Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys

Aarnio Markku, Kallioniemi Pekka

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Liimapuurakenteiden liitosten palonkestävyyteen vaikuttavia perustekijöitä tutkittiin. Myös erilaisia pilarin ja palkin liitosvaihtoehtoja sekä liimapuisen pääpalkin ja sekundääripalkin välisiä eri tavalla suojattuja liitoksia tarkasteltiin. Liitoksessa olevan raon leveyden todettiin vaikuttavan olennaisesti liitoksen palonkestoaikaan. Jos raon leveys ylitti 5 mm, liimapuuosa hiiltyi koko raon syvyydeltä. Teräsosan kohdalta liimapuu hiiltyi neljännestunnin polttokokeessa normaalia hitaammin. Tunnin polttokokeessa teräs ei enää vaikuttanut hiiltymisnopeuteen. Kun teräsosan ja liimapuun kosketuskohdassa vaikutti pintapuristusjännitys, hiiltymisnopeus kasvoi huomattavasti. Teräsosien suojauksista tutkittiin kuutta erilaista vaihtoehtoa, joista parhaaksi osoittautui teräsosan upotus liimapuun sisään. Kotelosuojauksista oli tehokkain mineraalivillalla täytetty lastulevykotelo. Puolen tunnin polttokokeessa naulat hiillyttivät ympäröivää puuta 20 - 30 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. 70 min:n polttokokeessa hiiltyminen ulottui noin 60 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. Pultin kosketuspinnoilta puu hiiltyi polttokokeissa koko pultin matkalta jo 15 min:n kuluessa kokeen alkamisesta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-1882-9
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number233
ISSN0358-5077

Fingerprint

Weight-Bearing
Joints

Keywords

  • wooden structures
  • glued laminated wood
  • fire safety
  • fire tests

Cite this

Markku, A., & Pekka, K. (1983). Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 233
Markku, Aarnio ; Pekka, Kallioniemi. / Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 233).
@book{01454bc9541b41cf95eed10db46f8e47,
title = "Kantavien puurakenteiden liitosten palonkest{\"a}vyys",
abstract = "Liimapuurakenteiden liitosten palonkest{\"a}vyyteen vaikuttavia perustekij{\"o}it{\"a} tutkittiin. My{\"o}s erilaisia pilarin ja palkin liitosvaihtoehtoja sek{\"a} liimapuisen p{\"a}{\"a}palkin ja sekund{\"a}{\"a}ripalkin v{\"a}lisi{\"a} eri tavalla suojattuja liitoksia tarkasteltiin. Liitoksessa olevan raon leveyden todettiin vaikuttavan olennaisesti liitoksen palonkestoaikaan. Jos raon leveys ylitti 5 mm, liimapuuosa hiiltyi koko raon syvyydelt{\"a}. Ter{\"a}sosan kohdalta liimapuu hiiltyi nelj{\"a}nnestunnin polttokokeessa normaalia hitaammin. Tunnin polttokokeessa ter{\"a}s ei en{\"a}{\"a} vaikuttanut hiiltymisnopeuteen. Kun ter{\"a}sosan ja liimapuun kosketuskohdassa vaikutti pintapuristusj{\"a}nnitys, hiiltymisnopeus kasvoi huomattavasti. Ter{\"a}sosien suojauksista tutkittiin kuutta erilaista vaihtoehtoa, joista parhaaksi osoittautui ter{\"a}sosan upotus liimapuun sis{\"a}{\"a}n. Kotelosuojauksista oli tehokkain mineraalivillalla t{\"a}ytetty lastulevykotelo. Puolen tunnin polttokokeessa naulat hiillyttiv{\"a}t ymp{\"a}r{\"o}iv{\"a}{\"a} puuta 20 - 30 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. 70 min:n polttokokeessa hiiltyminen ulottui noin 60 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. Pultin kosketuspinnoilta puu hiiltyi polttokokeissa koko pultin matkalta jo 15 min:n kuluessa kokeen alkamisesta.",
keywords = "wooden structures, glued laminated wood, fire safety, fire tests",
author = "Aarnio Markku and Kallioniemi Pekka",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1882-9",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "233",
address = "Finland",

}

Markku, A & Pekka, K 1983, Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 233, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys. / Markku, Aarnio; Pekka, Kallioniemi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 233).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys

AU - Markku, Aarnio

AU - Pekka, Kallioniemi

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Liimapuurakenteiden liitosten palonkestävyyteen vaikuttavia perustekijöitä tutkittiin. Myös erilaisia pilarin ja palkin liitosvaihtoehtoja sekä liimapuisen pääpalkin ja sekundääripalkin välisiä eri tavalla suojattuja liitoksia tarkasteltiin. Liitoksessa olevan raon leveyden todettiin vaikuttavan olennaisesti liitoksen palonkestoaikaan. Jos raon leveys ylitti 5 mm, liimapuuosa hiiltyi koko raon syvyydeltä. Teräsosan kohdalta liimapuu hiiltyi neljännestunnin polttokokeessa normaalia hitaammin. Tunnin polttokokeessa teräs ei enää vaikuttanut hiiltymisnopeuteen. Kun teräsosan ja liimapuun kosketuskohdassa vaikutti pintapuristusjännitys, hiiltymisnopeus kasvoi huomattavasti. Teräsosien suojauksista tutkittiin kuutta erilaista vaihtoehtoa, joista parhaaksi osoittautui teräsosan upotus liimapuun sisään. Kotelosuojauksista oli tehokkain mineraalivillalla täytetty lastulevykotelo. Puolen tunnin polttokokeessa naulat hiillyttivät ympäröivää puuta 20 - 30 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. 70 min:n polttokokeessa hiiltyminen ulottui noin 60 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. Pultin kosketuspinnoilta puu hiiltyi polttokokeissa koko pultin matkalta jo 15 min:n kuluessa kokeen alkamisesta.

AB - Liimapuurakenteiden liitosten palonkestävyyteen vaikuttavia perustekijöitä tutkittiin. Myös erilaisia pilarin ja palkin liitosvaihtoehtoja sekä liimapuisen pääpalkin ja sekundääripalkin välisiä eri tavalla suojattuja liitoksia tarkasteltiin. Liitoksessa olevan raon leveyden todettiin vaikuttavan olennaisesti liitoksen palonkestoaikaan. Jos raon leveys ylitti 5 mm, liimapuuosa hiiltyi koko raon syvyydeltä. Teräsosan kohdalta liimapuu hiiltyi neljännestunnin polttokokeessa normaalia hitaammin. Tunnin polttokokeessa teräs ei enää vaikuttanut hiiltymisnopeuteen. Kun teräsosan ja liimapuun kosketuskohdassa vaikutti pintapuristusjännitys, hiiltymisnopeus kasvoi huomattavasti. Teräsosien suojauksista tutkittiin kuutta erilaista vaihtoehtoa, joista parhaaksi osoittautui teräsosan upotus liimapuun sisään. Kotelosuojauksista oli tehokkain mineraalivillalla täytetty lastulevykotelo. Puolen tunnin polttokokeessa naulat hiillyttivät ympäröivää puuta 20 - 30 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. 70 min:n polttokokeessa hiiltyminen ulottui noin 60 mm:n syvyydelle hiiltymisrajasta. Pultin kosketuspinnoilta puu hiiltyi polttokokeissa koko pultin matkalta jo 15 min:n kuluessa kokeen alkamisesta.

KW - wooden structures

KW - glued laminated wood

KW - fire safety

KW - fire tests

M3 - Report

SN - 951-38-1882-9

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Markku A, Pekka K. Kantavien puurakenteiden liitosten palonkestävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 233).