Abstract
Maskien käyttäjälleen sekä muille ihmisille aiheuttamat hyödyt on todennettu kymmenissä tieteellisissä tutkimuksissa, joissa maskien vaikutusta virusten leviämiseen on tutkittu mm. suodatusmittauksilla, aerosoli- tai populaatiosimulaatioilla, maakohtaisilla COVID-19-kuolleisuustilastoilla tai maskin käyttäjien keskuudessa tehdyillä seurantatutkimuksilla, osin myös aiempien vastaavan tyyppisten epidemioiden aikana. Jo pelkillä teknisillä mittauksilla voidaan todeta, että parhaat kirurgiset maskit suodattavat jopa 95 % kolmen mikronin kokoisista hiukkasista siinä missä parhaiden vastaavan hengitysvastuksen aiheuttavien kankaiden suodatusteho on noin 60–70 %. Maskien lääketieteellisistä haitoista on varsin vähän tieteellistä tutkimusta; olennaisia haittoja alkaa löytyä vasta silloin, jos mukaan otetaan kulttuurillisia tai poliittisia perusteluja.
Tämä raportti luo katsauksen maskeja koskevaan tieteelliseen tutkimukseen sekä tarjoaa tietoa siitä, miten kasvomaskien laajamittaisen käytön hyötyjä voi maksimoida ja haittoja minimoida. Kasvomaskeja tarkastellaan teknisestä, lääketieteellisestä, hallintotieteellisestä sekä osin myös taloustieteellisestä näkökulmasta: Esimerkiksi soveltamalla Abaluckin tutkijaryhmän tuloksia Suomeen, voidaan laajamittaisen maskienkäytön hyötyvaikutuksiksi arvioida Suomessa noin 23–28 miljardia euroa.
Raportissa selvitetään myös niitä kulttuurillisia, hallinnollisia ja poliittisia diskursseja, joiden vaikutuksesta maskien hyödyt on koettu pieniksi ja haitat suuriksi. Keskeisiksi tällaisiksi diskursseiksi paikannettiin regulaatiodiskurssi, byrokratiadiskurssi, näyttöön perustuvan lääketieteen Cochrane-paradigma, laumasuojadiskurssi sekä konservatiivis-ennakkoluuloinen diskurssi, jossa on korostettu Suomen ja muiden Pohjoismaiden erilaisuutta verrattuna muihin maihin ja maanosiin. Tutkimuksen aikana ei kuitenkaan löytynyt suoranaisia viitteitä siitä, että hallitus tai viranomaiset olisivat tarkoituksellisesti välittäneet suomalaisille virheellistä tietoa.
Koska päätöksentekoa ja viestintää on aina mahdollista parantaa, raportin lopussa esitetään hallitukselle ja terveysviranomaisille näyttöön perustuvaan lääketieteeseen, hallintotieteeseen sekä WHO:n parhaisiin käytöntöihin perustuvia suosituksia.
Tämä raportti luo katsauksen maskeja koskevaan tieteelliseen tutkimukseen sekä tarjoaa tietoa siitä, miten kasvomaskien laajamittaisen käytön hyötyjä voi maksimoida ja haittoja minimoida. Kasvomaskeja tarkastellaan teknisestä, lääketieteellisestä, hallintotieteellisestä sekä osin myös taloustieteellisestä näkökulmasta: Esimerkiksi soveltamalla Abaluckin tutkijaryhmän tuloksia Suomeen, voidaan laajamittaisen maskienkäytön hyötyvaikutuksiksi arvioida Suomessa noin 23–28 miljardia euroa.
Raportissa selvitetään myös niitä kulttuurillisia, hallinnollisia ja poliittisia diskursseja, joiden vaikutuksesta maskien hyödyt on koettu pieniksi ja haitat suuriksi. Keskeisiksi tällaisiksi diskursseiksi paikannettiin regulaatiodiskurssi, byrokratiadiskurssi, näyttöön perustuvan lääketieteen Cochrane-paradigma, laumasuojadiskurssi sekä konservatiivis-ennakkoluuloinen diskurssi, jossa on korostettu Suomen ja muiden Pohjoismaiden erilaisuutta verrattuna muihin maihin ja maanosiin. Tutkimuksen aikana ei kuitenkaan löytynyt suoranaisia viitteitä siitä, että hallitus tai viranomaiset olisivat tarkoituksellisesti välittäneet suomalaisille virheellistä tietoa.
Koska päätöksentekoa ja viestintää on aina mahdollista parantaa, raportin lopussa esitetään hallitukselle ja terveysviranomaisille näyttöön perustuvaan lääketieteeseen, hallintotieteeseen sekä WHO:n parhaisiin käytöntöihin perustuvia suosituksia.
Original language | English |
---|---|
Publisher | Agile publishing |
Number of pages | 75 |
ISBN (Electronic) | 978-952-69579-0-6 |
Publication status | Published - 2020 |
MoE publication type | C1 Separate scientific books |
Publication series
Series | Tutkimuksesta tiedoksi – Från forskning till vetande |
---|---|
Number | 1 |
ISSN | 2736-9315 |
Keywords
- kasvomaskit
- kangasmaskit
- koronavirus
- COVID-19
- pandemia
- epidemia
- exit-strategia