Kasviöljy dieselpolttoaineena: Karstoittumisen vähentäminen

Matti Kytö, Nils-Olof Nylund, Kai Sipilä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kasviöljyjen tiedetään sopivan kohtuullisen hyvin dieselmoottorin polttoaineeksi lyhytaikaisessa käytössä. Esikammiodieseleillä on saatu hyviä tuloksia myös pitkäaikaisissa kokeissa. Suoraruiskutteisten dieselien ongelmana on useimmiten moottorin voimakas karstoittuminen. Kasviöljyt ovat triglyseridejä, kolmen rasvahapon ja glyserolin muodostamia estereitä. Kasviöljyille yhteinen ominaisuus on korkea viskositeetti. Rasvahappokoostumus sen sijaan on erilainen eri kasviöljyillä. Tietyt kasviöljyt karstoittavat moottoria enemmän kuin toiset. Erojen katsotaan johtuvan pääasiassa erilaisesta rasvahappokoostumuksesta. Kaksoissidoksia pidetään haitallisina, varsinkin konjugoituneita kaksoissidoksia, joita on linoli- ja linoleenihapoissa. Nykyisin Suomessa viljeltävän kevätrypsin öljyssä kyseisiä rasvahappoja on noin kolmannes. Karstoittumisongelma on saatu poistetuksi käyttämällä polttoaineena kasviöljyjen monoestereitä, mutta tilalle on tullut tai jäljelle jäänyt eräitä muita ongelmia. Vaihtoesteröinnillä ei vaikuteta rasvahappokoostumukseen. Glyseroli vain vaihdetaan kolmeen yhden arvoiseen alkoholiin, jolloin viskositeetti laskee dieselöljyn viskositeetin tasolle. Kirjallisuustietojen mukaan myös eräillä lisäaineilla on onnistuttu vähentämään karstoittumista. Polttoaineena käytettävästä kasviöljystä on poistettava mm. vahat. Myös alkaliraffinointia pidetään yleisesti vaatimuksena. Kokeellisessa osassa testattiin eräiden lisäaineiden kykyä vähentää karstoittumista 20 h:n kokeessa suoraruiskutteisella Petter AVB -moottorilla. Polttoaineena käytettiin seosta, jossa oli 50 % dieselöljyä ja 50 % alkaliraffinoitua rypsiöljyä. Kirjallisuustietojen perusteella hyvät lisäaineet eivät näissä kokeissa vähentäneet karstoittumista. Sen sijaan syttyvyyden parantajalla saavutettiin varsin lupaavia tuloksia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages48
ISBN (Print)951-38-2355-5
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number464
ISSN0358-5085

Fingerprint

diesel fuel
fouling
vegetable oil
carbon

Keywords

  • diesel fuels
  • vegetable oils
  • carbon
  • fouling

Cite this

Kytö, M., Nylund, N-O., & Sipilä, K. (1985). Kasviöljy dieselpolttoaineena: Karstoittumisen vähentäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 464
Kytö, Matti ; Nylund, Nils-Olof ; Sipilä, Kai. / Kasviöljy dieselpolttoaineena : Karstoittumisen vähentäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 464).
@book{ee8a54541fe24289be29e2cd17682221,
title = "Kasvi{\"o}ljy dieselpolttoaineena: Karstoittumisen v{\"a}hent{\"a}minen",
abstract = "Kasvi{\"o}ljyjen tiedet{\"a}{\"a}n sopivan kohtuullisen hyvin dieselmoottorin polttoaineeksi lyhytaikaisessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Esikammiodieseleill{\"a} on saatu hyvi{\"a} tuloksia my{\"o}s pitk{\"a}aikaisissa kokeissa. Suoraruiskutteisten dieselien ongelmana on useimmiten moottorin voimakas karstoittuminen. Kasvi{\"o}ljyt ovat triglyseridej{\"a}, kolmen rasvahapon ja glyserolin muodostamia estereit{\"a}. Kasvi{\"o}ljyille yhteinen ominaisuus on korkea viskositeetti. Rasvahappokoostumus sen sijaan on erilainen eri kasvi{\"o}ljyill{\"a}. Tietyt kasvi{\"o}ljyt karstoittavat moottoria enemm{\"a}n kuin toiset. Erojen katsotaan johtuvan p{\"a}{\"a}asiassa erilaisesta rasvahappokoostumuksesta. Kaksoissidoksia pidet{\"a}{\"a}n haitallisina, varsinkin konjugoituneita kaksoissidoksia, joita on linoli- ja linoleenihapoissa. Nykyisin Suomessa viljelt{\"a}v{\"a}n kev{\"a}trypsin {\"o}ljyss{\"a} kyseisi{\"a} rasvahappoja on noin kolmannes. Karstoittumisongelma on saatu poistetuksi k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} polttoaineena kasvi{\"o}ljyjen monoestereit{\"a}, mutta tilalle on tullut tai j{\"a}ljelle j{\"a}{\"a}nyt er{\"a}it{\"a} muita ongelmia. Vaihtoester{\"o}innill{\"a} ei vaikuteta rasvahappokoostumukseen. Glyseroli vain vaihdetaan kolmeen yhden arvoiseen alkoholiin, jolloin viskositeetti laskee diesel{\"o}ljyn viskositeetin tasolle. Kirjallisuustietojen mukaan my{\"o}s er{\"a}ill{\"a} lis{\"a}aineilla on onnistuttu v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n karstoittumista. Polttoaineena k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}st{\"a} kasvi{\"o}ljyst{\"a} on poistettava mm. vahat. My{\"o}s alkaliraffinointia pidet{\"a}{\"a}n yleisesti vaatimuksena. Kokeellisessa osassa testattiin er{\"a}iden lis{\"a}aineiden kyky{\"a} v{\"a}hent{\"a}{\"a} karstoittumista 20 h:n kokeessa suoraruiskutteisella Petter AVB -moottorilla. Polttoaineena k{\"a}ytettiin seosta, jossa oli 50 {\%} diesel{\"o}ljy{\"a} ja 50 {\%} alkaliraffinoitua rypsi{\"o}ljy{\"a}. Kirjallisuustietojen perusteella hyv{\"a}t lis{\"a}aineet eiv{\"a}t n{\"a}iss{\"a} kokeissa v{\"a}hent{\"a}neet karstoittumista. Sen sijaan syttyvyyden parantajalla saavutettiin varsin lupaavia tuloksia.",
keywords = "diesel fuels, vegetable oils, carbon, fouling",
author = "Matti Kyt{\"o} and Nils-Olof Nylund and Kai Sipil{\"a}",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2355-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "464",
address = "Finland",

}

Kytö, M, Nylund, N-O & Sipilä, K 1985, Kasviöljy dieselpolttoaineena: Karstoittumisen vähentäminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 464, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kasviöljy dieselpolttoaineena : Karstoittumisen vähentäminen. / Kytö, Matti; Nylund, Nils-Olof; Sipilä, Kai.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 464).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kasviöljy dieselpolttoaineena

T2 - Karstoittumisen vähentäminen

AU - Kytö, Matti

AU - Nylund, Nils-Olof

AU - Sipilä, Kai

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Kasviöljyjen tiedetään sopivan kohtuullisen hyvin dieselmoottorin polttoaineeksi lyhytaikaisessa käytössä. Esikammiodieseleillä on saatu hyviä tuloksia myös pitkäaikaisissa kokeissa. Suoraruiskutteisten dieselien ongelmana on useimmiten moottorin voimakas karstoittuminen. Kasviöljyt ovat triglyseridejä, kolmen rasvahapon ja glyserolin muodostamia estereitä. Kasviöljyille yhteinen ominaisuus on korkea viskositeetti. Rasvahappokoostumus sen sijaan on erilainen eri kasviöljyillä. Tietyt kasviöljyt karstoittavat moottoria enemmän kuin toiset. Erojen katsotaan johtuvan pääasiassa erilaisesta rasvahappokoostumuksesta. Kaksoissidoksia pidetään haitallisina, varsinkin konjugoituneita kaksoissidoksia, joita on linoli- ja linoleenihapoissa. Nykyisin Suomessa viljeltävän kevätrypsin öljyssä kyseisiä rasvahappoja on noin kolmannes. Karstoittumisongelma on saatu poistetuksi käyttämällä polttoaineena kasviöljyjen monoestereitä, mutta tilalle on tullut tai jäljelle jäänyt eräitä muita ongelmia. Vaihtoesteröinnillä ei vaikuteta rasvahappokoostumukseen. Glyseroli vain vaihdetaan kolmeen yhden arvoiseen alkoholiin, jolloin viskositeetti laskee dieselöljyn viskositeetin tasolle. Kirjallisuustietojen mukaan myös eräillä lisäaineilla on onnistuttu vähentämään karstoittumista. Polttoaineena käytettävästä kasviöljystä on poistettava mm. vahat. Myös alkaliraffinointia pidetään yleisesti vaatimuksena. Kokeellisessa osassa testattiin eräiden lisäaineiden kykyä vähentää karstoittumista 20 h:n kokeessa suoraruiskutteisella Petter AVB -moottorilla. Polttoaineena käytettiin seosta, jossa oli 50 % dieselöljyä ja 50 % alkaliraffinoitua rypsiöljyä. Kirjallisuustietojen perusteella hyvät lisäaineet eivät näissä kokeissa vähentäneet karstoittumista. Sen sijaan syttyvyyden parantajalla saavutettiin varsin lupaavia tuloksia.

AB - Kasviöljyjen tiedetään sopivan kohtuullisen hyvin dieselmoottorin polttoaineeksi lyhytaikaisessa käytössä. Esikammiodieseleillä on saatu hyviä tuloksia myös pitkäaikaisissa kokeissa. Suoraruiskutteisten dieselien ongelmana on useimmiten moottorin voimakas karstoittuminen. Kasviöljyt ovat triglyseridejä, kolmen rasvahapon ja glyserolin muodostamia estereitä. Kasviöljyille yhteinen ominaisuus on korkea viskositeetti. Rasvahappokoostumus sen sijaan on erilainen eri kasviöljyillä. Tietyt kasviöljyt karstoittavat moottoria enemmän kuin toiset. Erojen katsotaan johtuvan pääasiassa erilaisesta rasvahappokoostumuksesta. Kaksoissidoksia pidetään haitallisina, varsinkin konjugoituneita kaksoissidoksia, joita on linoli- ja linoleenihapoissa. Nykyisin Suomessa viljeltävän kevätrypsin öljyssä kyseisiä rasvahappoja on noin kolmannes. Karstoittumisongelma on saatu poistetuksi käyttämällä polttoaineena kasviöljyjen monoestereitä, mutta tilalle on tullut tai jäljelle jäänyt eräitä muita ongelmia. Vaihtoesteröinnillä ei vaikuteta rasvahappokoostumukseen. Glyseroli vain vaihdetaan kolmeen yhden arvoiseen alkoholiin, jolloin viskositeetti laskee dieselöljyn viskositeetin tasolle. Kirjallisuustietojen mukaan myös eräillä lisäaineilla on onnistuttu vähentämään karstoittumista. Polttoaineena käytettävästä kasviöljystä on poistettava mm. vahat. Myös alkaliraffinointia pidetään yleisesti vaatimuksena. Kokeellisessa osassa testattiin eräiden lisäaineiden kykyä vähentää karstoittumista 20 h:n kokeessa suoraruiskutteisella Petter AVB -moottorilla. Polttoaineena käytettiin seosta, jossa oli 50 % dieselöljyä ja 50 % alkaliraffinoitua rypsiöljyä. Kirjallisuustietojen perusteella hyvät lisäaineet eivät näissä kokeissa vähentäneet karstoittumista. Sen sijaan syttyvyyden parantajalla saavutettiin varsin lupaavia tuloksia.

KW - diesel fuels

KW - vegetable oils

KW - carbon

KW - fouling

M3 - Report

SN - 951-38-2355-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Kasviöljy dieselpolttoaineena

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kytö M, Nylund N-O, Sipilä K. Kasviöljy dieselpolttoaineena: Karstoittumisen vähentäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 464).