TY - BOOK
T1 - Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa
AU - Jemivaara, Ilkka
AU - Kiukaanniemi, Eino
PY - 1981
Y1 - 1981
N2 - Tutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevat ja teoriassa
mahdolliset menetelmät kantojen poistamiseksi
turvetuotantokentältä. Koska kaikkia
menetelmävaihtoehtoja ei voitu ottaa lähemmin
tarkasteltaviksi, rajattiin tutkimus koskemaan kahta eri
poistotapaa edustavaa kannonpoistoketjua. Kantojen
poistoa kokonaisina turvetuotannosta erillään edusti
MTP-koneista muodostuva ketju. Toisena ketjuna oli kanto-
ja liekopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä,
jolloin kantopuuaines poistuu turpeen mukana
hyötykäyttöön. Kannonpoistoketjuja verrattiin kolmesta
näkökulmasta, kantopuun hintakehityksen, konetekniikan ja
ennen kaikkea turvetuotantovaikutusten kannalta.
MTP-koneisiin ja haketukseen perustuvan ketjun todettiin
olevan suhteellisen kallis vaihtoehto, kun otetaan
huomioon hehtaarituotto ja kantopuuaineksen hintakehitys.
Kuitenkin se on toimiva kannonpoistoketju, etenkin
MTP-koneiden osalta, joskin kantopuun jatkojalostus
hakkeeksi on nykyisillä koneilla hankalaa. Työjäljen
epäpuhtaus on huonona puolena turvetuotannossa, sillä
huomattava osa pystykannoista jää kenttään.
Kantopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä voi olla
huomattavasti edullisempi ratkaisu kannonpoistoon.
Kunnostusjyrsin on vielä prototyyppiasteella, mutta
tulokset antavat toiveita tehokkaasta ja tarkasta
kannonpoistosta. Kokeiltujen kunnostusjyrsimien suurimmat
tekniset ongelmat ovat olleet voimansiirrossa.
Kunnostusjyrsinnässä kannonpoistomenetelmänä korostuvat
sen vaikutukset turvetuotantoon. Kunnostusjyrsintä
muuttaa turpeen rakennetta koko työsyvyydeltä (100 - 200
mm). Tästä seuraa sekä turvetuotantoa vaikeuttavia että
edistäviä vaikutuksia, joiden merkitys voi olla
ratkaiseva kunnostusjyrsimen käytön kannattavuudelle.
Aluksi kunnostusjyrsintä voi parantaa turvetuotannon
edellytyksiä; se nopeuttaa tuotantojyrsöksen kuivumista
ja nostaa tuotantovolyymia suohehtaaria kohden sekä
parantaa eräiden turvelajien käsiteltävyyttä. Toisaalta
kentän pinnan pehmeys on haittana kunnostusjyrsinnän
jälkeen.
Turvetuotantovaikutusten selvittämiseksi tarvitaan
lisätutkimuksia. Kunnostusjyrsityn turpeen puuainesosien
sekä itse turpeen erilaisten rakeisuuksien vaikutukset
turpeen käytölle tulisi vielä selvittää.
AB - Tutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevat ja teoriassa
mahdolliset menetelmät kantojen poistamiseksi
turvetuotantokentältä. Koska kaikkia
menetelmävaihtoehtoja ei voitu ottaa lähemmin
tarkasteltaviksi, rajattiin tutkimus koskemaan kahta eri
poistotapaa edustavaa kannonpoistoketjua. Kantojen
poistoa kokonaisina turvetuotannosta erillään edusti
MTP-koneista muodostuva ketju. Toisena ketjuna oli kanto-
ja liekopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä,
jolloin kantopuuaines poistuu turpeen mukana
hyötykäyttöön. Kannonpoistoketjuja verrattiin kolmesta
näkökulmasta, kantopuun hintakehityksen, konetekniikan ja
ennen kaikkea turvetuotantovaikutusten kannalta.
MTP-koneisiin ja haketukseen perustuvan ketjun todettiin
olevan suhteellisen kallis vaihtoehto, kun otetaan
huomioon hehtaarituotto ja kantopuuaineksen hintakehitys.
Kuitenkin se on toimiva kannonpoistoketju, etenkin
MTP-koneiden osalta, joskin kantopuun jatkojalostus
hakkeeksi on nykyisillä koneilla hankalaa. Työjäljen
epäpuhtaus on huonona puolena turvetuotannossa, sillä
huomattava osa pystykannoista jää kenttään.
Kantopuun jyrsiminen suohon kunnostusjyrsimellä voi olla
huomattavasti edullisempi ratkaisu kannonpoistoon.
Kunnostusjyrsin on vielä prototyyppiasteella, mutta
tulokset antavat toiveita tehokkaasta ja tarkasta
kannonpoistosta. Kokeiltujen kunnostusjyrsimien suurimmat
tekniset ongelmat ovat olleet voimansiirrossa.
Kunnostusjyrsinnässä kannonpoistomenetelmänä korostuvat
sen vaikutukset turvetuotantoon. Kunnostusjyrsintä
muuttaa turpeen rakennetta koko työsyvyydeltä (100 - 200
mm). Tästä seuraa sekä turvetuotantoa vaikeuttavia että
edistäviä vaikutuksia, joiden merkitys voi olla
ratkaiseva kunnostusjyrsimen käytön kannattavuudelle.
Aluksi kunnostusjyrsintä voi parantaa turvetuotannon
edellytyksiä; se nopeuttaa tuotantojyrsöksen kuivumista
ja nostaa tuotantovolyymia suohehtaaria kohden sekä
parantaa eräiden turvelajien käsiteltävyyttä. Toisaalta
kentän pinnan pehmeys on haittana kunnostusjyrsinnän
jälkeen.
Turvetuotantovaikutusten selvittämiseksi tarvitaan
lisätutkimuksia. Kunnostusjyrsityn turpeen puuainesosien
sekä itse turpeen erilaisten rakeisuuksien vaikutukset
turpeen käytölle tulisi vielä selvittää.
KW - wood wastes
KW - peat production
KW - milled peat
M3 - Report
SN - 951-38-1349-5
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Kanto- ja liekopuun käsittelyvaihtoehdot jyrsinturvetuotannossa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -