Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa

Translated title of the contribution: Review of status of plans and implementation of nuclear waste management in Finland and other countries

Seppo Vuori, Kari Rasilainen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Ydinenergia-asetus edellyttää, että periaatepäätöksen ratkaisemista varten työ- ja elinkeinoministeriön on toimitettava valtioneuvostolle erityinen katsaus käytössä oleviin ja suunniteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin. Tähän raporttiin sisältyvä katsaus on laadittu erityisesti tätä tarkoitusta varten, mutta katsauksella katsotaan olevan myös laajempaa käyttöä kuvaamaan ydinjätehuollon ajankohtaista tilannetta Suomessa ja muissa maissa. Suomessa on ydinjätehuollon yleiset tavoitteet ja tavoiteaikataulu vahvistettu jo vuonna 1983 valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Matala- ja keskiaktiivisen eli ns. voimalaitosjätteen loppusijoituslaitokset ovat olleet käytössä Olkiluodossa vuodesta 1992 ja Loviisassa vuodesta 1998 lähtien. Uusien suunniteltujen reaktoriyksiköiden voimalaitosjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus on suunniteltu toteutettavaksi saman kaltaisiin menetelmiin perustuen. Sekä Teollisuuden Voima Oyj että Fortum Power and Heat Oy ovat lisäksi laatineet varsin perusteelliset suunnitelmat nykyisin käytössä olevien ydinvoimalaitosyksiköiden käytöstä poistamisesta sekä purkujätteiden loppusijoittamisesta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskien valtioneuvosto teki vuonna 2000 ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen laitoksen sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon ja eduskunta vahvisti päätöksen toukokuussa 2001. Myöhemmin, toukokuussa 2002, eduskunta hyväksyi toisen periaatepäätöksen, jonka mukaisesti myös viidennen ydinvoimalaitosyksikön käytetty polttoaine voidaan loppusijoittaa Olkiluotoon. Suunnitelmien mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvoston käsiteltäväksi vuonna 2012. Laitoksen käyttö on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Voimalaitosten käytöstä aiheutuvien keski- ja matala-aktiivisten voimalaitosjätteiden loppusijoitukseen on ollut jo pitkään käytössä loppusijoituslaitoksia useissa eri maissa. Sen sijaan korkea-aktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen ei ole vielä käytössä loppusijoituslaitoksia missään maassa. Tällä hetkellä konkreettisimmat suunnitelmat näiden jätteiden loppusijoituksen aloittamiselle jo 2020-luvun alkupuoliskolla on Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Yhdysvalloissa on ollut käytössä vuodesta 1999 syvälle suolamuodostelmaan rakennettu maailman ensimmäinen pitkäikäisille matala- ja keskiaktiivisille transuraanipitoisille ydinjätteille tarkoitettu loppusijoituslaitos.
    Translated title of the contributionReview of status of plans and implementation of nuclear waste management in Finland and other countries
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages66
    ISBN (Electronic)978-951-38-2545-9
    ISBN (Print)978-951-38-7544-2
    Publication statusPublished - 2009
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
    Number2515
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • nuclear waste
    • spent nuclear fuel
    • nuclear waste management
    • final disposal
    • safety
    • costs

    Fingerprint

    Dive into the research topics of 'Review of status of plans and implementation of nuclear waste management in Finland and other countries'. Together they form a unique fingerprint.

    Cite this