Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa

Riitta Korhonen, Riitta Pipatti, Ilkka Savolainen, Jukka Sinisalo

Research output: Book/ReportReportProfessional

5 Citations (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan tarkastella ajan funktiona eri kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista aiheutuvaa kasvihuonevaikutusta. Laadittua REFUGE-mallia voidaan käyttää arvioitaessa esimerkiksi Suomen hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöjen aiheuttamaa kasvihuonevaikutusta sekä erilaisten päästöjen rajoitusta kuvaavien skenaarioiden tehokkuutta. Mallilla on tarkasteltu myös CFC-yhdisteiden vaikutusta. Mallissa lasketaan ajan funktiona päästöistä seuraavia ilmakehän pitoisuuksien muutoksia ja näistä aiheutuvaa lämmitysvaikutusta ilmakehän lämpösäteilyn energiavuon muutoksen avulla (ns. säteilypakote). Laskentamallia ja etenkin lähtötietoina käytettyjä päästöjen kehitysarvioita tulee pitää toistaiseksi alustavina. Tarkasteluissa on otettu huomioon ne ihmisen aiheuttamat merkittävimmät päästöt, jotka tunnetaan kohtuullisen tarkasti. Fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ylivoimaisesti suurimman osan Suomen aiheuttamasta maapallon säteilypakotteesta. Muita merkittäviä Suomen aiheuttamaan säteilypakotteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat maanviljelyksen ja liikenteen typpioksiduulipäästöt sekä karjatalouden ja jätehuollon metaanipäästöt. Arvioitu Suomen vuoden 1990 säteilypakote on noin 3 mW/m2. Sen osuus on puolitoista promillea globaalista säteilypakotteesta (Suomen väestö on 0,9 promillea maapallon väestöstä). Hiilidioksidi ja typpioksiduuli poistuvat ilmakehästä hitaasti, minkä vuoksi on vaikea vähentää näiden kaasujen pitoisuuksia ilmakehässä ja niistä aiheutuvaa säteilypakotetta. Tarkastellussa skenaariossa, jossa Suomen päästöjä ei rajoitettaisi, Suomen aiheuttama säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta nelinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Vaikka Suomen hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 1 %/a sekä typpioksiduulija metaanipäästöt pysyisivät nykytasolla, säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Siinäkin tapauksessa, että hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 3 %/a sekä typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä 60 % nykytasosta, olisi säteilypakote vielä vuonna 2100 noin 40 % nykyistä suurempi. Suomen metsien kasvu on suurempi kuin hakkuut. Tästä seuraava metsien puumäärän kasvu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä kumoten huomattavan osan fossiilisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta säteilypakotteesta. Mikäli tämä otetaan huomioon, metsäekosysteemin hiilivarastojen lisääminen joitakin vuosikymmeniä ja varastojen säilyttäminen saattaisivat olla merkittävä lisäkeino säteilypakotteen hallitsemisessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages82
ISBN (Print)951-38-4125-1
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Julkaisuja - Publikationer
PublisherVTT
Volume777
ISSN (Print)1235-0613

Fingerprint

CFC
greenhouse gas
warming
emission reduction

Keywords

  • greenhouse effect
  • gases
  • carbon dioxide
  • methane
  • nitrogen oxides
  • freons
  • environmental impacts
  • models
  • atmosphere

Cite this

Korhonen, R., Pipatti, R., Savolainen, I., & Sinisalo, J. (1993). Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 777
Korhonen, Riitta ; Pipatti, Riitta ; Savolainen, Ilkka ; Sinisalo, Jukka. / Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 82 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 777).
@book{d088a11657ee4e6286cb57efb90c9d6e,
title = "Kasvihuonekaasujen l{\"a}mmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoitusskenaarioissa",
abstract = "Tutkimuksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan tarkastella ajan funktiona eri kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} ja nieluista aiheutuvaa kasvihuonevaikutusta. Laadittua REFUGE-mallia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} arvioitaessa esimerkiksi Suomen hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttamaa kasvihuonevaikutusta sek{\"a} erilaisten p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoitusta kuvaavien skenaarioiden tehokkuutta. Mallilla on tarkasteltu my{\"o}s CFC-yhdisteiden vaikutusta. Mallissa lasketaan ajan funktiona p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} seuraavia ilmakeh{\"a}n pitoisuuksien muutoksia ja n{\"a}ist{\"a} aiheutuvaa l{\"a}mmitysvaikutusta ilmakeh{\"a}n l{\"a}mp{\"o}s{\"a}teilyn energiavuon muutoksen avulla (ns. s{\"a}teilypakote). Laskentamallia ja etenkin l{\"a}ht{\"o}tietoina k{\"a}ytettyj{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitysarvioita tulee pit{\"a}{\"a} toistaiseksi alustavina. Tarkasteluissa on otettu huomioon ne ihmisen aiheuttamat merkitt{\"a}vimm{\"a}t p{\"a}{\"a}st{\"o}t, jotka tunnetaan kohtuullisen tarkasti. Fossiilisista polttoaineista per{\"a}isin olevat hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t aiheuttavat ylivoimaisesti suurimman osan Suomen aiheuttamasta maapallon s{\"a}teilypakotteesta. Muita merkitt{\"a}vi{\"a} Suomen aiheuttamaan s{\"a}teilypakotteeseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} ovat maanviljelyksen ja liikenteen typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}t sek{\"a} karjatalouden ja j{\"a}tehuollon metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t. Arvioitu Suomen vuoden 1990 s{\"a}teilypakote on noin 3 mW/m2. Sen osuus on puolitoista promillea globaalista s{\"a}teilypakotteesta (Suomen v{\"a}est{\"o} on 0,9 promillea maapallon v{\"a}est{\"o}st{\"a}). Hiilidioksidi ja typpioksiduuli poistuvat ilmakeh{\"a}st{\"a} hitaasti, mink{\"a} vuoksi on vaikea v{\"a}hent{\"a}{\"a} n{\"a}iden kaasujen pitoisuuksia ilmakeh{\"a}ss{\"a} ja niist{\"a} aiheutuvaa s{\"a}teilypakotetta. Tarkastellussa skenaariossa, jossa Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ei rajoitettaisi, Suomen aiheuttama s{\"a}teilypakote kasvaisi nykyisest{\"a} tasosta nelinkertaiseksi vuoteen 2100 menness{\"a}. Vaikka Suomen hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} rajoitettaisiin 1 {\%}/a sek{\"a} typpioksiduulija metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t pysyisiv{\"a}t nykytasolla, s{\"a}teilypakote kasvaisi nykyisest{\"a} tasosta yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2100 menness{\"a}. Siin{\"a}kin tapauksessa, ett{\"a} hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} rajoitettaisiin 3 {\%}/a sek{\"a} typpioksiduuli- ja metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} 60 {\%} nykytasosta, olisi s{\"a}teilypakote viel{\"a} vuonna 2100 noin 40 {\%} nykyist{\"a} suurempi. Suomen metsien kasvu on suurempi kuin hakkuut. T{\"a}st{\"a} seuraava metsien puum{\"a}{\"a}r{\"a}n kasvu sitoo hiilidioksidia ilmakeh{\"a}st{\"a} kumoten huomattavan osan fossiilisten hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttamasta s{\"a}teilypakotteesta. Mik{\"a}li t{\"a}m{\"a} otetaan huomioon, mets{\"a}ekosysteemin hiilivarastojen lis{\"a}{\"a}minen joitakin vuosikymmeni{\"a} ja varastojen s{\"a}ilytt{\"a}minen saattaisivat olla merkitt{\"a}v{\"a} lis{\"a}keino s{\"a}teilypakotteen hallitsemisessa.",
keywords = "greenhouse effect, gases, carbon dioxide, methane, nitrogen oxides, freons, environmental impacts, models, atmosphere",
author = "Riitta Korhonen and Riitta Pipatti and Ilkka Savolainen and Jukka Sinisalo",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4125-1",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Korhonen, R, Pipatti, R, Savolainen, I & Sinisalo, J 1993, Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 777, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa. / Korhonen, Riitta; Pipatti, Riitta; Savolainen, Ilkka; Sinisalo, Jukka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 82 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 777).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa

AU - Korhonen, Riitta

AU - Pipatti, Riitta

AU - Savolainen, Ilkka

AU - Sinisalo, Jukka

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Tutkimuksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan tarkastella ajan funktiona eri kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista aiheutuvaa kasvihuonevaikutusta. Laadittua REFUGE-mallia voidaan käyttää arvioitaessa esimerkiksi Suomen hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöjen aiheuttamaa kasvihuonevaikutusta sekä erilaisten päästöjen rajoitusta kuvaavien skenaarioiden tehokkuutta. Mallilla on tarkasteltu myös CFC-yhdisteiden vaikutusta. Mallissa lasketaan ajan funktiona päästöistä seuraavia ilmakehän pitoisuuksien muutoksia ja näistä aiheutuvaa lämmitysvaikutusta ilmakehän lämpösäteilyn energiavuon muutoksen avulla (ns. säteilypakote). Laskentamallia ja etenkin lähtötietoina käytettyjä päästöjen kehitysarvioita tulee pitää toistaiseksi alustavina. Tarkasteluissa on otettu huomioon ne ihmisen aiheuttamat merkittävimmät päästöt, jotka tunnetaan kohtuullisen tarkasti. Fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ylivoimaisesti suurimman osan Suomen aiheuttamasta maapallon säteilypakotteesta. Muita merkittäviä Suomen aiheuttamaan säteilypakotteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat maanviljelyksen ja liikenteen typpioksiduulipäästöt sekä karjatalouden ja jätehuollon metaanipäästöt. Arvioitu Suomen vuoden 1990 säteilypakote on noin 3 mW/m2. Sen osuus on puolitoista promillea globaalista säteilypakotteesta (Suomen väestö on 0,9 promillea maapallon väestöstä). Hiilidioksidi ja typpioksiduuli poistuvat ilmakehästä hitaasti, minkä vuoksi on vaikea vähentää näiden kaasujen pitoisuuksia ilmakehässä ja niistä aiheutuvaa säteilypakotetta. Tarkastellussa skenaariossa, jossa Suomen päästöjä ei rajoitettaisi, Suomen aiheuttama säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta nelinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Vaikka Suomen hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 1 %/a sekä typpioksiduulija metaanipäästöt pysyisivät nykytasolla, säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Siinäkin tapauksessa, että hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 3 %/a sekä typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä 60 % nykytasosta, olisi säteilypakote vielä vuonna 2100 noin 40 % nykyistä suurempi. Suomen metsien kasvu on suurempi kuin hakkuut. Tästä seuraava metsien puumäärän kasvu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä kumoten huomattavan osan fossiilisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta säteilypakotteesta. Mikäli tämä otetaan huomioon, metsäekosysteemin hiilivarastojen lisääminen joitakin vuosikymmeniä ja varastojen säilyttäminen saattaisivat olla merkittävä lisäkeino säteilypakotteen hallitsemisessa.

AB - Tutkimuksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan tarkastella ajan funktiona eri kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista aiheutuvaa kasvihuonevaikutusta. Laadittua REFUGE-mallia voidaan käyttää arvioitaessa esimerkiksi Suomen hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöjen aiheuttamaa kasvihuonevaikutusta sekä erilaisten päästöjen rajoitusta kuvaavien skenaarioiden tehokkuutta. Mallilla on tarkasteltu myös CFC-yhdisteiden vaikutusta. Mallissa lasketaan ajan funktiona päästöistä seuraavia ilmakehän pitoisuuksien muutoksia ja näistä aiheutuvaa lämmitysvaikutusta ilmakehän lämpösäteilyn energiavuon muutoksen avulla (ns. säteilypakote). Laskentamallia ja etenkin lähtötietoina käytettyjä päästöjen kehitysarvioita tulee pitää toistaiseksi alustavina. Tarkasteluissa on otettu huomioon ne ihmisen aiheuttamat merkittävimmät päästöt, jotka tunnetaan kohtuullisen tarkasti. Fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ylivoimaisesti suurimman osan Suomen aiheuttamasta maapallon säteilypakotteesta. Muita merkittäviä Suomen aiheuttamaan säteilypakotteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat maanviljelyksen ja liikenteen typpioksiduulipäästöt sekä karjatalouden ja jätehuollon metaanipäästöt. Arvioitu Suomen vuoden 1990 säteilypakote on noin 3 mW/m2. Sen osuus on puolitoista promillea globaalista säteilypakotteesta (Suomen väestö on 0,9 promillea maapallon väestöstä). Hiilidioksidi ja typpioksiduuli poistuvat ilmakehästä hitaasti, minkä vuoksi on vaikea vähentää näiden kaasujen pitoisuuksia ilmakehässä ja niistä aiheutuvaa säteilypakotetta. Tarkastellussa skenaariossa, jossa Suomen päästöjä ei rajoitettaisi, Suomen aiheuttama säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta nelinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Vaikka Suomen hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 1 %/a sekä typpioksiduulija metaanipäästöt pysyisivät nykytasolla, säteilypakote kasvaisi nykyisestä tasosta yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Siinäkin tapauksessa, että hiilidioksidipäästöjä rajoitettaisiin 3 %/a sekä typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä 60 % nykytasosta, olisi säteilypakote vielä vuonna 2100 noin 40 % nykyistä suurempi. Suomen metsien kasvu on suurempi kuin hakkuut. Tästä seuraava metsien puumäärän kasvu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä kumoten huomattavan osan fossiilisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta säteilypakotteesta. Mikäli tämä otetaan huomioon, metsäekosysteemin hiilivarastojen lisääminen joitakin vuosikymmeniä ja varastojen säilyttäminen saattaisivat olla merkittävä lisäkeino säteilypakotteen hallitsemisessa.

KW - greenhouse effect

KW - gases

KW - carbon dioxide

KW - methane

KW - nitrogen oxides

KW - freons

KW - environmental impacts

KW - models

KW - atmosphere

M3 - Report

SN - 951-38-4125-1

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Korhonen R, Pipatti R, Savolainen I, Sinisalo J. Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen arviointi oletetuissa Suomen päästöjen rajoitusskenaarioissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 82 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 777).