Kasveista saatavat molekyylit muodostavat tärkeän osan nykyisin
markkinoilla olevista lääkeaineista. Monet niistä kuuluvat kasvien ns.
sekundaarimetaboliittien kemiallisesti erittäin monimuotoiseen ryhmään. Tällä
hetkellä näitä yhdisteitä eristetään hankalasti joko luonnossa kasvavista tai
viljellyistä kasveista pieniä määriä, koska kemiallinen synteesi niiden
monimutkaisen, usein stereospesifisen rakenteen johdosta ei ole
taloudellisesti kannattavaa. Biotekninen tuottosysteemi olisi mielenkiintoinen
vaihtoehto, mutta toistaiseksi vain muutamia kaupallisia sovelluksia on
olemassa. Näiden molekyylipainoltaan pienten yhdisteiden pitoisuuden
lisääminen hallitun metaboliamuokkauksen avulla vaatii koko biosynteesireitin
syvällistä tuntemusta sekä yksityiskohtaista tietämystä sitä ohjaavista
säätelymekanismeista. Tässä katsauksessa selvitetään miten genomiikan valtava
kehitys yhdessä metaboliaprofiloinnin kanssa on edesauttanut ymmärtämään
kasvien monimutkaisia biosynteesireittejä systeemibiologian avulla ja
kehittämään aivan uudenlaisia tuottosysteemejä kasviperäisille tunnetuille ja
uusille yhdisteille.
| Original language | Finnish |
|---|
| Pages (from-to) | 295-304 |
|---|
| Journal | Dosis |
|---|
| Volume | 20 |
|---|
| Issue number | 4 |
|---|
| Publication status | Published - 2004 |
|---|
| MoE publication type | B1 Article in a scientific magazine |
|---|
Cite this
-
APA
-
Author
-
BIBTEX
-
Harvard
-
Standard
-
RIS
-
Vancouver
@article{84c5658ed14a499cb87b53928e0dc29f,
title = "Kasvisolujen metaboliamuokkauksella kohti tunnettujen ja uusien molekyylien bioteknist{\"a} tuottoa",
abstract = "Kasveista saatavat molekyylit muodostavat t{\"a}rke{\"a}n osan nykyisin markkinoilla olevista l{\"a}{\"a}keaineista. Monet niist{\"a} kuuluvat kasvien ns. sekundaarimetaboliittien kemiallisesti eritt{\"a}in monimuotoiseen ryhm{\"a}{\"a}n. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} n{\"a}it{\"a} yhdisteit{\"a} eristet{\"a}{\"a}n hankalasti joko luonnossa kasvavista tai viljellyist{\"a} kasveista pieni{\"a} m{\"a}{\"a}ri{\"a}, koska kemiallinen synteesi niiden monimutkaisen, usein stereospesifisen rakenteen johdosta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Biotekninen tuottosysteemi olisi mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta toistaiseksi vain muutamia kaupallisia sovelluksia on olemassa. N{\"a}iden molekyylipainoltaan pienten yhdisteiden pitoisuuden lis{\"a}{\"a}minen hallitun metaboliamuokkauksen avulla vaatii koko biosynteesireitin syv{\"a}llist{\"a} tuntemusta sek{\"a} yksityiskohtaista tiet{\"a}myst{\"a} sit{\"a} ohjaavista s{\"a}{\"a}telymekanismeista. T{\"a}ss{\"a} katsauksessa selvitet{\"a}{\"a}n miten genomiikan valtava kehitys yhdess{\"a} metaboliaprofiloinnin kanssa on edesauttanut ymm{\"a}rt{\"a}m{\"a}{\"a}n kasvien monimutkaisia biosynteesireittej{\"a} systeemibiologian avulla ja kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n aivan uudenlaisia tuottosysteemej{\"a} kasviper{\"a}isille tunnetuille ja uusille yhdisteille.",
author = "Kirsi-Marja Oksman-Caldentey",
year = "2004",
language = "Finnish",
volume = "20",
pages = "295--304",
journal = "Dosis",
issn = "0783-4233",
number = "4",
}
TY - JOUR
T1 - Kasvisolujen metaboliamuokkauksella kohti tunnettujen ja uusien molekyylien bioteknistä tuottoa
AU - Oksman-Caldentey, Kirsi-Marja
PY - 2004
Y1 - 2004
N2 - Kasveista saatavat molekyylit muodostavat tärkeän osan nykyisin
markkinoilla olevista lääkeaineista. Monet niistä kuuluvat kasvien ns.
sekundaarimetaboliittien kemiallisesti erittäin monimuotoiseen ryhmään. Tällä
hetkellä näitä yhdisteitä eristetään hankalasti joko luonnossa kasvavista tai
viljellyistä kasveista pieniä määriä, koska kemiallinen synteesi niiden
monimutkaisen, usein stereospesifisen rakenteen johdosta ei ole
taloudellisesti kannattavaa. Biotekninen tuottosysteemi olisi mielenkiintoinen
vaihtoehto, mutta toistaiseksi vain muutamia kaupallisia sovelluksia on
olemassa. Näiden molekyylipainoltaan pienten yhdisteiden pitoisuuden
lisääminen hallitun metaboliamuokkauksen avulla vaatii koko biosynteesireitin
syvällistä tuntemusta sekä yksityiskohtaista tietämystä sitä ohjaavista
säätelymekanismeista. Tässä katsauksessa selvitetään miten genomiikan valtava
kehitys yhdessä metaboliaprofiloinnin kanssa on edesauttanut ymmärtämään
kasvien monimutkaisia biosynteesireittejä systeemibiologian avulla ja
kehittämään aivan uudenlaisia tuottosysteemejä kasviperäisille tunnetuille ja
uusille yhdisteille.
AB - Kasveista saatavat molekyylit muodostavat tärkeän osan nykyisin
markkinoilla olevista lääkeaineista. Monet niistä kuuluvat kasvien ns.
sekundaarimetaboliittien kemiallisesti erittäin monimuotoiseen ryhmään. Tällä
hetkellä näitä yhdisteitä eristetään hankalasti joko luonnossa kasvavista tai
viljellyistä kasveista pieniä määriä, koska kemiallinen synteesi niiden
monimutkaisen, usein stereospesifisen rakenteen johdosta ei ole
taloudellisesti kannattavaa. Biotekninen tuottosysteemi olisi mielenkiintoinen
vaihtoehto, mutta toistaiseksi vain muutamia kaupallisia sovelluksia on
olemassa. Näiden molekyylipainoltaan pienten yhdisteiden pitoisuuden
lisääminen hallitun metaboliamuokkauksen avulla vaatii koko biosynteesireitin
syvällistä tuntemusta sekä yksityiskohtaista tietämystä sitä ohjaavista
säätelymekanismeista. Tässä katsauksessa selvitetään miten genomiikan valtava
kehitys yhdessä metaboliaprofiloinnin kanssa on edesauttanut ymmärtämään
kasvien monimutkaisia biosynteesireittejä systeemibiologian avulla ja
kehittämään aivan uudenlaisia tuottosysteemejä kasviperäisille tunnetuille ja
uusille yhdisteille.
M3 - Article
VL - 20
SP - 295
EP - 304
JO - Dosis
JF - Dosis
SN - 0783-4233
IS - 4
ER -