Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa

Ilkka Jemivaara, Eino Kiukaanniemi

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevat ja teoriassa mahdolliset menetelmät kantojen poistamiseksi turvetuotantokentältä. Koska kaikkia menetelmävaihtoehtoja ei voitu ottaa lähemmin tarkasteltaviksi, rajattiin tutkimus koskemaan kahta eri poistotapaa edustavaa kannonpoistoketjua. Kantojen poistoa kokonaisina turvetuotannosta erillään edusti MTP-koneista muodostuva ketju. Toisena ketjuna oli kanto- ja liekopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä, jolloin kantopuuaines poistuu turpeen mukana hyötykäyttöön. Kannonpoistoketjuja verrattiin kolmesta näkökulmasta, kantopuun hintakehityksen, konetekniikan ja ennen kaikkea turvetuotantovaikutusten kannalta. MTP-koneisiin ja haketukseen perustuvan ketjun todettiin olevan suhteellisen kallis vaihtoehto, kun otetaan huomioon hehtaarituotto ja kantopuuaineksen hintakehitys. Kuitenkin se on toimiva kannonpoistoketju, etenkin MTP-koneiden osalta, joskin kantopuun jatkojalostus hakkeeksi on nykyisillä koneilla hankalaa. Työjäljen epäpuhtaus on huonona puolena turvetuotannossa, sillä huomattava osa pystykannoista jää kenttään. Kantopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä voi olla huomattavasti edullisempi ratkaisu kannonpoistoon. Kunnostusjyrsin on vielä prototyyppiasteella, mutta tulokset antavat toiveita tehokkaasta ja tarkasta kannonpoistosta. Kokeiltujen kunnostusjyrsimien suurimmat tekniset ongelmat ovat olleet voimansiirrossa. Kunnostusjyrsinnässä kannonpoistomenetelmänä korostuvat sen vaikutukset turvetuotantoon. Kunnostusjyrsintä muuttaa turpeen rakennetta koko työsyvyydeltä (100 - 200 mm). Tästä seuraa sekä turvetuotantoa vaikeuttavia että edistäviä vaikutuksia, joiden merkitys voi olla ratkaiseva kunnostusjyrsimen käytön kannattavuudelle. Aluksi kunnostusjyrsintä voi parantaa turvetuotannon edellytyksiä; se nopeuttaa tuotantojyrsöksen kuivumista ja nostaa tuotantovolyymia suohehtaaria kohden sekä parantaa eräiden turvelajien käsiteltävyyttä. Toisaalta kentän pinnan pehmeys on haittana kunnostusjyrsinnän jälkeen. Turvetuotantovaikutusten selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Kunnostusjyrsityn turpeen puuainesosien sekä itse turpeen erilaisten rakeisuuksien vaikutukset turpeen käytölle tulisi vielä selvittää.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages36
ISBN (Print)951-38-1349-5
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number47
ISSN0358-5077

Keywords

  • wood wastes
  • peat production
  • milled peat

Cite this