Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa

Riitta Korhonen, Riitta Pipatti, Ilkka Savolainen, Jukka Sinisalo

Research output: Book/ReportReport

6 Citations (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan tarkastella ajan funktiona eri kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista aiheutuvaa kasvihuonevaikutusta. Laadittua REFUGE-mallia voidaan käyttää arvioitaessa esimerkiksi Suomen hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöjen aiheuttamaa kasvihuonevaikutusta sekä erilaisten päästöjen rajoitusta kuvaavien skenaarioiden tehokkuutta. Mallilla on tarkasteltu myös CFC-yhdisteiden vaikutusta. Mallissa lasketaan ajan funktiona päästöistä seuraavia ilmakehän pitoisuuksien muutoksia ja näistä aiheutuvaa lämmitysvaikutusta ilmakehän lämpösäteilyn energiavuon muutoksen avulla (ns. säteilypakote). Laskentamallia ja etenkin lähtötietoina käytettyjä päästöjen kehitysarvioita tulee pitää toistaiseksi alustavina. Tarkasteluissa on otettu huomioon ne ihmisen aiheuttamat merkittävimmät päästöt, jotka tunnetaan kohtuullisen tarkasti. Fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ylivoimaisesti suurimman osan Suomen aiheuttamasta maapallon säteilypakotteesta. Muita merkittäviä Suomen aiheuttamaan säteilypakotteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat maanviljelyksen ja liikenteen typpioksiduulipäästöt sekä karjatalouden ja jätehuollon metaanipäästöt. Arvioitu Suomen vuoden 1990 säteilypakote on noin 3 mW/m2. Sen osuus on puolitoista promillea globaalista säteilypakotteesta (Suomen väestö on 0,9 promillea maapallon väestöstä). Hiilidioksidi ja typpioksiduuli poistuvat ilmakehästä hitaasti, minkä vuoksi on vaikea vähentää näiden kaasujen pitoisuuksia ilmakehässä ja niistä aiheutuvaa säteilypakotetta. Tarkastellussa skenaariossa, jossa Suomen päästöjä ei rajoitettaisi, Suomen aiheuttama säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta nelinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Vaikka Suomen hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 1 %/a sekä typpioksiduulija metaanipäästöt pysyisivät nykytasolla, säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Siinäkin tapauksessa, että hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 3 %/a sekä typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä 60 % nykytasosta, olisi säteilypakote vielä vuonna 2100 noin 40 % nykyistä suurempi. Suomen metsien kasvu on suurempi kuin hakkuut. Tästä seuraava metsien puumäärän kasvu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä kumoten huomattavan osan fossiilisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta säteilypakotteesta. Mikäli tämä otetaan huomioon, metsäekosysteemin hiilivarastojen lisääminen joitakin vuosikymmeniä ja varastojen säilyttäminen saattaisivat olla merkittävä lisäkeino säteilypakotteen hallitsemisessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages82
ISBN (Print)951-38-4125-1
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number777
ISSN1235-0613

Keywords

  • greenhouse effect
  • gases
  • carbon dioxide
  • methane
  • nitrogen oxides
  • freons
  • environmental impacts
  • models
  • atmosphere

Cite this