Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa

Ilkka Jemivaara, Eino Kiukaanniemi

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevat ja teoriassa mahdolliset menetelmät kantojen poistamiseksi turvetuotantokentältä. Koska kaikkia menetelmävaihtoehtoja ei voitu ottaa lähemmin tarkasteltaviksi, rajattiin tutkimus koskemaan kahta eri poistotapaa edustavaa kannonpoistoketjua. Kantojen poistoa kokonaisina turvetuotannosta erillään edusti MTP-koneista muodostuva ketju. Toisena ketjuna oli kanto- ja liekopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä, jolloin kantopuuaines poistuu turpeen mukana hyötykäyttöön. Kannonpoistoketjuja verrattiin kolmesta näkökulmasta, kantopuun hintakehityksen, konetekniikan ja ennen kaikkea turvetuotantovaikutusten kannalta. MTP-koneisiin ja haketukseen perustuvan ketjun todettiin olevan suhteellisen kallis vaihtoehto, kun otetaan huomioon hehtaarituotto ja kantopuuaineksen hintakehitys. Kuitenkin se on toimiva kannonpoistoketju, etenkin MTP-koneiden osalta, joskin kantopuun jatkojalostus hakkeeksi on nykyisillä koneilla hankalaa. Työjäljen epäpuhtaus on huonona puolena turvetuotannossa, sillä huomattava osa pystykannoista jää kenttään. Kantopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä voi olla huomattavasti edullisempi ratkaisu kannonpoistoon. Kunnostusjyrsin on vielä prototyyppiasteella, mutta tulokset antavat toiveita tehokkaasta ja tarkasta kannonpoistosta. Kokeiltujen kunnostusjyrsimien suurimmat tekniset ongelmat ovat olleet voimansiirrossa. Kunnostusjyrsinnässä kannonpoistomenetelmänä korostuvat sen vaikutukset turvetuotantoon. Kunnostusjyrsintä muuttaa turpeen rakennetta koko työsyvyydeltä (100 - 200 mm). Tästä seuraa sekä turvetuotantoa vaikeuttavia että edistäviä vaikutuksia, joiden merkitys voi olla ratkaiseva kunnostusjyrsimen käytön kannattavuudelle. Aluksi kunnostusjyrsintä voi parantaa turvetuotannon edellytyksiä; se nopeuttaa tuotantojyrsöksen kuivumista ja nostaa tuotantovolyymia suohehtaaria kohden sekä parantaa eräiden turvelajien käsiteltävyyttä. Toisaalta kentän pinnan pehmeys on haittana kunnostusjyrsinnän jälkeen. Turvetuotantovaikutusten selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Kunnostusjyrsityn turpeen puuainesosien sekä itse turpeen erilaisten rakeisuuksien vaikutukset turpeen käytölle tulisi vielä selvittää.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages36
ISBN (Print)951-38-1349-5
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume47
ISSN (Print)0358-5077

Fingerprint

stumps
peat
Olla

Keywords

  • wood wastes
  • peat production
  • milled peat

Cite this

Jemivaara, I., & Kiukaanniemi, E. (1981). Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 47
Jemivaara, Ilkka ; Kiukaanniemi, Eino. / Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 36 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 47).
@book{31cbd394fa0244179d39028914bab6cc,
title = "Kanto- ja liekopuun k{\"a}sittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa",
abstract = "Tutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevat ja teoriassa mahdolliset menetelm{\"a}t kantojen poistamiseksi turvetuotantokent{\"a}lt{\"a}. Koska kaikkia menetelm{\"a}vaihtoehtoja ei voitu ottaa l{\"a}hemmin tarkasteltaviksi, rajattiin tutkimus koskemaan kahta eri poistotapaa edustavaa kannonpoistoketjua. Kantojen poistoa kokonaisina turvetuotannosta erill{\"a}{\"a}n edusti MTP-koneista muodostuva ketju. Toisena ketjuna oli kanto- ja liekopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimell{\"a}, jolloin kantopuuaines poistuu turpeen mukana hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Kannonpoistoketjuja verrattiin kolmesta n{\"a}k{\"o}kulmasta, kantopuun hintakehityksen, konetekniikan ja ennen kaikkea turvetuotantovaikutusten kannalta. MTP-koneisiin ja haketukseen perustuvan ketjun todettiin olevan suhteellisen kallis vaihtoehto, kun otetaan huomioon hehtaarituotto ja kantopuuaineksen hintakehitys. Kuitenkin se on toimiva kannonpoistoketju, etenkin MTP-koneiden osalta, joskin kantopuun jatkojalostus hakkeeksi on nykyisill{\"a} koneilla hankalaa. Ty{\"o}j{\"a}ljen ep{\"a}puhtaus on huonona puolena turvetuotannossa, sill{\"a} huomattava osa pystykannoista j{\"a}{\"a} kentt{\"a}{\"a}n. Kantopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimell{\"a} voi olla huomattavasti edullisempi ratkaisu kannonpoistoon. Kunnostusjyrsin on viel{\"a} prototyyppiasteella, mutta tulokset antavat toiveita tehokkaasta ja tarkasta kannonpoistosta. Kokeiltujen kunnostusjyrsimien suurimmat tekniset ongelmat ovat olleet voimansiirrossa. Kunnostusjyrsinn{\"a}ss{\"a} kannonpoistomenetelm{\"a}n{\"a} korostuvat sen vaikutukset turvetuotantoon. Kunnostusjyrsint{\"a} muuttaa turpeen rakennetta koko ty{\"o}syvyydelt{\"a} (100 - 200 mm). T{\"a}st{\"a} seuraa sek{\"a} turvetuotantoa vaikeuttavia ett{\"a} edist{\"a}vi{\"a} vaikutuksia, joiden merkitys voi olla ratkaiseva kunnostusjyrsimen k{\"a}yt{\"o}n kannattavuudelle. Aluksi kunnostusjyrsint{\"a} voi parantaa turvetuotannon edellytyksi{\"a}; se nopeuttaa tuotantojyrs{\"o}ksen kuivumista ja nostaa tuotantovolyymia suohehtaaria kohden sek{\"a} parantaa er{\"a}iden turvelajien k{\"a}sitelt{\"a}vyytt{\"a}. Toisaalta kent{\"a}n pinnan pehmeys on haittana kunnostusjyrsinn{\"a}n j{\"a}lkeen. Turvetuotantovaikutusten selvitt{\"a}miseksi tarvitaan lis{\"a}tutkimuksia. Kunnostusjyrsityn turpeen puuainesosien sek{\"a} itse turpeen erilaisten rakeisuuksien vaikutukset turpeen k{\"a}yt{\"o}lle tulisi viel{\"a} selvitt{\"a}{\"a}.",
keywords = "wood wastes, peat production, milled peat",
author = "Ilkka Jemivaara and Eino Kiukaanniemi",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1349-5",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Jemivaara, I & Kiukaanniemi, E 1981, Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 47, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa. / Jemivaara, Ilkka; Kiukaanniemi, Eino.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 36 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 47).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa

AU - Jemivaara, Ilkka

AU - Kiukaanniemi, Eino

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Tutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevat ja teoriassa mahdolliset menetelmät kantojen poistamiseksi turvetuotantokentältä. Koska kaikkia menetelmävaihtoehtoja ei voitu ottaa lähemmin tarkasteltaviksi, rajattiin tutkimus koskemaan kahta eri poistotapaa edustavaa kannonpoistoketjua. Kantojen poistoa kokonaisina turvetuotannosta erillään edusti MTP-koneista muodostuva ketju. Toisena ketjuna oli kanto- ja liekopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä, jolloin kantopuuaines poistuu turpeen mukana hyötykäyttöön. Kannonpoistoketjuja verrattiin kolmesta näkökulmasta, kantopuun hintakehityksen, konetekniikan ja ennen kaikkea turvetuotantovaikutusten kannalta. MTP-koneisiin ja haketukseen perustuvan ketjun todettiin olevan suhteellisen kallis vaihtoehto, kun otetaan huomioon hehtaarituotto ja kantopuuaineksen hintakehitys. Kuitenkin se on toimiva kannonpoistoketju, etenkin MTP-koneiden osalta, joskin kantopuun jatkojalostus hakkeeksi on nykyisillä koneilla hankalaa. Työjäljen epäpuhtaus on huonona puolena turvetuotannossa, sillä huomattava osa pystykannoista jää kenttään. Kantopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä voi olla huomattavasti edullisempi ratkaisu kannonpoistoon. Kunnostusjyrsin on vielä prototyyppiasteella, mutta tulokset antavat toiveita tehokkaasta ja tarkasta kannonpoistosta. Kokeiltujen kunnostusjyrsimien suurimmat tekniset ongelmat ovat olleet voimansiirrossa. Kunnostusjyrsinnässä kannonpoistomenetelmänä korostuvat sen vaikutukset turvetuotantoon. Kunnostusjyrsintä muuttaa turpeen rakennetta koko työsyvyydeltä (100 - 200 mm). Tästä seuraa sekä turvetuotantoa vaikeuttavia että edistäviä vaikutuksia, joiden merkitys voi olla ratkaiseva kunnostusjyrsimen käytön kannattavuudelle. Aluksi kunnostusjyrsintä voi parantaa turvetuotannon edellytyksiä; se nopeuttaa tuotantojyrsöksen kuivumista ja nostaa tuotantovolyymia suohehtaaria kohden sekä parantaa eräiden turvelajien käsiteltävyyttä. Toisaalta kentän pinnan pehmeys on haittana kunnostusjyrsinnän jälkeen. Turvetuotantovaikutusten selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Kunnostusjyrsityn turpeen puuainesosien sekä itse turpeen erilaisten rakeisuuksien vaikutukset turpeen käytölle tulisi vielä selvittää.

AB - Tutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevat ja teoriassa mahdolliset menetelmät kantojen poistamiseksi turvetuotantokentältä. Koska kaikkia menetelmävaihtoehtoja ei voitu ottaa lähemmin tarkasteltaviksi, rajattiin tutkimus koskemaan kahta eri poistotapaa edustavaa kannonpoistoketjua. Kantojen poistoa kokonaisina turvetuotannosta erillään edusti MTP-koneista muodostuva ketju. Toisena ketjuna oli kanto- ja liekopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä, jolloin kantopuuaines poistuu turpeen mukana hyötykäyttöön. Kannonpoistoketjuja verrattiin kolmesta näkökulmasta, kantopuun hintakehityksen, konetekniikan ja ennen kaikkea turvetuotantovaikutusten kannalta. MTP-koneisiin ja haketukseen perustuvan ketjun todettiin olevan suhteellisen kallis vaihtoehto, kun otetaan huomioon hehtaarituotto ja kantopuuaineksen hintakehitys. Kuitenkin se on toimiva kannonpoistoketju, etenkin MTP-koneiden osalta, joskin kantopuun jatkojalostus hakkeeksi on nykyisillä koneilla hankalaa. Työjäljen epäpuhtaus on huonona puolena turvetuotannossa, sillä huomattava osa pystykannoista jää kenttään. Kantopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä voi olla huomattavasti edullisempi ratkaisu kannonpoistoon. Kunnostusjyrsin on vielä prototyyppiasteella, mutta tulokset antavat toiveita tehokkaasta ja tarkasta kannonpoistosta. Kokeiltujen kunnostusjyrsimien suurimmat tekniset ongelmat ovat olleet voimansiirrossa. Kunnostusjyrsinnässä kannonpoistomenetelmänä korostuvat sen vaikutukset turvetuotantoon. Kunnostusjyrsintä muuttaa turpeen rakennetta koko työsyvyydeltä (100 - 200 mm). Tästä seuraa sekä turvetuotantoa vaikeuttavia että edistäviä vaikutuksia, joiden merkitys voi olla ratkaiseva kunnostusjyrsimen käytön kannattavuudelle. Aluksi kunnostusjyrsintä voi parantaa turvetuotannon edellytyksiä; se nopeuttaa tuotantojyrsöksen kuivumista ja nostaa tuotantovolyymia suohehtaaria kohden sekä parantaa eräiden turvelajien käsiteltävyyttä. Toisaalta kentän pinnan pehmeys on haittana kunnostusjyrsinnän jälkeen. Turvetuotantovaikutusten selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Kunnostusjyrsityn turpeen puuainesosien sekä itse turpeen erilaisten rakeisuuksien vaikutukset turpeen käytölle tulisi vielä selvittää.

KW - wood wastes

KW - peat production

KW - milled peat

M3 - Report

SN - 951-38-1349-5

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jemivaara I, Kiukaanniemi E. Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 36 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 47).