

Bo-Christer Björk

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Laskentakorkokanta on käyttökelpoinen apuväline arvioitaessa julkisten investointien kansantaloudellista kannattavuutta. Kansantaloudellisen laskentakorkokannan määrittämisperusteet eroavat kuitenkin huomattavasti liiketaloudelliseen laskentakorkokantaan verrattuna. Määrittämisperusteista käydyn tieteellisen keskustelun aikaisessa vaiheessa esiintyi kaksi koulukuntaa: kansantaloudellisen aikapreferenssin ja julkisten investointien vaihtoehtoistuoton puoltajat. Myöhemmin keskustelun painopiste on siirtynyt molemmat tekijät sisältävien mallien pohdintaan. Kansantaloudellisen aikapreferenssin likiarvona on useimmissa tapauksissa käytetty valtion obligaatioiden korkoa tai osakkeiden keskimääräistä tuottoa. Näiden lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin omassa käytössä olevien asuntojen tuottoa. Julkisen pääoman vaihtoehtoistuoton mittarina voidaan käyttää yrityssektorin pääoman keskimääräistä tuottoastetta. Yritysten voittojen lisäksi tuottoihin on kansantaloudellisessa analyysissa laskettava myös lainojen korot, välittömät verot sekä ulkoiset vaikutukset. Obligaatioiden, osakkeiden, metsän ja asuntojen tuoton perusteella arvio aikapreferenssistä Suomen oloissa on 3 - 4 %. Vaihtoehtoistuoton arvioimiseksi tutkittiin pääoman brutto- ja nettotuottoasteita yrityssektorissa vuosina 1970 - 1981. Tuottoarviona käytettiin kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämää. Kiinteä pääoma ja poistot arvioitiin investointien kertymämenetelmään perustuvalla pääomakantamallilla. Arvio keskimääräisestä reaalisesta sisäisestä korkokannasta on 6 - 7 %. Suositeltava laskentakorkokanta on valitusta määrittämistavasta riippuen 3 - 7 %. Käytännön laskentatyössä on perusteltua käyttää 5 % laskentakorkokantaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages187
ISBN (Print)951-38-2037-8
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume315

Keywords

  • economics
  • cost-benefit
  • analysis
  • social discount rate

Cite this

Björk, B-C. (1984). Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 315
Björk, Bo-Christer. / Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 187 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 315).
@book{e2fcfd59b6874652896e0aecbaf3eadd,
title = "Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen",
abstract = "Laskentakorkokanta on k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen apuv{\"a}line arvioitaessa julkisten investointien kansantaloudellista kannattavuutta. Kansantaloudellisen laskentakorkokannan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}misperusteet eroavat kuitenkin huomattavasti liiketaloudelliseen laskentakorkokantaan verrattuna. M{\"a}{\"a}ritt{\"a}misperusteista k{\"a}ydyn tieteellisen keskustelun aikaisessa vaiheessa esiintyi kaksi koulukuntaa: kansantaloudellisen aikapreferenssin ja julkisten investointien vaihtoehtoistuoton puoltajat. My{\"o}hemmin keskustelun painopiste on siirtynyt molemmat tekij{\"a}t sis{\"a}lt{\"a}vien mallien pohdintaan. Kansantaloudellisen aikapreferenssin likiarvona on useimmissa tapauksissa k{\"a}ytetty valtion obligaatioiden korkoa tai osakkeiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} tuottoa. N{\"a}iden lis{\"a}ksi t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tarkasteltiin omassa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevien asuntojen tuottoa. Julkisen p{\"a}{\"a}oman vaihtoehtoistuoton mittarina voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} yrityssektorin p{\"a}{\"a}oman keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} tuottoastetta. Yritysten voittojen lis{\"a}ksi tuottoihin on kansantaloudellisessa analyysissa laskettava my{\"o}s lainojen korot, v{\"a}litt{\"o}m{\"a}t verot sek{\"a} ulkoiset vaikutukset. Obligaatioiden, osakkeiden, mets{\"a}n ja asuntojen tuoton perusteella arvio aikapreferenssist{\"a} Suomen oloissa on 3 - 4 {\%}. Vaihtoehtoistuoton arvioimiseksi tutkittiin p{\"a}{\"a}oman brutto- ja nettotuottoasteita yrityssektorissa vuosina 1970 - 1981. Tuottoarviona k{\"a}ytettiin kansantalouden tilinpidon toimintaylij{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}. Kiinte{\"a} p{\"a}{\"a}oma ja poistot arvioitiin investointien kertym{\"a}menetelm{\"a}{\"a}n perustuvalla p{\"a}{\"a}omakantamallilla. Arvio keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isest{\"a} reaalisesta sis{\"a}isest{\"a} korkokannasta on 6 - 7 {\%}. Suositeltava laskentakorkokanta on valitusta m{\"a}{\"a}ritt{\"a}mistavasta riippuen 3 - 7 {\%}. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n laskentaty{\"o}ss{\"a} on perusteltua k{\"a}ytt{\"a}{\"a} 5 {\%} laskentakorkokantaa.",
keywords = "economics, cost-benefit, analysis, social discount rate",
author = "Bo-Christer Bj{\"o}rk",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2037-8",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Björk, B-C 1984, Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 315, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen. / Björk, Bo-Christer.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 187 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 315).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen

AU - Björk, Bo-Christer

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Laskentakorkokanta on käyttökelpoinen apuväline arvioitaessa julkisten investointien kansantaloudellista kannattavuutta. Kansantaloudellisen laskentakorkokannan määrittämisperusteet eroavat kuitenkin huomattavasti liiketaloudelliseen laskentakorkokantaan verrattuna. Määrittämisperusteista käydyn tieteellisen keskustelun aikaisessa vaiheessa esiintyi kaksi koulukuntaa: kansantaloudellisen aikapreferenssin ja julkisten investointien vaihtoehtoistuoton puoltajat. Myöhemmin keskustelun painopiste on siirtynyt molemmat tekijät sisältävien mallien pohdintaan. Kansantaloudellisen aikapreferenssin likiarvona on useimmissa tapauksissa käytetty valtion obligaatioiden korkoa tai osakkeiden keskimääräistä tuottoa. Näiden lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin omassa käytössä olevien asuntojen tuottoa. Julkisen pääoman vaihtoehtoistuoton mittarina voidaan käyttää yrityssektorin pääoman keskimääräistä tuottoastetta. Yritysten voittojen lisäksi tuottoihin on kansantaloudellisessa analyysissa laskettava myös lainojen korot, välittömät verot sekä ulkoiset vaikutukset. Obligaatioiden, osakkeiden, metsän ja asuntojen tuoton perusteella arvio aikapreferenssistä Suomen oloissa on 3 - 4 %. Vaihtoehtoistuoton arvioimiseksi tutkittiin pääoman brutto- ja nettotuottoasteita yrityssektorissa vuosina 1970 - 1981. Tuottoarviona käytettiin kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämää. Kiinteä pääoma ja poistot arvioitiin investointien kertymämenetelmään perustuvalla pääomakantamallilla. Arvio keskimääräisestä reaalisesta sisäisestä korkokannasta on 6 - 7 %. Suositeltava laskentakorkokanta on valitusta määrittämistavasta riippuen 3 - 7 %. Käytännön laskentatyössä on perusteltua käyttää 5 % laskentakorkokantaa.

AB - Laskentakorkokanta on käyttökelpoinen apuväline arvioitaessa julkisten investointien kansantaloudellista kannattavuutta. Kansantaloudellisen laskentakorkokannan määrittämisperusteet eroavat kuitenkin huomattavasti liiketaloudelliseen laskentakorkokantaan verrattuna. Määrittämisperusteista käydyn tieteellisen keskustelun aikaisessa vaiheessa esiintyi kaksi koulukuntaa: kansantaloudellisen aikapreferenssin ja julkisten investointien vaihtoehtoistuoton puoltajat. Myöhemmin keskustelun painopiste on siirtynyt molemmat tekijät sisältävien mallien pohdintaan. Kansantaloudellisen aikapreferenssin likiarvona on useimmissa tapauksissa käytetty valtion obligaatioiden korkoa tai osakkeiden keskimääräistä tuottoa. Näiden lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin omassa käytössä olevien asuntojen tuottoa. Julkisen pääoman vaihtoehtoistuoton mittarina voidaan käyttää yrityssektorin pääoman keskimääräistä tuottoastetta. Yritysten voittojen lisäksi tuottoihin on kansantaloudellisessa analyysissa laskettava myös lainojen korot, välittömät verot sekä ulkoiset vaikutukset. Obligaatioiden, osakkeiden, metsän ja asuntojen tuoton perusteella arvio aikapreferenssistä Suomen oloissa on 3 - 4 %. Vaihtoehtoistuoton arvioimiseksi tutkittiin pääoman brutto- ja nettotuottoasteita yrityssektorissa vuosina 1970 - 1981. Tuottoarviona käytettiin kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämää. Kiinteä pääoma ja poistot arvioitiin investointien kertymämenetelmään perustuvalla pääomakantamallilla. Arvio keskimääräisestä reaalisesta sisäisestä korkokannasta on 6 - 7 %. Suositeltava laskentakorkokanta on valitusta määrittämistavasta riippuen 3 - 7 %. Käytännön laskentatyössä on perusteltua käyttää 5 % laskentakorkokantaa.

KW - economics

KW - cost-benefit

KW - analysis

KW - social discount rate

M3 - Report

SN - 951-38-2037-8

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Björk B-C. Kansantaloudellisen laskentakorkokannan empiirinen määrittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 187 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 315).